Miksi rakkaus hiipuu?

”Näyttää siltä, että on paljon helpompaa rakastua kuin rakastaa.” (TUTKIJA KAREN KAYSER)

RAKKAUDETTOMIEN avioliittojen nopea yleistyminen ei ehkä ole yllättävää. Avioliitto on monisyinen ihmissuhde, ja monet astuvat siihen lähes valmistautumattomina. ”Ajokortin saaminen edellyttää näyttöä jonkinlaisista taidoista”, vertaa tri Dean S. Edell, ”mutta vihkitodistuksen saa pelkällä allekirjoituksella.”

Vaikka siis monien avioliitot kukoistavat ja ovat aidosti onnellisia, kaikilla ei mene yhtä hyvin. Jompikumpi puolisoista tai kumpikin odotti avioliitolta kenties paljon, mutta heiltä puuttuvat taidot, joita tarvitaan pitkäaikaisessa ihmissuhteessa. ”Kun ihmiset alun alkaen tulevat läheisiksi toisilleen”, selittää tutkija Harry Reis, ”he kokevat voimakkaasti saavansa toistensa hyväksymyksen.” Heistä tuntuu siltä kuin toinen olisi ”ainoa ihminen maailmassa, joka näkee asiat samalla tavalla kuin he itse. Joskus tuo tunne häviää, ja silloin avioliitto voi joutua koville.”

Onneksi monet liitot säästyvät tältä. Mutta tarkastellaanpa nyt lyhyesti muutamia niistä tekijöistä, jotka joissakin tapauksissa ovat saaneet rakkauden hiipumaan.

Todellisuus tuottaa pettymyksen: ”tämä ei vastaa odotuksiani”

”Kun menin naimisiin Jimin kanssa”, kertoo Rose, ”luulin, että meistä tulisi paikallinen versio prinsessa Ruususesta ja hänen satuprinssistään – elämä olisi pelkkää romantiikkaa ja hellyyttä ja toisen huomioon ottamista.” Mutta jonkin ajan kuluttua Rosen ”prinssi” ei enää näyttänytkään kovin satumaiselta. ”Lopulta olin häneen äärimmäisen pettynyt”, Rose sanoo.

Elokuvat, kirjat ja laulut maalaavat rakkaudesta monesti epärealistisen kuvan. Seurusteluaikana miehestä ja naisesta saattaa tuntua siltä kuin heidän unelmansa olisivat täyttymässä, mutta muutaman avioliittovuoden jälkeen he tulevat siihen tulokseen, että he todellakin ovat vain uneksineet! Ellei liitto täytä rakkausromaanin mittoja, toimivakin avioliitto voi tuntua täydelliseltä epäonnistumiselta.

Jotkin avioliittoon kohdistuvat odotukset ovat luonnollisesti aivan aiheellisia. On esimerkiksi sopivaa odottaa puolisolta rakkautta, huomiota ja tukea. Silti nämäkin toiveet voivat jäädä täyttymättä. ”Minusta melkein tuntuu, etten ole naimisissa”, kuvailee nuori intialainen vaimo Meena. ”Tunnen itseni yksinäiseksi ja laiminlyödyksi.”

Yhteensopimattomuus: ”meillä ei ole mitään yhteistä”

”Olemme mieheni kanssa täysin eri mieltä lähes kaikista asioista”, kertoo muuan nainen. ”Kadun avioitumistani katkerasti joka ikinen päivä. Me emme kerta kaikkiaan sovi yhteen.”

 Yleensä ei mene kauan ennen kuin puolisot huomaavat, etteivät he ole läheskään niin samanlaisia kuin he luulivat seurusteluaikana. ”Avioliitossa tulee usein esiin luonteenpiirteitä, joita puolisot eivät naimattomina tienneet itsellään olevankaan”, kirjoittaa tutkija Nina S. Fields.

Jotkin avioparit tulevat siksi naimisiinmenon jälkeen siihen tulokseen, että he ovat toisilleen täysin sopimattomia. ”Joitakin makuasioissa ja persoonallisuudessa ilmeneviä samankaltaisuuksia lukuun ottamatta useimmat ihmiset menevät naimisiin tyyliltään, tavoiltaan ja asenteiltaan hyvin erilaisen ihmisen kanssa”, sanoo  tri Aaron T. Beck. Monet avioparit eivät osaa sovittaa noita eroavuuksia yhteen.

Ristiriidat: ”riitelemme koko ajan”

”Olimme ihmeissämme siitä, miten usein me tappelimme ja jopa huusimme tai, mikä vielä pahempaa, pidimme mykkäkoulua päiväkausia”, kertoo Cindy muistellessaan avioliittonsa alkuaikoja.

Erimielisyydet ovat avioliitossa väistämättömiä. Mutta miten ne hoidetaan? ”Terveessä avioliitossa mies ja vaimo voivat vapaasti ilmaista tyytymättömyytensä”, kirjoittaa tutkija Daniel Goleman. ”Mutta suuttumuksen puuskassa valitukset purkautuvat aivan liian usein tuhoisalla tavalla, hyökkäyksenä puolison luonnetta vastaan.”

Tällaisessa tilanteessa keskustelu muuttuu taistelukentäksi, jolla mielipiteitä puolustetaan periksi antamatta ja sanat ovat aseita eivätkä viestinnän välikappaleita. Eräs asiantuntijaryhmä sanoo: ”Hillitsemättömien purkausten vahingollisimpia puolia on se, että puolisot päästävät suustaan sanoja, jotka vaarantavat heidän liittonsa elinehdon.”

Välinpitämättömyys: ”olemme luovuttaneet”

”En enää edes yritä saada liittoamme toimimaan”, myönsi eräs nainen viiden avioliittovuoden jälkeen. ”Tiedän nyt, ettei se tule koskaan toimimaan, joten kiinnitän kaiken huomioni lapsiin.”

On sanottu, ettei rakkauden vastakohta ole todellisuudessa viha vaan välinpitämättömyys. Se voikin olla avioliitolle aivan yhtä tuhoisaa kuin vihamielisyys.

Valitettavasti jotkut puolisot tottuvat rakkaudettomaan liittoon siinä määrin, että he luopuvat kokonaan muutoksen toivosta. Esimerkiksi eräs mies sanoi, että avioliitto tuntui 23 vuoden jälkeen samalta kuin ”työ, josta ei pidä”. Hän jatkoi: ”Yritän vain selviytyä parhain päin.” Seitsemän vuotta aviossa ollut Wendy on samoin menettänyt toivonsa miehensä suhteen. ”Yritin vaikka kuinka monta kertaa”, hän sanoo, ”ja aina hän tuotti pettymyksen. Lopulta masennuin. En halua käydä sitä enää läpi. Jos annan toivon viritä, joudun taas kärsimään. Minun on parempi olla odottamatta mitään. Silloin en kyllä saa mistään iloakaan, mutta ainakaan en masennu.”

Todellisuuden tuottama pettymys, yhteensopimattomuus, ristiriidat ja välinpitämättömyys ovat vain osa niistä tekijöistä, jotka voivat viedä avioliitosta rakkauden. Syitä on varmasti muitakin, ja muutamia niistä on mainittu sivun 5 tekstiruudussa. Mutta olipa syy mikä tahansa, onko niillä puolisoilla toivoa, jotka näyttävät jääneen rakkaudettoman avioliiton loukkuun?

[Tekstiruutu/Kuva s. 5]

LISÄSYITÄ RAKKAUDEN PUUTTUMISEEN

• Raha: ”Voisi kuvitella, että talousarvion laatiminen yhdistäisi avioparia, koska he joutuvat silloin puhaltamaan yhteen hiileen ja yhdistämään varansa elämän välttämättömyyksien saamiseksi ja he saavat myös nauttia työnsä hedelmistä. Mutta tässäkin tapauksessa se, mikä voisi lähentää puolisoja, etäännyttää heitä monesti toisistaan.” (Tri Aaron T. Beck.)

• Vanhemmuus: ”Olemme havainneet, että ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeen 67 prosenttia pariskunnista on merkittävästi aiempaa tyytymättömämpi liittoonsa ja heillä on kahdeksan kertaa enemmän ristiriitatilanteita. Osaksi tämä johtuu siitä, että vanhemmat ovat väsyneitä eikä heillä ole paljon aikaa toisilleen.” (Tutkija John Gottman.)

• Petollisuus: ”Uskottomuuteen liittyy usein petollisuutta, ja petollisuus on kaikessa yksinkertaisuudessaan luottamuksen pettämistä. Ja koska luottamus on kaikkien onnistuneiden pitkäikäisten avioliittojen kulmakiviä, niin onko ihme, että petollisuus voi tuhota aviosuhteen?” (Tutkija Nina S. Fields.)

• Sukupuolielämä: ”Siinä vaiheessa kun ihmiset hakevat avioeroa, heidän sukupuolielämänsä on hämmästyttävän usein ollut olematonta monien vuosien ajan. Jotkin parit eivät ole koskaan edes luoneet sukupuolisuhdetta, ja toisilla seksi on ollut mekaaninen suoritus, pelkkä purkauskanava jommankumman fyysisille tarpeille.” (Psykologi Judith S. Wallerstein.)

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

VAIKUTUS LAPSIIN

Voiko avioliiton laatu vaikuttaa lapsiin? Avioliittoja noin 20 vuotta tutkineen John Gottmanin mukaan voi. Hän kertoo: ”Havaitsimme kahdessa kymmenvuotisessa tutkimuksessa, että onnettomien vanhempien pikkulapsilla on korkeampi syke leikkien aikana eivätkä he kykene rauhoittumaan yhtä hyvin kuin muut lapset. Ajan myötä avioliiton ristiriidat johtavat lasten huonoon koulumenestykseen heidän älykkyysosamäärästään riippumatta.” Toisaalta harmonisten avioparien lapset ”menestyvät paremmin sekä koulussa että sosiaalisessa elämässä, koska heidän vanhempansa ovat osoittaneet heille, miten toisia kohdellaan kunnioittavasti ja miten tunne-elämän kolhuista selvitään”, sanoo Gottman.