Käynti kiinalaisessa apteekissa
Käynti kiinalaisessa apteekissa
KWOK KIT on ollut sairaana joitakin päiviä, ja nyt hän päättää lähteä lääkäriin. Kiinalaisena hän haluaa mennä sellaiselle lääkärille, joka harjoittaa perinteistä kiinalaista lääketiedettä. Eräs perhetuttava tietää yhden tällaisen lääkärin, ja tällä on oma rohdoskauppa aivan lähellä. Tuttava kertoo Kwok Kitille, että lääkäri voi valmistaa yrttiteesekoituksen, joka parantaa Kwok Kitin.
Lääkärissäkäynti on Kiinassa samoin kuin suurimmassa osassa Kaakkois-Aasiaa aivan erilaista kuin länsimaissa. Lännessä tavallisesti varataan ensin aika ja mennään sen jälkeen vastaanotolle, ja kun lääkäri on tutkinut potilaan, hän määrää lääkettä, jonka potilas hakee erikseen apteekista. Kiinalainen menettelytapa on paljon yksinkertaisempi. Potilas menee rohdoskauppaan, ja siellä on lähes aina paikalla vakinainen yrttiparantaja, joka on samalla kiinalaista lääketiedettä harjoittava lääkäri. Hän voi tutkia potilaan, määrittää ongelman, mitata sopivan määrän yrttejä lääkkeeksi ja kertoa, miten ne otetaan – kaikki tämä yhdellä lyhyellä käynnillä! *
Yrteillä terveeksi?
Useimmat länsimaalaiset ovat tottuneet pillereihin, kapseleihin ja ruiskeisiin, mutta tällaiset lääkkeet ovat suhteellisen uusia tulokkaita. Ihmiset ovat tuhansien vuosien ajan hoitaneet itseään luonnonaineilla. Esimerkiksi heprealaiset parantajat käyttivät Raamatun aikoina muun muassa öljyä, palsamia ja viiniä (Jesaja 1:6; Jeremia 46:11; Luukas 10:34). Paiseita hoidettiin ilmeisesti kuivatuista viikunoista tehdyillä hauteilla (2. Kuninkaiden kirja 20:7).
Lähes kaikki kansat ovat jolloinkin hoitaneet sairauksia erilaisilla yrteillä ja rohdoksilla. Monet nykyajan ruoanlaittoon
kuuluvat mausteetkin ovat ensin olleet lääkinnällisessä käytössä. Eivät tällaiset keinot kuitenkaan aina ole tehonneet. Päinvastoin mukana oli entisaikoina usein taikauskoa ja tietämättömyyttä. Yrttilääkkeiden käyttö on kuitenkin tuhansia vuosia vanha tapa, ja osa nykyajankin tavallisimmista lääkkeistä on kasviperäisiä.Kiinalaisen lääketieteen teoria ja käytäntö
Yrttilääkintä kuuluu olennaisesti Kiinan historiaan. Kansanperinne tietää kertoa, että Qin Shihuangdi, Keltainen keisari, laati Neijing-nimisen sisätautioppia käsittelevän perusteoksen, jota kiinalaiset lääkärit käyttävät edelleen; kirjoitusajankohdasta tosin on erilaisia näkemyksiä. * Se käsittelee monia sellaisia aiheita, joita myös länsimaisen lääketieteen teoksessa saatetaan käsitellä. Sairauksien diagnoosien, oireiden, syiden, hoidon ja ennaltaehkäisyn lisäksi siinä selitetään anatomiaa ja elintoimintoja.
Kiinalaisen lääketieteen teoriaan ja käytäntöön – kuten useimpiin Kaakkois-Aasian tieteen- ja taiteenhaaroihin – vaikuttaa olennaisesti oppi yinistä ja yangista. Nämä kaksi käsitettä edustavat monia vastakkaisia ominaisuuksia, mutta tässä tapauksessa yin edustaa kylmää ja yang lämmintä. * Lisäksi diagnoosissa ja hoidossa otetaan huomioon akupunktuuriin liittyvät kehon meridiaanipisteet. Potilaalle määrätään yrttejä ja ruokia, joiden ajatellaan olevan joko kylmiä tai lämpimiä, jotta yinin ja yangin välinen epätasapaino saadaan korjatuksi.
Esimerkiksi kuumepotilasta pidetään lämpimänä, joten hänelle määrätään viilentäviä yrttejä. Vaikkei yiniä ja yangia enää ehkä mainita nimeltä, samat periaatteet ohjaavat edelleen hoidon valintaa. Mutta miten kiinalaisessa lääketieteessä tehdään taudinmääritys? Entä miltä rohdoskaupat näyttävät? Saamme sen selville, kun seuraamme Kwok Kitiä hänen ystävänsä suosittelemaan puotiin.
Eksoottinen rohdoskauppa
Mikä yllätys! Tänään Kwok Kitin täytyy odottaa pääsyä lääkärille. Ilmeisesti liikkeellä on flunssaa, sillä hänen edellään on kaksi muuta potilasta. Katsotaanpa vähän ympärillemme sillä aikaa kun odotamme vuoroa.
Ensimmäinen asia, johon huomio kiinnittyi astuessamme sisään, olivat kuivatut tuotteet – sienet, kampasimpukat, merikorvat, viikunat, pähkinät ja muut syötäväksi kelpaavat tuotteet – ovensuussa olevissa säilytysastioissa. Täältä saa siis myös elintarvikkeita. Jotkin niistä saattavat kuitenkin kuulua lääkemääräyksiin.
Katsoessamme noiden tuotteiden yli huomaamme lasitiskit tämän suhteellisen kapean liikkeen kummallakin sivustalla. Niissä on harvinaisia tai erikoisia yrttejä, mineraaleja ja kuivattuja eläinten osia, joilla on korkea hinta. Lähempää erotamme peuransarvia, helmiä, kuivattuja sisiliskoja ja merihevosia sekä muita eksoottisia tuotteita. Vielä jokin aika sitten tiskillä olisi näkynyt sarvikuonon sarvia, karhun sappirakkoja ja muita eläinten osia, mutta nykyään ne ovat kiellettyjä.
Yhdessä nurkassa on tavallisiin vaivoihin kuten vilustumisiin ja vatsavaivoihin tarkoitettuja valmiita yrttisekoituspakkauksia sekä valikoima Kiinasta tulleita pullotettuja rohdoksia. Asiakkaan täytyy vain kuvailla vaivansa liikeapulaiselle, niin tämä suosittelee joko lääkepulloa tai yrttipakettia ja kertoo, miten rohdos valmistetaan kotona.
Seinällä liikeapulaisen selän takana on hyllyjä ja niillä korkeita lasiastioita, joissa näkyy erilaisia kuivattuja juuria, lehtiä ja varpuja. Ne ovat kanta-asiakkaille tuttuja yrttejä, joita voi ostaa kotiin itselääkitystä
tai ruoanlaittoa varten. Liikkeen toisella puolella on lattiasta kattoon asti ulottuva kaappi, jossa on monta riviä kuluneita vetolaatikoita. Tällaista laatikostoa on sanottu baiziguiksi eli ’sadan lapsen kaapiksi’, koska siinä voi olla satakunta laatikkoa, ellei enemmänkin. Niistä saadaan nopeasti kaikkein tavallisimpia lääkeyrttejä, joista yleisimmin käytetyt sijaitsevat sopivalla korkeudella. Ei ole mitenkään tavatonta, että laatikot ovat nimettömiä. Kokeneet liikeapulaiset tietävät tarkalleen, missä mikin yrtti on.Huomaa, miten näppärästi apulainen mittaa yrtit naiselle, jota hän parhaillaan palvelee. Hän käyttää siinä kevyen näköistä mutta tarkkaa aasialaista vaakaa, jossa asteikkovivun toisessa päässä riippuu kolmen ketjun varassa pyöreä vaakakuppi ja toisessa päässä on siirrettävä paino. Hän tietää, että eräät rohdokset ovat liian suurina annoksina tappavia, joten mittaaminen on tehtävä huolellisesti. Kaikkea ei punnita vaa’alla. Nyt hän ottaa laatikoista noin puoli kourallista kutakin yrttiä ja asettaa ne käärepaperiarkille. Näet aivan oikein – tähän lääkemääräykseen kuuluu myös laulukaskaan luoma nahka. Paketoidessaan tarvikkeita hän neuvoo naiselle, miten juoma valmistetaan.
Yrttilääkkeitä valmistetaan ja nautitaan eri tavoilla. Ne voivat olla jauheita, jotka liuotetaan kuumaan veteen ja nautitaan juomana, tai tahnoja, jotka syödään hunajan kera tai alkoholiin sekoitettuina. Tätä naista kehotetaan valmistamaan lääke keittämällä, mikä on kaikkein tavallisin tapa. Toisin sanoen hänen pitää keittää yrttejä savipadassa tunnin verran, minkä jälkeen hän juo mikstuuraa vähän kerrassaan muutaman tunnin välein. Jos lääkettä tarvitaan myöhemmin uudelleen, sitä voi tulla hakemaan liikkeestä lisää.
Viimein on Kwok Kitin vuoro päästä vastaanotolle. Lääkäri ei suinkaan mittaa hänen verenpainettaan tai kuuntele hänen sydämenlyöntejään, mutta kyselee kyllä hänen oireistaan. Miten Kwok Kit on nukkunut? Millainen hänellä on ollut ruoansulatus ja ruokahalu, ja miten suoli on toiminut? Millaisia ovat olleet ruumiinlämpö sekä ihon kunto ja väri? Lääkäri tutkii tarkoin hänen silmiään ja kielen eri alueiden väriä. Nyt hän tunnustelee Kwok Kitin pulssia molemmista ranteista puristaen rannetta eri kohdista eri voimakkuuksilla. Tällä menetelmällä uskotaan saatavan tietoa eri elinten ja ruumiinosien tilasta. Lääkäri panee merkille jopa kaikki epätavalliset hajut. Minkä tuomion Kwok Kit saa? Hänellä on flunssa, kuten saattoi odottaakin. Hänen täytyy levätä ja juoda paljon, ja lisäksi hänelle määrätään lääkettä, jota hänen pitää nauttia yrttiteenä. Juoma on kitkerää, mutta se helpottaa hänen oloaan. Lääkäri antaa ohjeita siitä, mitä ruoka-aineita Kwok Kitin tulee välttää, ja määrää hänelle vielä säilötyn luumun, joka jättää suuhun hyvän maun lääkkeen ottamisen jälkeen.
Niin Kwok Kit on valmis lähtemään yrttipaketteineen. Lääkärissäkäynti ja lääkkeet tulivat maksamaan satakunta markkaa – ei mitenkään kallista. Lääkkeet eivät tuota ihmeparannusta, mutta Kwok Kitin pitäisi olla kunnossa parin päivän päästä. Hän ei kuitenkaan saa tehdä samaa virhettä kuin jotkut, jotka luulevat, että enempi on parempi. Aina silloin tällöin kuulee potilaista, jotka saavat voimakkaita reaktioita tiettyjen rohdosten yliannostuksesta.
Joissakin maissa yrttilääkkeitä ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen harjoittamista ei juuri valvota. Siksi joukkoon mahtuu myös puoskareita ja myynnissä voi olla jopa vaarallisia yrttisekoituksia. Onkin ymmärrettävää, että monet aasialaiset potilaat valitsevat perinteisen kiinalaisen lääkärin sukulaisten tai hyvien ystävien suositusten perusteella.
Mikään hoito ei tietenkään voi parantaa kaikkia sairauksia, oli kyse sitten rohdoksista tai länsimaisista lääkkeistä. Kiinalainen apteekki ja siellä toimiva perinteinen lääkäri kuuluvat kuitenkin edelleen erottamattomasti aasialaiseen elämänmenoon.
[Alaviitteet]
^ kpl 3 Herätkää!-lehti ei puolla mitään nimenomaista hoitokäytäntöä. Kristittyjen tulisi varmistua siitä, että heidän valitsemansa hoito ei ole ristiriidassa Raamatun periaatteiden kanssa.
^ kpl 8 Ennen Zhou-dynastiaa elänyt tarunomainen Keltainen keisari hallitsi tiettävästi vuosina 2697–2595 eaa. Monet tutkijat uskovat kuitenkin, että Neijing kirjoitettiin vasta Zhou-dynastian lopulla. Tämä dynastia ajoittuu suurin piirtein vuosiin 1100–250 eaa.
^ kpl 9 Kiinalainen kirjoitusmerkki ”yin” tarkoittaa kirjaimellisesti ’varjoa’ tai ’siimestä’, ja se edustaa pimeää, kylmää ja naispuolista. Sen vastakohta ”yang” edustaa kirkkaita, lämpimiä ja miespuolisia asioita.
[Kuvat s. 23]
Rohdoskaupassa voi nähdä eksoottisia tuotteita, kuten kuivattuja merihevosia
[Kuvat s. 24]
Kuivatut juuret, lehdet ja varvut punnitaan huolellisesti