Tarkkailemme maailmaa

He halusivat nähdä vuoden 2000

”On näytetty melko hyvin toteen, että vakavasti sairaat ihmiset sinnittelevät merkittäviin tapahtumiin asti”, sanoo Richard Suzman, joka työskentelee eräässä vanhenemista tutkivassa yhdysvaltalaisessa instituutissa. ”Mekanismeja ei tunneta kovin hyvin, mutta ilmiö on erittäin todellinen.” Lontoolainen The Guardian -lehti kertoo, että tämän vuoden ensimmäisellä viikolla kuoli keskimääräistä enemmän ihmisiä. Ilmeisesti he olivat päättäneet nähdä vuoden 2000. Tuon viikon aikana kuoli Britanniassa 65 prosenttia ja New Yorkissa yli 50 prosenttia enemmän ihmisiä kuin ensimmäisen viikon aikana vuonna 1999. Kansainvälisen pitkäikäisyyskeskuksen johtaja Robert Butler sanoi, että vastaavanlaisia lukuja saatiin kautta maailman. Hän lisäsi: ”Halu elää voi olla melkoisen voimakas.”

Navigointia tietokoneiden avulla

Elektroniikan ansiosta laivat eivät ehkä enää tarvitse navigointiin suuria määriä paperikarttoja, kertoo lontoolainen The Daily Telegraph. Marraskuussa 1999 antoi Kansainvälinen merenkulkujärjestö Saksan merenmittausviraston kautta ensi kertaa luvan käyttää laivassa yksinomaan tietokonepohjaista navigointijärjestelmää. Tietokone tarjoaa paperikarttojen tilalle kaksi elektronista versiota: paperikartan skannatun jäljennöksen ja digitaalisen vektorikartan. Elektronisen kartan merkittävä etu on se, että se näyttää koko ajan laivan todellisen sijainnin. Ja kun tietokoneen kuvaruudun päälle asetetaan tutkakartta, navigaattoreille avautuu lisämahdollisuus havaita tiellä olevat vaarat. Muuan merikapteeni sanoi tällaisesta kehityksestä innostuneena: ”Se keventää taakkaamme – – joten voimme keskittyä enemmän luotsaukseen, liikenteeseen ja muihin laivoihin sekä siihen, mitä luotsimme tekee, kun lähestymme satamaa.”

Avaruusolentojen löytyminen epätodennäköistä

”Muutaman viime vuosikymmenen aikana kasvava määrä tähtitieteilijöitä on levittänyt sellaista käsitystä, että vieraita sivilisaatioita on hajallaan tähtien seassa”, sanoo The New York Times. ”Usko avaruusolentoihin ei ole ollut virikkeenä ainoastaan lukemattomalle määrälle kirjoja, elokuvia ja televisio-ohjelmia – – vaan myös pitkälle tieteelliselle metsästykselle, jossa valtavilla lautasantenneilla on tutkittu avaruutta älykkäiltä avaruusolennoilta tulevien radiosignaalien varalta.” Etsintä ei mitä todennäköisimmin tuota tulosta, sanovat kaksi huomattavaa tiedemiestä tri Peter D. Ward ja tri Donald C. Brownlee, jotka ovat kirjoittaneet kirjan Rare Earth (Poikkeuksellinen maapallo). Heidän mukaansa viimeaikaiset havainnot tähtitieteessä, paleontologiassa ja geologiassa osoittavat, että ”maapallon rakenne ja vakaus ovat poikkeuksellisen harvinaisia” ja että muualla ei ole sopivia olosuhteita monimutkaisille eliöille. ”Me olemme viimeinkin sanoneet ääneen sen, mitä monet ovat pitkään ajatelleet: monimutkainen elämä on vähintäänkin harvinaista”, sanoo Ward. Brownlee lisää: ”Ihmiset sanovat, että aurinko on tyypillinen tähti. Se ei pidä paikkaansa. Melkeinpä kaikkialla maailmankaikkeudessa olosuhteet ovat elämän kannalta erittäin huonot. Elämää voi olla vain maapallon kaltaisissa Eedenin puutarhoissa.”

Pois heitettyjä ammuksia

Italialaiset kalastajat ovat vetäneet viime aikoina ylös ei-toivottuja saaliita: kemiallisia aseita. Italian ympäristöministeriön kansliapäällikkö Valerio Calzolaio sanoo, että ”vuodesta 1946 lähtien 70-luvulle asti – – käytöstä poistetut ammukset hävitettiin tavallisesti heittämällä ne mereen”. Adrianmeren pohjassa Italian rannikon edustalla lojuu arviolta 20000 pommia. Vuoteen 1997 mennessä 5 italialaiskalastajaa oli kuollut ja 236 joutunut sairaalaan altistuttuaan hengenvaarallisille kemikaaleille, joita oli vuotanut heidän verkkoihinsa tarttuneista ruosteisista ammuksista. Ongelmaa pahentaa se, että äskeisen Balkanin sodan aikana sotilaslentokoneet pudottivat näihin vesiin tuntemattoman määrän pommeja, ja osa niistä on jo ”pyydystetty” kalaverkoilla. Tällaiseen tarkoitukseen ei ole käytetty vain Italian vesiä. On arvioitu, että satatuhatta tonnia kemiallisia aseita makaa Itämeren pohjassa. Lisäksi tiedetään, että niitä on upotettu myös Japanin, Yhdysvaltain ja Britannian rannikkovesiin.

 Raamattu entistä useammilla kielillä

”Raamattu on edelleenkin maailman käännetyin kirja”, sanoo meksikolainen Excelsior-lehti. Saksan raamattuseuran mukaan Raamattu käännettiin 21 uudelle kielelle vuonna 1999. Se on nyt saatavana ainakin osittain 2233 kielellä. ”Vanha testamentti ja Uusi testamentti on käännetty kokonaan 371 kielelle. Kieliä on 5 enemmän kuin vuonna 1998.” Missä näitä kaikkia kieliä puhutaan? ”Eniten käännöksiä on Afrikassa, 627. Seuraavina tulevat Aasia (553), Australia ja Tyynenmeren saaret (396), Latinalainen Amerikka ja Karibianmeren saaret (384), Eurooppa (197) ja Yhdysvallat (73)”, lehti sanoo. Silti ”Raamattua ei ole käännetty edes joka toiselle maapallolla puhutulle kielelle”. Miksi ei? Koska suhteellisen harvat puhuvat jäljellä olevia kieliä ja koska Raamattua on vaikea kääntää niille. Lisäksi monet ihmiset ovat kaksikielisiä, joten jos Raamattua ei ole painettu toiselle heidän puhumistaan kielistä, he voivat lukea sitä toisella.

Paisuteltuja lukuja

”Ei pidä uskoa kaikkea, mitä lehdissä lukee”, sanoo The Economist. Toimittajat ”eivät ole erehtymättömän tarkkoja”. Tämä pitää erityisesti paikkansa tilastoista, varsinkin silloin kun on kyse ihmisuhreista. Mikä tähän on syynä? Lehti sanoo, että ”sodan tuoksinassa tai rauhanaikaisen katastrofin aikana ei tietenkään voida tietää varmasti, kuinka monta ihmistä on kuollut tai loukkaantunut”. Toimittajat tyydyttävät ihmisten uteliaisuuden esittämällä arvioita, jotka ovat monesti korkeita, eivätkä he ”useinkaan pienennä arvioitaan ajan myötä”. ”Toimittajat haluavat julkaista juttunsa, päätoimittajat haluavat saada lehtiään myydyksi ja avustustyöntekijät haluavat edistää järjestöjensä toimintaa. Hallitusten viranomaisetkin saattavat haluta saada myötätuntoa osakseen.” Lehti neuvoo lukijoita varomaan ”petollista tarkkuutta, ilmiselvää paisuttelua ja toimittajien syvään juurtunutta taipumusta liioitella”. Se lisää: ”Olipa lehdistön valta yleensä mikä hyvänsä, niin kun on kyse ihmisten tappamisesta, kynä on totisesti voimakkaampi kuin miekka.”

Suhtaudu varovaisesti lemmikkeihin

Ranskalainen päivälehti Le Monde sanoo, että 52 prosentilla Ranskan perheistä on lemmikkieläin. Ryhmä eläinlääkäreitä teki äskettäin eräässä eläinten immunologiaa tutkivassa laitoksessa tutkimuksen, jossa kävi ilmi, että ne sienet ja loiset, joita Ranskan 8,4 miljoonaa kissaa ja 7,9 miljoonaa koiraa kantavat, aiheuttavat lemmikkien omistajille monenlaisia sairauksia, esimerkiksi silsaa, sukkulamatosairauksia, syyhyä, leishmaniaasia ja toksoplasmoosia. Jos raskaana oleva nainen sairastaa viimeksi mainittua tautia, hän voi saada keskenmenon tai lapsi voi syntyä epämuodostuneena. Lehti mainitsee myös monia allergisia reaktioita, joita perheiden lemmikit aiheuttavat, ja tartuntatauteja, jotka aiheutuvat koiranpuremista. Ranskassa sattuu vuosittain noin satatuhatta tapausta, joissa koira puree ihmistä.

Suun ekosysteemi

”Stanfordin yliopiston tiedemiehet ovat löytäneet 37 uutta ja ainutlaatuista eliötä maapallon monimuotoisimpiin kuuluvasta ekosysteemistä: ihmisen suusta”, kertoo The Toronto Star. Tämä kasvattaa suun bakteerityyppien määrän yli 500:aan. ”Näin suuri monimuotoisuus voi vetää vertoja trooppisen sademetsän monimuotoisuudelle, jota pidetään usein biologisen runsauden huippuna.” Ovatko nämä bakteerit vahingollisia? Kun mikrobiologi David Relman oli löytänyt uudet eliöt suussa olevasta plakista, hän sanoi: ”Tällainen monimuotoisuus on melko rauhoittavaa, sillä se merkitsee biologista tasapainoa ja suojaa.” Star-lehden mukaan useimmilla bakteereilla ajatellaan olevan hyvää oloa edistävä, suojaava ja ravitseva vaikutus. Vain muutamat aiheuttavat ongelmia, esimerkiksi hammasmätää, iensairauksia ja pahanhajuista hengitystä.

Sodat lisääntyvät

”Sotien määrä jatkoi kasvuaan” vuonna 1999, kertoo saksalainen Siegener Zeitung -lehti. Hampurin yliopistossa muuan sodan syitä tutkiva ryhmä laski, että vuonna 1999 aseellisia selkkauksia oli 35, kolme enemmän kuin vuotta aiemmin. Afrikassa niitä oli 14, Aasiassa 12 ja Euroopassa 1. Loput olivat Lähi-idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Tutkimusryhmä sanoi, ettei sodankäynnin loppuminen ole näköpiirissä. ”Viime vuoden luettelossa oli kahdeksan uutta sotaa, muun muassa Tšetšenian, Nepalin, Kirgisian ja Nigerian väkivaltaiset selkkaukset.” Yhtenä syynä tähän on se, että jotkin selkkausten syyt voivat kyteä pitkään pinnan alla ennen kuin ne puhkeavat aseellisiksi kahakoiksi tai täysimittaisiksi sodiksi.