Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tunteiden myllerryksessä

Tunteiden myllerryksessä

Tunteiden myllerryksessä

”KUN kuulin, että minulla oli sairaus, joka voi johtaa kuolemaan, yritin työntää pelon syrjään, mutta epävarmuus kalvoi minua”, muistelee eräs iäkäs mies. Hänen sanansa kuvastavat hyvin, miten sairaus iskee ensin fyysisesti ja sen perään myös henkisesti. Silti jotkut selviytyvät sellaisista iskuista hyvin. Monet heistä haluaisivat vakuuttaa sinulle, että kroonisen sairauden kanssa pystyy kyllä elämään. Mutta ennen kuin tarkastelemme, mitä tällaisessa tilanteessa on tehtävissä, katsomme ensin lähemmin sairastumisen mahdollisesti herättämiä tunteita.

Epäusko, kieltäminen, ahdistus

Sinun tunteesi voivat olla täysin erilaisia kuin muiden. Silti terveysalan asiantuntijat ja sairaat itse sanovat, että vakavia terveysongelmia kohtaavat ihmiset käyvät usein läpi samanlaisia tunteita. Sokkia ja epäuskoa voi seurata asian kieltäminen: ”Ei voi olla totta”, ”Tässä on nyt tapahtunut jokin erehdys” tai: ”Laboratoriokokeiden tulokset ovat varmaan menneet sekaisin.” Eräs nainen kuvaili reaktiotaan syöpädiagnoosiin: ”Minusta tuntui siltä kuin olisin halunnut vetää lakanan pään yli siinä toivossa, että kun olisin katsonut taas ympärilleni, kaikki olisi ollut ennallaan.”

Mutta kun alat tajuta tosiasiat, kieltoreaktion tilalle voi tulla ahdistus, joka jää leijumaan yllesi kuin uhkaava myrskypilvi. ”Kuinka paljon minulla on aikaa jäljellä?”, ”joudunko kärsimään kivuista koko loppuelämäni?” ja muut samanlaiset kysymykset saattavat takoa päässä. Haluaisit ehkä palata ajassa taaksepäin, aikaan ennen diagnoosin kuulemista, mutta et voi. Pian saatat huomata muiden tuskallisten ja voimakkaiden tunteiden tulvivan ylitsesi kuin hyökyaalto. Millaisia tunteita on odotettavissa?

Epävarmuus, huoli, pelko

Vakava sairaus tuo elämään suurta epävarmuutta ja huolta. ”Tilanteeni arvaamattomuus tekee elämästäni välillä todella turhauttavaa”, sanoo muuan Parkinsonin tautia sairastava mies. ”Minun täytyy joka päivä vain odottaa ja katsoa, mitä se tuo tullessaan.” Sairaus voi tuntua myös pelottavalta. Pelko voi olla murskaava, jos sairaus ilmenee ilman ennakkovaroitusta. Jos taas diagnoosi tehdään sen jälkeen, kun olet vuosikausia kärsinyt oireista, joita ei ole osattu diagnosoida, pelko voi tulla huomaamattomammin. Aluksi voit jopa tuntea helpotusta, koska nyt ihmiset lopulta uskovat, että sinä todella olet sairas etkä vain kuvittele olevasi. Helpotusta voi kuitenkin ennen pitkää seurata järkytys, kun tajuat, mitä diagnoosi todellisuudessa merkitsee.

Voit olla huolestunut myös siitä, että menetät elämäsi hallinnan. Varsinkin jos arvostat jonkinasteista riippumattomuutta, sinusta voi tuntua ahdistavalta, että tulet yhä enemmän riippuvaiseksi toisista. Voit pelätä, että sairautesi alkaa hallita elämääsi ja sanella jokaisen liikkeesi.

Viha, häpeä, yksinäisyys

Sen tajuaminen, että on vähitellen menettämässä elämänsä hallinnan, voi herättää myös vihan tunteita. ”Miksi juuri minä? Mistä minua rangaistaan?” saatat miettiä. Tämä terveyteesi kohdistunut isku tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja järjettömältä. Häpeä ja epätoivokin saattavat vallata mielen. Eräs halvaantunut mies muistelee: ”Minua hävetti hirveästi, että minulle oli käynyt näin huonosti yhden typerän onnettomuuden takia!”

Myös yksinäisyys voi hiipiä ympärillesi. Fyysinen eristyneisyys johtaa helposti sosiaaliseen eristyneisyyteen. Jos sairautesi sitoo sinut kotiin, et ehkä enää pääse tapaamaan vanhoja tuttaviasi. Silti kaipaat ihmisiä elämääsi entistä kipeämmin. Alun vierailujen ja puhelinsoittojen tulvan jälkeen kenties yhä harvemmat käyvät katsomassa tai soittavat.

Koska ystävien etääntyminen satuttaa, olet ehkä reagoinut siihen vetäytymällä kuoreesi. On tietysti ymmärrettävää, että saatat tarvita aikaa ennen kuin voit taas kohdata toiset. Mutta jos tässä vaiheessa annat itsesi ajautua entistä kauemmas toisista, sosiaalinen eristyneisyytesi (jolloin sinua ei käydä katsomassa) saattaa kehittyä henkiseksi eristäytymiseksi (jolloin et halua tavata toisia). Kummassakin tapauksessa kamppailet kenties voimakkaiden yksinäisyyden tunteiden kanssa. * Toisinaan jopa mietit, jaksatko enää päivääkään.

Apua toisten kokemuksista

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Jos sinua on hiljattain kohdannut terveyteen liittyvä kriisi, käytössäsi on konkreettisia keinoja, joiden avulla voit saada elämäsi taas jossain määrin hallintaan.

Tämä kirjoitussarja ei tietenkään ratkaise kroonista terveysongelmaasi, mikä se sitten onkin, mutta aineisto voi auttaa sinua näkemään, miten voit sopeutua siihen. Muuan syöpää sairastava nainen tiivisti henkisen kypsymisensä seuraavasti: ”Kieltämistä seurasi suuri viha ja sitten omien voimavarojen etsintä.” Sinäkin voit ryhtyä tuohon etsintään kääntymällä sellaisten ihmisten puoleen, jotka ovat kulkeneet saman tien ennen sinua, ja oppimalla heiltä, miten voit löytää ulottuvillasi olevat mahdollisuudet.

[Alaviite]

^ kpl 12 Nämä erilaiset tunteet vaihtelevat tietysti voimakkuudeltaan eri ihmisillä, ja niitä voidaan kokea eri järjestyksessä.

[Huomioteksti s. 5]

”Miksi juuri minä? Mistä minua rangaistaan?” saatat miettiä