Ihanteet toteutuvat

MAAILMANLAAJUINEN hyvä tahto, veljeys ja rauha – kukapa ei kannattaisi näin jaloja ihanteita? Olympialaiset uudelleen henkiin herättänyt paroni Pierre de Coubertin uskoi, että kisojen avulla päästäisiin eroon valtioiden välisestä kilpailuhengestä, kun kisat lisäisivät kunnioitusta muita kilpailijoita kohtaan rodusta, uskonnosta tai sukupuolesta riippumatta. Hän ajatteli, että ”parempi maailma voi syntyä vain paremmista ihmisistä”. Mutta voiko urheilu todella tuoda maailmaan rauhan? Sen historian valossa meidän on pakko vastata kieltävästi.

Urheilulla on oma paikkansa elämässä, mutta tosi rauhan edistämisen avain on Raamattuun perustuva koulutus. Raamatun periaatteet voivat tuottaa ”parempia ihmisiä”, kuten Coubertin asian ilmaisi. Mietihän  muutamia raamatunkohtia, jotka edistävät rauhaa ihmisten kesken silloin kun he soveltavat niitä käytäntöön kansallisuudestaan riippumatta.

”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Johannes 13:35.)

”Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu.” (Roomalaisille 12:18.)

”Niin kauan kuin meillä on siihen suotuisaa aikaa, tehkäämme hyvää kaikille.” (Galatalaisille 6:10.)

”Ettette tee mitään riidanhalusta tai itsekeskeisyydestä, vaan katsotte nöyrämielisesti, että toiset ovat teitä parempia.” (Filippiläisille 2:3.)

”Ruumiillisesta valmennuksesta on hyötyä vähään, mutta jumalisesta antaumuksesta on hyötyä kaikkeen, koska se sisältää nykyisen ja tulevan elämän lupauksen.” (1. Timoteukselle 4:8.)

Toimivatko näissä jakeissa esitetyt ihanteelliset periaatteet tosiaan käytännössä? Ajattelehan, mitä tapahtui Münchenissä. Vuonna 1974, vain kaksi vuotta sen jälkeen kun siellä pidetyistä olympiakisoista tuli terrorismin ja murhien näyttämö, Jehovan todistajat pitivät olympiastadionilla kansainvälisen konventin. Läsnä oli myös ryhmiä Kreikasta ja Turkista, maista jotka taistelivat toisiaan vastaan. Tuona samana kesänä kreikkalaiset ja turkkilaiset olivat joutuneet selkkaukseen keskenään Kyproksessa. Vaikuttiko se konventissa olleisiin kristittyihin? Oli hyvin liikuttavaa nähdä, miten kreikkalaiset ja turkkilaiset halailivat toisiaan ja kutsuivat toisiaan veljiksi ja sisariksi!

Jehovan todistajat tunnetaan kautta maailman siitä, että he ovat keskuudessaan saavuttaneet rauhaisat suhteet yli kansallisten, etnisten ja heimorajojen. He eivät tietenkään väitä yltäneensä täydelliseen maailmanlaajuiseen ykseyteen ja yhteistyöhön. Heidän täytyy kaikkien muiden ihmisten tavoin ponnistella kovasti voidakseen noudattaa kristityn apostoli Paavalin neuvoa: ”Riisukaa pois vanha persoonallisuus tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen persoonallisuuteen.” (Kolossalaisille 3:9, 10.) Siitä huolimatta he uskovat lujasti, että Raamatun periaatteiden soveltaminen voi auttaa ihmisiä ’etsimään rauhaa ja pyrkimään siihen’ (1. Pietarin kirje 3:11).

Valitettavasti olympialaiset ovat ylevästä aatteestaan huolimatta tuoneet esiin pahimmat puolet monista ihmisistä. Sitä vastoin Jumalan voimallinen sana tuo ihmisistä esiin heidän parhaat puolensa sekä edistää maailmanlaajuista hyvää tahtoa ja rauhaa.

[Kuvat s. 8]

Olympialaiset edistävät kilpailuhenkeä

[Lähdemerkintä]

Aus dem Fundus der MÜNCHNER OLYMPIAPARK GMBH, München

[Kuvat s. 9]

Raamattu edistää rauhaa