Tarkkailemme maailmaa

Vahingollista kauneutta

Vesihyasintti on vesikasvi, jolla on kaunis sinipunainen kukinto. Sen jälkeen kun vesihyasintti siirrettiin Victorianjärveen Afrikkaan joitakin vuosikymmeniä sitten, se on levinnyt niin nopeasti, että se peittää nykyään 2000 neliökilometriä järven pinta-alasta. Tämä vaikeuttaa kalastusta, tärkeää elinkeinoa, joka tuottaa ravinnon miljoonille järveä ympäröivien maiden, Kenian, Tansanian ja Ugandan, asukkaille. Se on aiheuttanut vakavia ongelmia Ugandan vesivoimaloille tukkimalla niiden vesijohtoputkia. Lisäksi se tarjoaa ihanteellisen elinympäristön moskiitoille, etanoille ja käärmeille, minkä johdosta käärmeenpuremat, malaria ja halkiomatotauti ovat lisääntyneet. Järveen on siirretty kärsäkkäitä, jotka syövät yksinomaan hyasintteja, mutta tähän mennessä ne eivät ole vielä pysyneet vesihyasintin räjähdysmäisen kasvun tahdissa. Kalastajayhteisöt ovat ryhtyneet poistamaan näitä rikkaruohoja käsin ja kitkeneet niitä tuhansia tonneja. Tämä on osoittautunut kuitenkin vain väliaikaiseksi ratkaisuksi. Maailmanpankki on mukana miljoonia maksavassa järven puhdistamishankkeessa.

Siivekäs fossiili olikin huijaus

Liaoningin provinssista Kiinasta löydettyä fossiilia sanottiin National Geographic -lehdessä ”todelliseksi puuttuvaksi renkaaksi dinosaurusten ja lintujen välisessä monimutkaisessa ketjussa”. Archaeoraptor liaoningensikseksi nimetyllä fossiililla sanottiin olevan dinosauruksen häntä ja rinta mutta linnun hartiat. Nyt tiedemiehet alkavat kuitenkin vakuuttua siitä, että ”heitä on jymäytetty pienellä fossiiliväärennöksellä”, kerrotaan Science News -lehdessä. Fossiilia tutkineet paleontologit haistoivat palaneen käryä, kun he huomasivat, että hännän ruumiiseen yhdistävät luut puuttuivat, ja havaitsivat kivessä merkkejä sormeilusta. Kuninkaallisessa Tyrrellin paleontologisessa museossa Drumhellerissä Albertassa Kanadassa työskentelevä Philip Currie epäilee, että joku ”yritti nostaa Archaeoraptorin arvoa liittämällä osan dinosauruksen hännästä linnun fossiiliin”, uutisessa kerrotaan.

Vedenalaiset revolverisankarit

Se on kuin suoraan lännenelokuvasta: kaksintaistelijat kohtaavat aseet ladattuina ja esillä. Kun toinen on laukaissut ja perääntynyt, toinen tähtää ja laukaisee. Mutta pistoolikatkarapujen yhteenotossa ei kukaan loukkaannu, koska ne pysyvät aina turvallisen välimatkan päässä toisistaan. Niiden oikeasta saksesta ruiskuava vesisuihku ei Der Spiegel -lehden mukaan ole kuitenkaan aina harmiton. Ne käyttävät vesipistooliaan myös saaliinsa, esimerkiksi matojen, äyriäisten ja pienten kalojen, tainnuttamiseen ja tappamiseen. Vesisuihku, joka syntyy kun katkarapu paukauttaa oikean saksensa kovalla voimalla kiinni, on niin tehokas, että se voi jopa särkeä akvaarion lasin. Jos pistoolikatkarapu menettää oikean saksensa, tästä pienestä revolverisankarista tulee vasenkätinen, niin että sen vasemmasta saksesta kehittyy uusi pistooli, kun taas aikaisemman asekäden tilalle kasvaa tavallinen saksi.

Elävä Buddha asetettu virkaan

”Kiinan viranomaiset valvoivat kaksivuotiaan pojan nimittämistä Tiibetin uskonnon tärkeäksi ’eläväksi Buddhaksi’”, kirjoittaa The New York Times. Soinam Puncog -niminen poika valittiin 670 pojan joukosta palvelemaan seitsemäntenä reting-lamana. Munkkien sanotaan käyttäneen ennustelua hänen valinnassaan. ”Ei ole kuitenkaan varmaa, hyväksyvätkö useimmat munkit ja tiibetiläiset pojan valintaa”, lehdessä sanotaan. Asiaa mutkistaa se, että aiemmin Tiibetin korkein hengellinen johtaja dalai-lama oli julistanut oman valintansa reting-lamaksi. Reting-lamat ovat aikojen kuluessa toimineet sijaishallitsijoina dalai-laman ollessa poissa.

Saastuttavat jumalankuvat

Hinduilla on tapana upottaa jumalankuvia lähimpään jokeen tai järveen erään juhlapyhän jälkeen. Tämä ei ollut ympäristöongelma silloin, kun jumalankuvat maalattiin kasviväreillä. Mutta sen jälkeen, kun jumalankuvien valmistajat ovat alkaneet käyttää raskasmetalleja ja karsinogeeneja sisältäviä maaleja, ovat joidenkin Intian alueiden joet ja järvet saastuneet pahoin niihin upotettujen tuhansien jumalankuvien vuoksi.  Erään kaupungin asukkaat ehkäisivät vesien saastumista keräämällä satoja jumalankuvia yhteen suureen paikkaan, jossa ne hajotettiin kappaleiksi. Down to Earth -lehdessä ehdotetaan, että näin tehtäisiin kaikkialla Intiassa ja että jumalankuvien valmistajat siirtyisivät synteettisistä maaleista takaisin perinteisiin kasviväreihin. ”Muutoin jumalankuvat, joita hindut palvovat, voivat myrkyttää joet, joita he palvovat”, lehdessä todetaan.

Maailmanlaajuinen nuorisotutkimus

Tutkimus, johon osallistui yli 4300 nuorta, iältään 12–24-vuotiaita, osoittaa, että nykyajan nuoret pitävät tärkeinä perinteisiä arvoja, kuten luotettavuutta, kohteliaisuutta ja ahkeruutta, kerrotaan The Globe and Mail -lehdessä. 95 prosenttia niistä nuorista, jotka ottivat osaa Angus Reid -yrityksen kyselyyn 11:ssä eri maassa, arvosti eniten ”sanansa pitämistä”. 92 prosenttia vastaajista arvosti seuraavaksi eniten ”kohteliaisuutta”, ja 83 prosenttia piti erittäin tärkeänä myös ”ahkeruutta”. Vaikka ”lähes kahdeksan kymmenestä ajatteli, että on tärkeää saada elinikäinen kumppani”, vain 56 prosenttia piti naimisiin menemistä tärkeänä. Ihme kyllä ainoastaan 31 prosenttia arvosti suuresti sitä, että ”on tosi varakas”. Tutkimustulokset osoittivat myös, että vain 45 prosenttia ”suhtautuu toiveikkaasti 2000-lukuun”.

Tietoa WWW-sivuista

Internet on suunnaton tietoverkko, johon on yhteydessä miljoonia tietokoneita ympäri maailman. Inktomi, Internet-ohjelmia valmistava yritys, tutki neljän kuukauden ajan Internetiä ja luetteloi sen sisältöä. Se sai selville, että yksittäisiä WWW-sivuja on jo yli miljardi! Englanti oli selvästi yleisin Internetissä käytetty kieli. Sitä käytti 86 prosenttia WWW-sivuista. Hieman yli 2 prosenttia kaikista WWW-dokumenteista oli ranskankielisiä ja 0,5 prosenttia hollanninkielisiä.

Lääkettä vai myrkkyä?

Lääkitysvirheiden vuoksi kuolee joka vuosi 44000–98000 sairaalahoidossa olevaa amerikkalaista, kertoo Yhdysvaltain Lääketieteen instituutti. Ongelman sanotaan johtuvan puutteista sairaaloiden, klinikoiden ja apteekkien toimintatavassa. Esimerkiksi reseptilääkkeitä antavien farmaseuttien haasteena on lääkärien kehno käsiala. Tarkoittaako lääkäri kymmentä milligrammaa vai mikrogrammaa? Kaiken lisäksi monilla lääkkeillä on samankaltaisia nimiä, mikä voi aiheuttaa sekaannuksia lääkäreille, sairaanhoitajille, farmaseuteille ja potilaille. Lääketieteen instituutti on asettanut tavoitteeksi vähentää lääkitysvirheet viidessä vuodessa puoleen.

Internet ja iäkkäät

Sähköposti on osoittautumassa hyödylliseksi laitoksiin sijoitetuille vanhuksille. ”Asiantuntijoiden mukaan vanhainkotien asukkaat, jopa hyvin heikkokuntoiset, mieltyvät tietokoneisiin nopeasti, ja he voivat saada sähköpostin ja Internetin välityksellä uutta puhtia elämäänsä”, kirjoittaa The New York Times. ”Tekniikkaa hallitsevat ihmiset saavat itseluottamusta, joka vaikuttaa heidän elämänsä muihinkin alueisiin. Lisäksi monien itsetunto kohenee, kun he opettavat taitojaan toisille vanhuksille.” Paitsi että sähköposti avaa iäkkäille yhteyden kaukaisiin perheenjäseniin, terveydenhoitohenkilöihin ja vanhoihin ystäviin, se on suureksi avuksi taistelussa avuttomuutta, ikävystymistä ja yksinäisyyttä vastaan, joista laitoksissa ja pyörätuoleissa olevat ihmiset kärsivät sairauksien ja korkean iän vuoksi. Vanhusten mieliala kohenee ja masentuneisuus vähenee. Jotkut iäkkäät jopa ottavat osaa Internetin opetusohjelmiin, jolloin he voivat välittää iän myötä karttunutta tietoaan ja viisauttaan tuleville sukupolville. Iäkkäitä varten on kuitenkin tehtävä joitakin muutoksia. Esimerkiksi näppäimistöjen on oltava helppokäyttöisiä ja ruudulla näkyvän tekstin helposti suurennettavissa.

Ihminen aiheuttaa ruokapulaa

”Ihmisen aiheuttamat katastrofit, kuten sisällissodat ja talouskriisit, ovat suurempia ruokapulan aiheuttajia kuin luonnononnettomuudet”, kerrotaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) raportissa. Tri Hartwig de Haen, FAO:n apulaispääjohtaja, sanoo: ”Vuonna 1984 vain noin 10 prosenttia kaikesta ruokapulasta johtui ihmisen aiheuttamista katastrofeista. Nyt osuus on yli 50 prosenttia.” On arvioitu, että 52 miljoonaa ihmistä 35 maassa kärsii ruoan puutteesta. Raportissa jatketaan: ”Näin moni ei ole kärsinyt vakavasta ruokapulasta sitten vuoden 1984 kuivuuden, joka koetteli Saharan eteläpuolista Afrikkaa.”