Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Hapenpuutteesta kärsivät silmät

Joidenkuiden piilolinssien käyttäjien silmät eivät saa riittävästi happea, kertoo The Globe and Mail. ”Suonittumista tapahtuu, kun sarveiskalvo [silmäterää peittävä läpinäkyvä kalvo] ei saa tarvitsemaansa happea, koska se ei pääse kosketuksiin ilman kanssa ja siihen alkaa tilanteen korjaamiseksi kasvaa verisuonia.” Tämä voi johtaa näön heikentymiseen tai jopa sokeutumiseen. Tri Raymond Stein, erään torontolaissairaalan silmätautiosaston johtaja, sanoo, että ennuste on pahin, kun potilas ei pidä huolta linsseistään eikä tule seurantaan. Optikot kehottavat asiakkaita ottamaan selvää silmälääkäriltä, onko heillä juuri heidän silmilleen sopivat piilolinssit, ja noudattamaan linssien käyttöaikaa koskevia suosituksia ja linssien hoito-ohjeita.

Brasilialaisten ystävyyssuhteet vähenevät

Brasilialaiset luovat nykyään vähemmän ystävyyssuhteita kuin kymmenen vuotta sitten, kertoo O Globo -lehti. Mielenterveysalan asiantuntija Maria Abigail de Souza São Paulon yliopistosta sanoo, että tähän vaikuttavia tekijöitä ovat työmarkkinoilla esiintyvä ankara kilpailu, pyrkimys säilyttää tietty elämäntyyli ja vapaa-ajan väheneminen. César Vasconcelos de Souza, joka johtaa São Paulossa adventistien ylläpitämää Terveen elämän keskusta, sanoi: ”Jotta meillä voisi olla tosi ystäviä, meidän on puhuttava tunteistamme, avattava sydämemme sekä kerrottava iloista ja suruista, vaikeista ja helpoista asioista. Tämä vaatii aikaa ja tunnesiteiden lujittamista. Useimmat haluaisivat kertoa tunteistaan toisille, mutta eivät uskalla. Välttääkseen riskejä he suosivat pintapuolisia ystävyyssuhteita.”

Suru ja masennus

Tutkimuksessa, joka koski 70–79-vuotiaita miehiä ja naisia, kävi ilmi, että joillakuilla leskillä on paljon masennuksen oireita jopa kaksi vuotta puolisonsa menettämisen jälkeen. Koehenkilöt jaettiin kuuteen ryhmään heidän puolisonsa kuolemasta kuluneen ajan perusteella. Masennuksen oireita arvioitiin sekä haastattelujen että kyselylomakkeiden avulla. Vastaajista oli 38 prosenttia miehiä ja 62 prosenttia naisia. Tutkimuksessa paljastui, että masennusta ilmeni hiljattain leskeksi jääneiden joukossa yhdeksän kertaa enemmän kuin naimisissa olevilla henkilöillä, jotka eivät olleet kokeneet puolison kuolemaa.

Riippuvaisia Internetin pornografiasta

Tutkijat ovat havainneet, että ”ainakin 200000 Internetin käyttäjää on tullut riippuvaiseksi pornosivuista, seksin kyllästämistä keskustelukanavista tai muunlaisesta Internetissä olevasta seksuaalisesta aineistosta”, kertoo The New York Times. Tutkimuksen teki joukko Stanfordin ja Duquesnesin yliopistojen psykologeja, ja se on ensimmäisiä tutkimuksia, joissa on arvioitu Internetin ”kyberseksi-riippuvaisten” määrää. Tutkijat sanoivat, että nämä henkilöt kuluttavat seksisivuilla yli 11 tuntia viikossa. Tutkijat sanovat: ”Tämä on piilevä, nopeasti paheneva kansanterveysriski, mikä johtuu osittain siitä, että hyvin harvat tunnustavat sen sellaiseksi tai ottavat sitä vakavasti.”

Aids tekee tuhojaan Afrikassa

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin Kofi Annanin mukaan aids tappoi Afrikassa viime vuonna enemmän ihmisiä kuin sodat, joita käytiin esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, Sierra Leonessa, Angolassa, Kongon tasavallassa, Etiopiassa, Somaliassa, Eritreassa ja Sudanissa. Lähes kaksi kolmasosaa maailman 36 miljoonasta aidspotilaasta elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Aids tappaa Norsunluurannikolla yhden opettajan joka koulupäivä, ja elinajanodote on laskenut Botswanassa 70 vuodesta 41 vuoteen. Zimbabwessa otaksutaan, että vuonna 2005 HIV ja aids nielevät 60 prosenttia terveydenhuollon määrärahoista, eikä sekään tule riittämään. Aidskysymykseen suhtaudutaan välttelevästi Malawissa ja Sambiassa, joissa tartuntaluvut ovat erittäin korkeat. Ja Etelä-Afrikassa aidspotilaita kartellaan, kertoo lontoolainen The Guardian -lehti. ”Kenelläkään meistä ei ole vielä käsitystä siitä, miten tämä kauheus kaiken kaikkiaan vaikuttaa Afrikassa elämän laatuun, talouselämän mahdollisuuksiin sekä yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vakauteen”, sanoo Annan.

Kaupungit muuttavat ilmastoa

”Kaupunkien räjähdysmäinen kasvu synnyttää niin voimakkaita ’lämpösaarekkeita’, että ne saavat aikaan omat paikalliset säänsä”, kertoo lontoolainen The Times. Kaupungit vangitsevat lämpöä päivän aikana ja säteilevät sitä sitten takaisin ilmakehään yön aikana. Tämän vuoksi muiden muassa Pekingin ja Atlantan lämpötilat ovat nousseet vähintään viisi astetta. Atlantassa on raivattu 19 viime vuoden aikana 150000 hehtaaria puuston peittämiä alueita teiden ja asuinrakennusten tieltä. Kaupunkien suunnittelematon kasvu lisää ilman saastumista, aiheuttaa vuodenaikaan nähden harvinaisia ukkosmyrskyjä ja vähentää viljelymaan fotosynteettistä tuottavuutta. Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallituksen tiedemies Marc Imhoff sanoo tällaisten ”lämpösaarekkeiden” vaikutuksista: ”Ihmisen elossa säilyminen riippuu siitä, millainen on hänen ympäristönsä ravinnon tuottamisen kannalta. Jos ympäristön tila fotosynteesiä ajatellen heikkenee merkittävästi, heikkenee myös tämän planeetan kyky ylläpitää ihmiselämää.” Monissa tapauksissa kaupunkeja laajennetaan parhaimman viljelymaan kustannuksella.

Saastuminen tappaa valaiden kysynnän

Ne jotka taistelevat valaiden pelastamisen puolesta, ovat saattaneet saada saastumisesta odottamattoman liittolaisen. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Japanin rannikolla pyydystetyissä valaissa ja delfiineissä on runsaasti DDT:tä, dioksiinia, PCB-yhdisteitä ja metyylielohopeaa. Eräässä kokeessa ilmeni, että ihminen voi vaarantaa merkittävästi terveyttään, jos hän syö vaikka vain 50 grammaa saastunutta delfiininlihaa. Jotkut arvelevat, että tällaiset uutiset voivat tappaa valaanlihan kysynnän.

Lootus ”puhdistaa itseään”

Miksi lootuskasvi, jota idän uskonnot ovat pitkään pitäneet pyhänä, näyttää aina puhtaalta? Saksalaiset tiedemiehet väittävät nyt löytäneensä vastauksen tähän biologeja iät ja ajat askarruttaneeseen kysymykseen. ”On tiedetty kauan, että kasvin pinta hylkii vettä”, sanovat tiedemiehet W. Barthlott ja C. Neinhuis. ”Mutta – – [pinnan] kyky puhdistaa itseään on jäänyt täysin huomiotta.” The Sunday Times of India -lehdessä selitetään, että ”lootuksenlehdeltä pois vierivät vesipisarat vievät mennessään likahiukkasia ja puhdistavat siten pinnan perusteellisesti”. Tämä ei johdu siitä, että pinta olisi sileä. Kun lehteä katsotaan mikroskoopilla, nähdään epätasainen pinta täynnä ”muhkuroita, poimuja ja nystyjä”, joiden kupera muoto saa veden valumaan pois niiden pinnalta. Oma tehtävänsä on vielä vettähylkivillä vahakiteillä, joiden peitossa kasvi on. Tutkijat sanovat, että tämä ”lootusilmiö” vähentää merkittävästi veden ja likahiukkasten tarttumista kasvin pintaan, ja he lisäävät, että kasvi kykenee uudistamaan vahapintaansa epäsuotuisasta ympäristöstä huolimatta. Siksi sen luonnolliset ominaisuudet ovat heidän mukaansa paljon paremmat kuin vettähylkivän maalin tai pesuaineiden ominaisuudet.

Sopivaa juotavaksi?

Eräässä Maailman luonnonsäätiön (WWF) tutkimusraportissa varoitetaan, että Ranskassa ”pitäisi ryhtyä ennalta ehkäiseviin toimiin” ennen kuin veden laatu tuossa maassa heikkenee ”peruuttamattomalle tasolle”. WWF:n mukaan pohja- ja pintavesiä saastuttavat torjunta-aineet ja nitraatit. Nitraattisaastetta syntyy pääasiassa siitä, että sian- ja lehmänlantaa johdetaan vesivarastoihin. Raportissa sanotaan, että ”Bretagnen kahdeksan miljoonan sian ulosteet vastaavat sellaisen kaupungin WC-jätteitä, jossa on 24 miljoonaa asukasta mutta ei jätevedenpuhdistamoa”! Vesivarastoja saastuttaa nitraateilla myös ”lannoitteiden massiivinen käyttö laajamittaisessa maanviljelyssä”, sanoo WWF. Lisäksi torjunta-aineiden runsas käyttö maissintuotannossa on nostanut torjunta-ainepitoisuudet 40 prosenttia ohjearvojen yläpuolelle. WWF:n raportissa ehdotetaan, että muodostettaisiin kosteikkoja ja metsitettäisiin pengerrettyjä rinteitä luonnollisiksi suodattimiksi.