Huomisen lapsia?

On vuosi 2050. Melissa tuijottaa hedelmällisyysklinikalla tietokoneen kuvaruutua. Hän on syvissä mietteissä, onhan lapsen valitseminen vakava asia, jossa ei saa hätiköidä. Ruudussa näkyy kuva hymyilevästä teinitytöstä, jolle Melissa ja hänen miehensä Curtis ovat jo antaneet nimeksi Alice. Sekä kuva että sen vieressä olevat tiedot kertovat paljon siitä, millainen ihminen Alicesta tulee niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Alice ei ole vielä syntynyt. Tulevaisuuden teini on vasta alkio, jota säilytetään 200 asteen pakkasessa kymmenien muiden alkioiden joukossa läheisessä huoneessa. Kunkin alkion geneettiset ominaisuudet on muunnettu sähköiseen muotoon ja syötetty tietokoneeseen, jotta vanhempien olisi helpompi valita, mikä alkioista siirretään äidin kohtuun.

Melissa ja Curtis haluavat tytön, joten miespuoliset alkiot on karsittu pois. Seuraavaksi vanhemmat tutkivat jäljelle jääneistä alkioista muun muassa sairastumisriskiä, ulkonäköä ja luonnetta. Viimein Melissa ja Curtis tekevät valintansa, ja yhdeksän kuukauden kuluttua heille syntyy heidän toiveidensa mukainen tytär – todellinen, elävä Alice.

TÄMÄ kertomus on tiivistelmä tulevaisuudenkuvasta, jonka on kirjoittanut Lee Silver, yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston molekyylibiologian professori. Se on hänen näkemyksensä siitä, mitä edessä olevat vuosikymmenet voivat tuoda tullessaan, ja se perustuu nykytutkimukseen ja olemassa olevaan tekniikkaan. Ihmisen alkioista voidaan jo nyt etsiä tiettyjä geenivirheitä. Ensimmäisen koeputkilapsen syntymästä on kulunut yli 20 vuotta. Tämä tyttö oli ensimmäinen ihminen, joka hedelmöitettiin äitinsä kohdun ulkopuolella – viljelmämaljassa.

Se että Silver on antanut kuvitelmansa lapselle nimeksi Alice, saattaa tuoda mieleen tunnetun fantasiakertomuksen Liisa ihmemaassa (engl. Alice in Wonderland). Tulevaisuus on monien silmissä tosiaan täynnä ihmeitä. Arvostetun Nature-lehden pääkirjoituksessa sanottiin: ”Yhä tehokkaammat molekyyligenetiikan menetelmät osoittavat, että tulevaisuudessa pystymme muuttamaan oman lajimme ominaisuuksia.”

Seuraavassa kirjoituksessa luomme silmäyksen joihinkin biotekniikan kehityssuuntiin ja keskitymme erityisesti ihmiskunnan ”jalostamisen” näkymiin. Tuleeko laboratorioissa paraikaa tehtävä tutkimus vaikuttamaan sinun tai lastesi elämään? Monet uskovat, että näin käy.