Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Lumoavan värinen seladoniposliini

Lumoavan värinen seladoniposliini

Lumoavan värinen seladoniposliini

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA KOREASTA

VUONNA 1995 Trumanin kirjastosta Missourista Yhdysvalloista löytyi aarre. Mikä se oli? Pieni keraaminen vesipullo, jossa on kukkakuvioita ja voimakkaan värinen lasitus. Vaikka se on vain 23 senttimetriä korkea, se on arvioitu noin kolmen miljoonan dollarin (20 miljoonan markan) arvoiseksi. Se on korealaista keramiikkaa, jota kutsutaan Koryo-kauden seladoniksi, ja Korean hallitus oli antanut sen Yhdysvaltain entiselle presidentille Harry Trumanille vuonna 1946.

Mikä tekee tästä seladoniposliinista niin arvokasta? Ja mikä erottaa sen muusta keramiikasta?

Erikoinen valmistusmenetelmä

Nimitys ”Koryo-kauden seladoni” viittaa ainutlaatuiseen keramiikkaan, jota valmistettiin alun perin aikana, joka Korean historiassa tunnetaan Koryo-kautena (918–1392). * Korealainen vastine sanalle seladoni on ch’ongja, ja se merkitsee sinisävyistä posliinia. Tuon ajan kiinalaiset ylistivät seladonia – he käyttivät siitä muun muassa sellaista ilmausta kuin ”parasta taivaan alla”. Erikoista tästä seladonista tekee sen kiiltävä, syvän sinivihreä lasitus.

Viehättävä jadenvihreä värisävy syntyi, kun saven värit yhdistettiin lasitteeseen. Se tehtiin polttamalla jokainen esine kahdesti. Korealainen taidehistorioitsija Yang-Mo Chung selittää, että tässä menetelmässä astia muovattiin savesta, jossa oli rautaa. Se poltettiin ensin 700–800 °C:ssa. Seuraavaksi pinta päällystettiin lasitteella, joka sisälsi kalsiumkarbonaattia ja yhdestä kolmeen prosenttia rautaa. Sitten astia poltettiin uudelleen, tällä kertaa pelkistävästi 1250–1300 °C:n lämpötilassa. *

Kun seladoniposliiniesinettä tarkastelee lähemmin, voi huomata, että sen elegantti muoto vaikuttaa luonnollisen harmoniselta. Klassiset seladonipullot, -teekannut, -kulhot ja -ruukut heijastelevat samoja taiteellisia linjoja ja muotoa kuin perinteiset korealaiset puvut tai jopa tanssit. Astioiden koristeluun on saatu aiheita myös luonnosta. Keraamikot yhdistelivät seladoniposliinissa vuori-, puu-, kukka-, kala-, lintu-, hyönteis- ja ihmisaiheita hurmaaviksi maisemiksi. Joitakin heidän käyttämistään geometrisista kuvioista voi nähdä nykyaikaisissakin keramiikka-astioissa.

Tarkastellaanpa seladoniposliinin kuviointiin käytettyjä värejä. Useimmat kuvioista tehtiin upotusmenetelmällä käyttämällä mustaa ja valkoista väriainetta. Alun perin Koryo-kauden keraamikot lainasivat tekniikkansa Kiinasta, mutta pian he itsekin alkoivat osoittaa kekseliäisyyttä. Huomattava esimerkki tästä on sanggamiksi kutsuttu upotustekniikka. Tässä menetelmässä haluttu aihe kaiverretaan puolivalmiin astian pintaan, ja urat täytetään valkoisella tai punaisella savella. Sitten esine poltetaan. Valkoinen savi pysyy poltettaessa lumivalkoisena, mutta punainen savi muuttuu mustaksi.

Seladonikeramiikkatyön tarkka tutkiminen paljastaa, että sen pinnassa on hienon hienoja säröjä. Onko siinä siis jotakin vikaa? Mistä tämä ilmiö johtuu? Mitä yksityiskohtaisempi upotuskoristelu on, sitä ohuempi lasitteen pitää olla, jotta kuvio näkyisi selvästi. Koska seladonilasite on niin ohutta ja haurasta, sen koko pinnalle tuli pakostakin pieniä säröjä – tämä on seurausta siitä, että pinnasta pyrittiin saamaan todella läpikuultava. Niinpä näitä säröjä alettiin pitää Koryo-kauden seladoniin luonnollisesti kuuluvana piirteenä, ei virheenä. Itse asiassa jotkut nykyiset keramiikkataiteilijat käyttävät tarkoituksellisesti särölasitteita.

Yritykset elvyttää taito

Mongolien hyökättyä Koreaan varhain 1200-luvulla seladonin tuotanto kärsi nopean romahduksen. Lopulta savenvalajat lakkasivat tekemästä näitä kauniita astioita, ja niiden valmistusmenetelmä painui unholaan. Koska Koryo-kauden seladonista saa nykyään hyvän hinnan ja koska esineitä ei ole jäljellä kovinkaan paljon, keraamikkojen aikomuksena on ollut elvyttää niiden valmistustekniikka. Tutkittuaan muinaisen seladonin sirpaleita he ovat pystyneet valmistamaan esineitä, jotka vastaavat alkuperäisiä kooltaan ja muodoltaan, ja muutama keraamikko väittää onnistuneensa jäljittelemään vanhemman seladonin lumoavaa värisävyä. On kuitenkin vaikeaa saada selville muinaisen, yksinomaan luonnonmateriaaleista valmistetun lasitteen tarkkaa koostumusta.

Nykyajan savenvalajien pitäisi vielä selvittää muitakin yksityiskohtia, kuten se, miten ja kuinka kauan saviastioita poltettiin. Korealaisen seladonitutkimuslaitoksen tutkijat ovat kokeilleet useita erilaisia materiaaleja ja tekniikoita yrittäessään saada jälleen aikaan Koryo-kauden seladonin lumoavan värisävyn.

Viime vuosina on löydetty pitkään tietymättömissä olleita seladoniaarteita, jotka ovat peräisin Koryo-kaudelta. Esimerkiksi vuonna 1995 muuan kalastaja, joka oli kuullut kalastusverkkoihin takertuneista keramiikanpalasista, päätti ryhtyä toimeen. Hän alkoi etsiä saviastioiden sirpaleita toisten kalastajien kanssa. Loppujen lopuksi hän kiskoi merestä 129 seladoniposliinin palasta. Koska nämä kalastajat olivat olleet näin onnekkaita, Korean kulttuuriperinnön suojeluun erikoistunut toimisto perusti tutkimusryhmän. Ryhmä löysi laivan, joka oli uponnut kuljettaessaan seladonilastia, ja useita kuukausia kestäneiden etsintöjen aikana löydettiin jopa 463 palasta! On sanomattakin selvää, että tämä kaikki innosti seladonin tutkijoita ja taidehistorioitsijoita.

Koryo-kauden seladonia pääsee ihailemaan nykyäänkin

Miten voit päästä nauttimaan Koryo-kauden seladonin kauneudesta nykyään? Ehkäpä voit vierailla korealaisen taiteen näyttelyissä joissakin maailman kuuluisista museoista, kuten British Museumissa tai New Yorkin Metropolitan Museum of Art -taidemuseossa. Mikä vielä parempaa, jos tulet Koreaan, voit vierailla Kangjinin kaupungissa, missä oli muinoin eniten seladoniuuneja. Tai voit osallistua johonkin useista vuosittaisista keramiikkajuhlista, joita pidetään Kyŏnggin maakunnassa. Siellä voit seurata seladoniposliinin valmistusta. Voit jopa itse kokeilla sen valmistamista dreijalla. Kuvittele, millaista olisi omin käsin muotoilla astia, kaivertaa siihen sanoja tai kuvioita, polttaa se uunissa ja lopulta pidellä valmista esinettä käsissään.

Voit tietenkin myös hankkia nykyaikaista seladoniposliinia tavarataloista tai matkamuistomyymälöistä. Niissä on esillä paikallisten keraamikkojen käsin valmistamia tai tehdasvalmisteisia maljakoita, teeastiastoja ja muita astioita. Kenties voit tarjota vieraillesi korealaista teetä seladonikupeista samalla kun täynnä kukkia oleva seladonimaljakko koristaa pöytääsi.

[Alaviitteet]

^ kpl 6 Nykyinen nimi Korea juontuu sanasta Koryo.

^ kpl 7 Pelkistävässä poltossa polttouuniin ohjatun ilman määrää vähennetään, jolloin uunissa muodostuu häkää.

[Kuva s. 17]

Alkuperäinen maljakko 1100-luvulta

[Lähdemerkintä]

The Collection of National Museum of Korea

[Kuva s. 18]

Yksityiskohta ainutlaatuisella upotustekniikalla tehdystä kuvioinnista Koryo-kauden seladoniesineessä