Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Kallis virhe

Tietokoneinsinöörit huokaisivat helpotuksesta, kun useimmat tietokonejärjestelmät siirtyivät hankaluuksitta vuodesta 1999 vuoteen 2000. Jotkut analyytikot olivat ennustaneet, että koska monissa tietokoneohjelmissa oli vuosiluvuista jätetty pois kaksi ensimmäistä numeroa, ne eivät kykenisi erottamaan toisistaan vuotta 1900 ja 2000 vaan kaatuisivat ja aiheuttaisivat kaikenlaisia häiriöitä. (Ks. Herätkää! 8.2.1999 s. 21–23.) Tämän estämiseksi ohjelmoijat korjasivat puutteellisia järjestelmiä ennen kohtalokasta päivää. Paljonko tämä tuli maksamaan? Ranskalaisen Le Monde -päivälehden artikkelin mukaan eräs finanssiryhmä arvioi summaksi ”300–600 miljardia dollaria [kahdesta neljään biljoonaa markkaa] kautta maailman”. Yhdysvallat käytti noin 100 miljardia dollaria (660 miljardia markkaa) ja Ranska 20 miljardia dollaria (130 miljardia markkaa). Vertailun vuoksi mainittakoon, että Persianlahden sota maksoi liittoutumalle ”46–60 miljardia dollaria [300–450 miljardia markkaa]”. Mutta ”historia toistaa itseään – – joukolla uusia tietokoneisiin liittyviä numero-ongelmia”, kerrotaan The Wall Street Journal -lehdessä. Onneksi silti ”mikään näistä ongelmista ei ilmeisesti saavuta sellaisia mittoja kuin vuoden 2000 ongelma”.

Salasanaongelmia

Unohtuneet salasanat maksavat Yhdysvaltojen liikeyrityksille vuosittain miljoonia dollareita tuotantokyvyn alenemisen ja teknisen avuntarpeen takia. ”Kaksikymmentä vuotta sitten ihmisten täytyi muistaa vain henkilötunnuksensa ja kenties pari puhelinnumeroa”, sanotaan The New York Timesissa. Nyt kuitenkin salasanoista, joita tarvitaan tietokoneverkkoihin pääsemiseksi ja sähköpostipalvelujen käyttämiseksi työssä, on tullut monille osa arkipäivää. Ei itse asiassa ole tavatonta, että salasanoja ja erilaisia tunnuslukuja kertyy tusinakaupalla. Kertoman mukaan eräs tietokonealan johtaja käyttää 129:ää salasanaa. Jotkin yritykset korvaavatkin salasanaan perustuvia järjestelmiä sormenjälkitunnistimilla ja muilla huipputeknisillä turvalaitteilla.

Viha ja sydän

”Vihaan taipuvaiset ihmiset saavat sydänkohtauksen lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka ovat hitaita vihastumaan”, sanotaan Globe and Mail -lehden raportissa. Lähes 13000 ihmistä osallistui kuusivuotiseen tutkimukseen, jossa arvioitiin sydänsairauksien riskejä. Tutkimuksen alkaessa ei kellään siihen osallistuvalla ollut sydänsairauksia. Kutakin pyydettiin arvioimaan, onko hänen vihastumiskynnyksensä matala, keskinkertainen vai korkea. Yli kuuden vuoden aikana 256 sai sydänkohtauksen. Tutkimus paljasti, että niillä, joiden vihastumiskynnys oli keskinkertainen, sydänvaivojen riski kasvoi 35 prosenttia. Tutkimuksen johtava alkuunpanija tri Janice Williams Pohjois-Carolinan yliopistosta sanoo: ”Viha voisi aiheuttaa sydänkohtauksen varsinkin sellaisille keski-ikäisille miehille ja naisille, joiden verenpaine on normaali.” Tutkijat suosittelivatkin, että vihaan taipuvaiset ihmiset harkitsisivat stressinhallintamenetelmien käyttöä.

Uutta tietoa tupakoinnista

”Sata vuotta kestäneen tupakoinnin lisääntymisen jälkeen maailma on luopumassa savukkeista”, kerrotaan julkaisussa Worldwatch Issue Alert. Savukkeiden kulutus väheni vuosina 1990–99 kautta maailman 11 prosenttia. Tämä laskeva suuntaus on jatkunut Yhdysvalloissa lähes parin vuosikymmenen ajan, ja vuonna 1999 siellä poltettiin savukkeita 42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1980. Raportissa esitetään vähenemisen syyksi tupakoinnin vastaisia kampanjoita, lisääntynyttä tietoa tupakoinnin vaaroista ja tupakkatuotteiden entistä korkeampia hintoja. Lisäksi ”poltettujen savukkeiden määrä henkilöä kohden on pudonnut Ranskassa 19 prosenttia vuodesta 1985, jolloin määrä oli huipussaan, Kiinassa 8 prosenttia vuodesta 1990 ja Japanissa 4 prosenttia vuodesta 1992”, raportissa sanotaan.

Ilman vakuutusta olevat jättävät sairaudet huomiotta

Uutistoimisto Reutersin mukaan Yhdysvalloissa äskettäin tehty tutkimus osoitti, että ihmiset, joilla ei ole sairausvakuutusta, jättävät todennäköisemmin huomiotta sairauksien oireet ja etsivät muita haluttomammin lääkärin apua. Tutkimus, joka julkaistiin alun perin Archives of Internal Medicine -lehdessä, perustui Yhdysvaltain terveystilastokeskuksen kokoamiin tietoihin. Tutkimus osoitti, että vaikka ilman vakuutusta olevilla ilmeni merkkejä vakavasta sairaudesta, esimerkiksi näköhäiriöitä tai kyhmy rinnassa, he hakeutuivat lääkäriin paljon epätodennäköisemmin kuin ne, joilla oli vakuutus. Raportissa sanotaan: ”On ironista, että samaan aikaan kun maassamme ollaan laatimassa ’potilaan perusoikeuksia koskevaa lakia’, emme ole vielä saaneet aikaan oikeutta olla potilas.”

Lontoon keskiaikainen eläintarha

Kuuluisan Lontoon Towerin alla tehdyt kaivaukset ovat paljastaneet uusia yksityiskohtia ”keskiaikaisesta eläintarhasta, johon kuului joukko epätavallisia eläimiä”, kerrotaan lontoolaisessa The Sunday Times -lehdessä. Tutkijoiden mukaan on todisteita siitä, että nykyisen West Towerin alla pidettiin aikoinaan sataa eläinlajia, joiden joukossa oli muun muassa sarvikuono, antilooppi, tiikereitä, strutseja, käärmeitä ja alligaattoreita. Asiantuntijat ovat tienneet tästä eläintarhasta jo jonkin aikaa, mutta uusi kuninkaallisessa arkistossa ja yliopiston ja kirkon arkistoissa suoritettu tutkimus samoin kuin kaivauksissa saadut tiedot ovat selventäneet monia seikkoja. Kuningas Juhana perusti eläintarhan vuoden 1210 tienoilla, ja se suljettiin vuonna 1835, kun Lontoon eläintarha avattiin Regent’s Parkiin. Jotkin eläimet siirrettiin tuolloin uuteen eläintarhaan, mutta jotkin kuljetettiin laivalla Amerikkaan. Eläintarhan pitkäikäisyys johtui pääasiassa perättäisten hallitsijoiden osoittamasta kiinnostuksesta sitä kohtaan ja maan suhteellisen vakaista oloista. Towerin pääarkistonhoitaja Geoffrey Parnell sanoo: ”Se oli selvästikin Lontoon pitkäkestoisin näyttely, josta oli iloa sekä kuninkaallisille että rahvaalle vuosisatojen ajan.”

Pikaoikeus

Kolme tuomaria Espírito Santon osavaltiossa Brasiliassa kokeilee tietokoneohjelmaa, jonka tarkoituksena on jakaa oikeutta pikaisesti, kerrotaan New Scientist -lehdessä. Sähkötuomariksi kutsuttu ohjelma on syötetty kannettavaan tietokoneeseen. Kun sattuu pieni onnettomuus, poliisi pyytää paikalle tuomarin ja sihteerin. Ohjelman on määrä auttaa tuomaria punnitsemaan todisteita ja antamaan tuomio saman tien. Tietokone esittää tuomarille joukon kysymyksiä, muun muassa: ”Pysähtyikö kuljettaja punaisiin valoihin?” tai ”Oliko kuljettajalla veressään alkoholia yli lain salliman rajan?” Sen jälkeen se tulostaa päätöksen perusteluineen. New Scientist -lehden mukaan ohjelma voi myös antaa ”sakkoja, määrätä vahingonkorvauksia ja jopa suositella vankilatuomioita”. Toivon mukaan tietokoneohjelma auttaa tuomareita olemaan tehokkaampia, mikä keventäisi Brasilian ylikuormittuneiden tuomioistuinten taakkaa.

Myyntivalttina vesi

Jotkut intialaiset kauppiaat ovat käyttäneet asiakkaiden houkuttelemisessa hyväkseen taannoista kuivuutta. He tarjoavat suurten kodinkoneiden ostajille kaupanpäällisiksi vettä. Lehdessä The Times of India kerrottiin, että muuan kauppias lupasi 500 litraa vettä neljänä päivänä viikossa kahden kesäkuukauden ajan jokaiselle, joka ostaisi uunin, jääkaapin, pesukoneen tai television. Eräs toinen liike lupasi ilmaiset vedet loppukesäksi kaikille jääkaapin tai television ostajille. Gujaratin osavaltion luoteisosassa, jossa on kärsitty kaikkien aikojen ankarimpiin kuuluvasta vesipulasta, huomattiin, että vesi oli paljon parempi vetonaula kuin kultaiset tai hopeiset lahjat tai ilmaiset lomamatkat. Rajkotin kaupungin liikemiehet väittivät, että veden tarjoaminen kaupanpäällisinä oli kasvattanut myynnin kolminkertaiseksi.

Timantin arvoitus ratkaistu

Timanttia, kovinta ihmisen tuntemaa luonnossa esiintyvää ainetta muodostuu, kun hiili joutuu äärimmäisen kuumuuden ja paineen alaiseksi. Mutta mitä itse timantista tulee, kun se altistetaan paineelle? Tutkijat ovat etsineet vastausta tähän kysymykseen 40 vuoden ajan – aina viime aikoihin saakka. ”On todettu, että kun timanttiin kohdistuu riittävän kova paine sopivista suunnista, tämä kovimpana tunnettu luonnossa esiintyvä aine muuttuu grafiitiksi, samaksi hiileksi – – josta se on muodostunutkin”, kerrotaan lehdessä The Buffalo News. Tutkijat toivovat, että he voivat näiden kokeissa saatujen tietojen ansiosta valmistaa parempia timanttityökaluja.