Silmäys vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin

”Ammattimaisen keskustelun avaaminen lääkärien ja vaihtoehtoterapeuttien välille on ratkaisevan tärkeää paremman terveydenhuollon takaamiseksi niille potilaille, jotka valitsevat vaihtoehtoisia hoitomuotoja.”

YLLÄ oleva lausunto julkaistiin Yhdysvaltain lääkäriliiton lehdessä 11.11.1998. Kirjoituksessa sanottiin: ”Tämä [keskustelun] tarve oletettavasti kasvaa vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytön lisääntyessä, etenkin sitä mukaa kuin niitä aletaan liittää sairausvakuutuksen piiriin.” (The Journal of the American Medical Association.)

Yhä useammat potilaat käyttävät vaihtoehtoisia hoitoja rinnan tavanomaisempien hoitomuotojen kanssa. Jotkut eivät kuitenkaan kerro tästä lääkärilleen. Siksi erään yliopiston julkaisemassa terveysalan  tiedotuslehdessä kehotettiin: ”On potilaan parhaaksi, jos hän on yhteistyössä lääkärin kanssa eikä toimi omin päin.” Lisäksi siinä sanottiin: ”Hyväksyipä lääkäri potilaan menettelytavan tai ei, tämä joka tapauksessa hyötyy lääkärille puhumisesta.” (Tufts University Health & Nutrition Letter, huhtikuu 2000.)

Neuvon taustalla on huoli terveysriskeistä, joita tiettyjen yrttilääkkeiden ja tavanomaisten hoitojen yhdistäminen saattaa aiheuttaa. Monet terveydenhuollon ammattilaiset tietävät, että osa potilaista valitsee vaihtoehtoisia hoitoja, ja pyrkivät siksi pitämään omat mielipiteensä sivussa voidakseen työskennellä yhdessä vaihtoehtoterapeuttien kanssa potilaan parhaaksi.

Jotta lukijamme saisivat kuvan vaihtoehtolääkinnästä, jota yhä useammat ihmiset monissa maissa käyttävät, esitämme seuraavaksi lyhyen kuvauksen muutamista sen piiriin kuuluvista hoitomuodoista. Herätkää!-lehti ei kuitenkaan asetu minkään nimenomaisen tässä mainitun tai muunlaisen hoidon kannalle.

Yrttilääkintä

Yrttilääkkeet ovat ehkä tavallisin vaihtoehtolääkinnän muoto. Vaikka kasveja on käytetty sairaanhoidossa satojen vuosien ajan, suhteellisen harvoja lajeja on tutkittu tieteellisesti. Vielä harvempia kasveja ja niiden uutteita on tutkittu niin perusteellisesti, että niiden turvallisuudesta ja tehosta olisi tietoa. Valtaosa tietämyksestä perustuu vuosisatojen saatossa karttuneeseen kokemukseen.

Joukko tieteellisiä tutkimuksia on kuitenkin viime vuosina osoittanut, että eräistä kasveista on hyötyä muun muassa lievän masennuksen, ikään liittyvän huonomuistisuuden ja eturauhasen liikakasvun aiheuttamien oireiden hoidossa. Tutkimuksen kohteena on ollut esimerkiksi kimikki, jonka juuria intiaanit käyttivät keitettyinä kuukautisvaivoihin ja synnytyksissä. Erään yliopistollisen terveyslehden mukaan tuoreet tutkimukset antavat viitteitä siitä, että muuan Saksassa kehitelty kaupallinen kimikkiuute saattaa ”helpottaa vaihdevuosien oireita” (Harvard Women’s Health Watch, huhtikuu 2000).

Luonnonlääkkeiden kysyntä näyttää perustuvan pitkälti siihen käsitykseen, että ne ovat  turvallisempia kuin synteettiset lääkkeet. Tämä pitänee monissa tapauksissa paikkansa, mutta joillakin yrteillä on sivuvaikutuksia, varsinkin jos niitä käytetään rinnan muiden lääkkeiden kanssa. Esimerkiksi muuan suosittu rohdos, jota mainostetaan turvotusta vähentävänä aineena ja laihdutusvalmisteena, voi nostaa verenpainetta ja sykettä.

Jotkin kasvit myös lisäävät verenvuotoa. Jos niitä käytetään yhtaikaa niin sanottujen verenohennuslääkkeiden kanssa, seurauksena voi olla vakavia ongelmia. Ne, joilla on pitkäaikaissairauksia, kuten diabetes tai korkea verenpaine, tai jotka syövät muita lääkkeitä, saavat olla varovaisia yrttilääkkeiden käytössä. (Ks. oheista tekstiruutua.)

Yrttilääkinnän varjopuolia on myös se, että valmisteilla ei ole yhtenäistä laadunvalvontaa. Viime vuosina on kuultu uutisia tuotteista, joista on löydetty raskasmetalleja ja muita epäpuhtauksia. Lisäksi joissakin valmisteissa ei tutkittaessa ole ollut juuri lainkaan tuoteselosteessa mainittuja aineosia. Nämä esimerkit tähdentävät sitä, että yrttilääkkeet, niin kuin mitkä tahansa muut terveystuotteet, tulee ostaa arvossapidetyistä, luotettavista paikoista.

 Ravitsemushoidot

Lisäravintoaineista – esimerkiksi vitamiini- ja hivenainevalmisteista – on tiettävästi ollut apua anemian, luukadon ja monien muiden terveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Niiden avulla on ehkäisty jopa synnynnäisiä vikoja. Vitamiinien ja hivenaineiden virallisia saantisuosituksia pidetään suhteellisen turvallisina ja hyödyllisinä.

Toisaalta jättiannokset, joiden mainostetaan tehoavan joihinkin sairauksiin, saattavat olla terveydelle haitallisia. Ne voivat häiritä muiden ravintoaineiden imeytymistä tai tehoa, tai niillä voi olla vakavia sivuvaikutuksia. Tämä mahdollisuus tulisi aina ottaa huomioon, samoin kuin se, että jättivitamiiniannosten käyttöä oleellisesti tukeva todistusaineisto puuttuu.

Homeopatia

Homeopatia kehitettiin 1700-luvulla pehmeämmäksi vaihtoehdoksi oman aikansa yleisille hoitomuodoille. Sen perustana ovat periaate ”sama samanlaisella parannetaan” ja teoria minimiannoksesta. Homeopaattiset lääkkeet valmistetaan laimentamalla tehoainetta useaan kertaan, joissakin tapauksissa jopa niin paljon, ettei alkuperäistä ainetta ole jäljellä enää edes yhtä molekyyliä.

Kokeissa, joissa homeopaattisten lääkkeiden vaikutusta on verrattu lumelääkkeiden vaikutukseen, on homeopaattisten lääkkeiden todettu auttavan esimerkiksi astman, allergioiden ja lasten ripulin hoidossa. Niitä pidetään mietoutensa vuoksi melko turvallisina. JAMA-lehdessä 4.3.1998 sanottiin: ”Homeopatia voi olla tärkeä ja hyödyllinen hoitovaihtoehto monille sellaisille potilaille, joiden kroonisiin ongelmiin ei saada selvää diagnoosia. Omissa rajoissaan hyödynnettynä homeopatia voi täydentää modernia lääketiedettä yhtenä apukeinona muiden joukossa.” Kriittisissä tilanteissa, joissa potilaan henki saattaa olla vaarassa, on ehkä kuitenkin viisaampaa käyttää tavanomaisempia hoitoja.

Kiropraktiikka

Useat vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat manipulaatiohoitoja, joissa kehoa käsitellään mekaanisesti. Niistä yleisimpiä on kiropraktiikka. Se perustuu sellaiseen ajatukseen, että selkärangan ongelmien korjaaminen edistää muiden häiriöiden paranemista. Kiropraktikot erikoistuvatkin selkärangan ja erityisesti sen nikamien käsittelyyn.

Koululääketiede ei aina onnistu helpottamaan alaselän vaivoja. Toisaalta jotkut potilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä kiropraktikolta saamaansa apuun. Todisteita tämäntyyppisen käsittelyn tehosta muiden vaivojen kuin säryn hoidossa on niukalti.

 Ammattitaitoisen kiropraktikon käsittely ei juuri aiheuta sivuvaikutuksia. Potilaan on kuitenkin hyvä tietää, että niskan manipulaatioon liittyy vakavia riskejä, joista mainittakoon aivoinfarkti ja halvaus. Jotkut asiantuntijat suosittelevat, että hoidon sopivuus potilaalle selvitetään etukäteen perusteellisessa tarkastuksessa.

Hieronta

Hieronta on tunnustettu hyödylliseksi jo pitkään lähes kaikissa kulttuureissa. Siitä kerrotaan Raamatussakin (Ester 2:12). ”Hierontatekniikoilla on merkittävä osa perinteisessä kiinalaisessa ja intialaisessa terveydenhoidossa”, kerrottiin British Medical Journal -lehdessä (BMJ) 6.11.1999. ”Eurooppalaisen hieronnan muokkasi järjestelmäksi 1800-luvun alkupuolella Per Henrik Ling, joka kehitti nykyään ruotsalaisena hierontana tunnetun menetelmän.”

Hieronta rentouttaa lihaksia, parantaa verenkiertoa ja poistaa kudoksiin kertyneitä myrkyllisiä aineita. Lääkärit määräävät sitä nykyään esimerkiksi selkäkipuun, päänsärkyyn ja ruoansulatushäiriöihin. Useimpien mielestä hieronta tekee hyvää. Tri Sandra McLanahanin mukaan ”80 prosenttia sairauksista johtuu stressistä ja hieronta vähentää stressiä”.

”Useimmat hierontatekniikat ovat turvallisia”, sanotaan BMJ-lehdessä. ”Hieronnan estävät syyt ovat pääteltävissä pitkälti maalaisjärjellä (esimerkiksi palovammojen hankausta tulee välttää samoin kuin sellaisen raajan hieromista, jossa on syvä laskimotukos). – – Hieronta ei tiettävästi edistä etäpesäkkeiden leviämistä syöpäpotilailla.”

”Mitä tavanomaisemmaksi hieronta tulee, sitä kiinnostuneempia asiakkaat ovat hierojan pätevyydestä, ja niin heidän tulee ollakin”, huomautti Yhdysvaltain hierontaliiton entinen puheenjohtaja E. Houston LeBrun. BMJ-lehdessä neuvottiin, että välttääkseen ammattitaidottoman hoidon ”potilaiden pitäisi varmistaa, että hierojat kuuluvat johonkin viralliseen alan järjestöön”.

Akupunktuuri

Akupunktuurista on tullut varsin suosittu hoitomenetelmä kautta maailman. Sen piiriin kuuluu useita erilaisia tekniikoita, mutta tavallisimmin kyse on menetelmästä, jossa tiettyihin kohtiin ruumiissa  pistetään ohuita neuloja terapeuttisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Muutamina viime vuosikymmeninä suoritettu tutkimustyö viittaa siihen, että akupunktuurin teho perustuu joissakin tapauksissa hermoston kemiallisten aineiden, esimerkiksi endorfiinien, vapautumiseen, mikä voi lievittää kipua ja tulehdusta.

Joidenkin tutkimusten nojalla näyttää siltä, että akupunktuurista on apua hyvin monenlaisiin vaivoihin ja että se on turvallinen vaihtoehto puudutukselle. Maailman terveysjärjestö tunnustaa akupunktuurin 104 sairauden hoitokeinona. Lisäksi Yhdysvaltain kansanterveyslaitoksen (NIH) nimittämä valiokunta on viitannut todisteisiin, joiden perusteella akupunktuuri on hyväksyttävä keino hoitaa leikkauksen jälkeistä kipua, lihassärkyä, kuukautisten aikaisia lihaskouristuksia sekä kemoterapiasta tai raskaudesta johtuvaa pahoinvointia ja oksentelua.

Akupunktuurilla ei yleensä ole vakavia haittavaikutuksia, mutta joillekuille se voi aiheuttaa ihon arkuutta, tunnottomuutta tai pistelyä. Tulehdusvaara voidaan minimoida steriloimalla neulat tai käyttämällä kertakäyttöneuloja. Monilla akupunktuurihoitajilla ei ole sellaista lääketieteellistä tuntemusta, että he kykenisivät määrittämään sairauden tai suosittelemaan sopivampia hoitomuotoja. Olisi epäviisasta jättää tämä huomiotta, etenkin jos akupunktuurista haetaan apua kroonisiin sairauksiin.

Runsaasti valinnanvaraa

Olemme tässä maininneet vain muutaman esimerkin niistä lukuisista hoitomuodoista, joista nykyään puhutaan monin paikoin vaihtoehtoisina. Tulevaisuudessa jotkin niistä sekä muut, joita emme ole käsitelleet, voidaan hyvinkin lukea vakiintuneen hoitokäytännön piiriin, kuten joissakin maissa jo tehdään. Toiset taas voivat jäädä pois käytöstä tai jopa saada kielteistä mainetta.

Kipu ja sairaudet ovat valitettavasti hyvin merkittävä osa ihmiselämää, kuten Raamatussakin osuvasti todetaan: ”Me tiedämme, että koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja ollut jatkuvassa tuskassa tähän saakka.” (Roomalaisille 8:22.) On luonnollista, että ihmiset etsivät niihin helpotusta. Mutta mistä hakea sitä? Seuraava kirjoitus sisältää joitakin havaintoja, joista saattaa olla sinulle apua tehdessäsi hoitoa koskevia valintoja.

[Tekstiruutu/Kuva s. 8]

Yrttien ja lääkkeiden rinnakkaiskäytön riskejä

Suurta yleisöä on usein varoitettu käyttämästä yhtaikaa tiettyjä reseptilääkkeitä tai reseptilääkkeitä ja alkoholia. Onko myös yrttilääkkeiden käyttö rinnan reseptilääkkeiden kanssa vaarallista? Miten yleistä se on?

Yhdysvaltain lääkäriliiton julkaisemassa lehdessä oli kirjoitus tästä aiheesta, ja siinä sanottiin: ”44 prosenttia aikuisista sanoi syövänsä säännöllisesti reseptilääkkeitä, ja heistä lähes joka viides (18,4 %) ilmoitti käyttävänsä samanaikaisesti niiden kanssa ainakin yhtä yrttivalmistetta, jotakin vitamiinia suurina annoksina tai näitä molempia.” (The Journal of the American Medical Association.) On tärkeää tietää, mitä vaaroja tällaiseen yhdistämiseen voi liittyä.

Tiettyjen yrttivalmisteiden vaikutus tulisi ottaa huomioon myös silloin, kun edessä on puudutusta tai nukutusta vaativa lääketieteellinen toimenpide. Yhdysvaltain anestesiologien yhdistyksen puheenjohtaja, tri John Neeld selitti: ”Joistakin suosituista yrttilääkkeistä, muun muassa ginsengjuuresta ja kuismasta, kerrotaan kokemuksia siitä, miten ne voivat panna verenpaineen heilahtelemaan huomattavasti. Se voi olla erittäin vaarallista anestesian aikana.”

Tämä lääkäri jatkoi: ”Esimerkiksi neidonhiuspuu, inkivääri ja reunuspäivänkakkara voivat puolestaan häiritä veren hyytymistä, mikä on riski erityisesti epiduraalipuudutuksessa, sillä verenvuoto selkärangan lähettyvillä voi halvaannuttaa potilaan. Lisäksi kuisma saattaa voimistaa eräiden nukutus- ja puudutusaineiden vaikutuksia.”

On selvästikin erittäin tärkeää olla perillä rohdosvalmisteiden ja lääkkeiden rinnakkaiskäytön mahdollisista vaaroista. Varsinkin raskaana olevien ja imettävien naisten tulisi tietää, mitä haittaa siitä voi olla lapselle. Potilaiden on suositeltavaa keskustella lääkäriensä ja terapeuttiensa kanssa lääkityksestään, oli se sitten vaihtoehtoista tai tavanomaista.

[Kuvat s. 7]

Joistakin yrttilääkkeistä on ollut apua terveysongelmien hoidossa

Kimikki

Kuisma

[Lähdemerkintä]

© Bill Johnson/Visuals Unlimited

[Kuva s. 7]

Parhaat tulokset saadaan potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välisellä yhteistyöllä