Lukijoiden kirjeitä

Gladiolus. Haluaisin kiittää teitä kirjoituksesta ”Gladiolus – ainutlaatuisen kukan hento kauneus” (22.2.2000). Minusta on mukava, kun kirkkonne jäsenet käyvät luonani, vaikken luultavasti koskaan liity teihin. Joka tapauksessa edellä mainitsemani kirjoituksen on kirjoittanut joku, joka todella tietää noista kukista. Tässä rauhattomassa maailmassa gladiolusten kasvattaminen on ihana tapa rentoutua ja nauttia elämästä.

C. M., Yhdysvallat

Itsemurhat. Kirjoitussarja ”Itsemurhat – ketkä ovat suurimmassa vaarassa?” (22.2.2000) osui naulan kantaan. Kahdeksan kuukautta sitten äitini kuoli yllättäen. Sen tapahtuessa isäni oli poissa, ja hän tuntee siitä syyllisyyttä. Isä puhuu siitä, ettei halua enää elää. Tästä syystä kirjoitukset olivat erittäin hyödyllisiä sekä hänelle että minulle.

R. Z., Saksa

Isoisäni teki itsemurhan kaksi vuotta sitten. Vaimonsa kuoleman jälkeen hänen henkinen tilansa heikkeni. Kirjoitukset auttoivat minua ymmärtämään, miksi hän ehkä teki niin kuin teki.

A. M., Yhdysvallat

Tammikuussa 48-vuotias veljeni teki itsemurhan. Hautajaisten jälkeisenä päivänä isäni, joka ei ole Jehovan todistaja, löysi postilaatikostamme tämän Herätkää!-lehden. Sanattomana ja silmät kyynelissä hän näytti sitä meille. Perheemme itki ilosta ja kiitollisuudesta saadessaan lukea tämän lohduttavan kirjoitussarjan.

B. J., Yhdysvallat

Koulupiirissämme teki viime vuonna kuusi lasta itsemurhan. Se on ollut niin suuri huolenaihe, että koulutoiminnan puitteissa on päätetty käynnistää ohjelma itsemurhien torjumiseksi. Tarjosimme tätä lehteä alueilla, joilla vastaanotto ei yleensä ole ollut myönteistä. Jotkut nappasivat lehden kädestämme jo ennen kuin ehdimme päästä esityksemme loppuun.

C. C., Yhdysvallat

Kun olin teini-ikäinen, yritin isäni kuoleman jälkeen kaksi kertaa itsemurhaa. Jotkut pitävät sanaa ”itsemurha” tabuna. Kiitos siitä, että panitte sen Herätkää!-lehden kanteen. Kirjoitukset olivat mielestäni suoria, realistisia ja hyvin ymmärtäväisiä.

M. G., Ranska

Ystävyysongelmia. Sain apua kirjoituksesta ”Nuoret kysyvät: miksi ystäväni loukkasi minua?” (22.2.2000). Ihminen, joka on ollut paras ystäväni kuusi ja puoli vuotta, loukkasi minua syvästi. Noudatimme kirjoituksessa annettuja ehdotuksia ja selvitimme asian rauhallisesti. Sen ansiosta olemme nyt läheisempiä kuin koskaan.

M. L., Yhdysvallat

Vammainen saarnaaja. Kirjoitus ”Valoisa elämänasenne vammaisuudesta huolimatta” (22.2.2000) kosketti minua syvästi. Olen nuori, ja toisinaan ongelmani tuntuvat ylipääsemättömiltä. Konstantin Morozovin kertomus oli hyvin rohkaiseva. Olen tallettanut mieleeni hänen sanansa: ”Haluan palvella Jehovaa edelleen niin kauan kuin sydämeni lyö.”

L. C., Italia

Minulla on kolme lasta, ja koska miehelläni ei ole samaa uskoa kuin minulla, minun täytyy opettaa heitä hengellisesti. Lisäksi minun täytyy käydä työssä ja hoitaa kotia, ja joskus tuntuu, ettei minulla ole enää yhtään voimia jäljellä. Konstantinin myönteinen asenne on hämmästyttävä! Kiitos siitä, että julkaisitte hänen elämäntarinansa.

O. K., Venäjä