Lehmät lähtevät lomalle!

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN SVEITSIN-KIRJEENVAIHTAJALTA

OLETKO tiennyt, että Sveitsissä tuhannet lehmät lähtevät lomalle joka vuosi? Sinun pitäisi nähdä, kuinka ne nauttivat siitä!

Sveitsin kylminä ja lumisina talvikuukausina lypsylehmät pidetään karjasuojissa. Mikä tervetullut helpotus onkaan, kun lehmät kevään tultua pääsevät ulos vihreille laitumille, joilla kasvaa siellä täällä kirkkaan keltaisia voikukkia. Välillä ne pompahtavat ilmaan kuin silkasta riemusta maiseman ja vuodenajan vaihdoksen johdosta.

Toukokuuhun tai kesäkuun alkuun mennessä sulava lumi on jättänyt näkyville lisää laidunmaata korkeammalla sijaitsevilla rinteillä. On aika viedä karja kesälaitumille vuorille.

Runsasvetisten laidunten maa

Sveitsissä on vuorten rinteillä suunnilleen 10000 laidunta, joiden yhteispinta-ala on noin 10000 neliökilometriä. Tämä käsittää neljänneksen koko maan pinta-alasta. Niinpä tästä arvokkaasta luonnonvarasta pidetäänkin hyvää huolta.

Ihmiset ja eläimet yhdessä pitävät korkeilla rinteillä sijaitsevat laitumet puhtaina pensaikoista ja tiheiköistä. Siinä tarkoituksessa karjatilojen hoitajat uskovat noin 500000 nautaa ammattipaimenten huostaan. Lypsylehmät ja hiehot kuljetetaan kuorma-autolla tai junalla viettämään kesälomaa vuorilla sijaitseville niityille.

Koska tiet ja rautatiet eivät ulotu riittävän korkealle, taipaleen viimeinen osuus täytyy kulkea jalan. Kesän edetessä laumat siirtyvät yhä korkeammalle. Noilta laitumilta, jotka voivat sijaita 2000–2200 metrin korkeudella merenpinnasta, lehmät löytävät maukasta alppiruohoa ja kauniita monivärisiä kukkia. Vuoristopuroja on runsaasti, joten juomavedestä ei ole puutetta.

Lehmien tuottama erinomainen maito kuljetetaan toisinaan alas vuorilta kulutusta tai edelleen jalostusta varten. Mutta useimmiten siitä tehdään voita tai juustoa vuorenrinteillä sijaitsevissa majoissa. Kesäpäivien lyhetessä laumat johdatetaan alemmille laitumille. Lopulta koittaa päivä, jona laumat palaavat talvisuojiinsa. Ajankohtaan vaikuttaa sää, mutta tavallisesti se tapahtuu syyskuun loppupuolella. Niiden kesäloma on todellakin päättymässä! Mutta sitä ennen järjestetään erikoiskulkue.

Suuri päivä!

Lehmien tuotosta on pidetty kirjaa, ja parhaat lehmät koristellaan sen mukaan, paljonko maitoa ne ovat tuottaneet. Eniten maitoa tuottanut lehmä saa johtaa kulkuetta sen marssiessa kotiin. Lehmien päät koristellaan värikkäillä paperikukilla, nauhoilla ja pienten kuusien oksilla. Useilla lehmillä roikkuu kaulassa metallinen kello, jonka kalkatus ilmoittaa niiden tulosta jo kaukaa.

Paimenet ovat pukeutuneet juhlan kunniaksi valkoiseen paitaan ja koruompelein koristeltuun mustaan samettitakkiin. Sillä välin maatilojen väki kokoontuu alhaalla laaksoissa tien varsille vastaanottamaan kulkuetta ja osoittamaan sille seisten suosiotaan.

Kun naudat ovat päässeet alatasangoille, ne ohjataan omistajilleen jälleen yhdeksi talveksi. Ei kuitenkaan mene kauan, ennen kuin on taas aika viettää loma vuorilla. Millaista elämää!

 [Kokosivun kuva s. 18]