Tarkkailemme maailmaa

Jätteitä meressä

Mereen heitetyn lasipullon hajoaminen ja häviäminen vie tuhat vuotta. Paperipyyhkeet hajoavat kolmessa kuukaudessa ja tulitikut puolessa vuodessa. Savukkeenpätkät saastuttavat merta 1–5 vuotta, muovikassit 10–20 vuotta, nailonista valmistetut tavarat 30–40 vuotta, säilyketölkit 500 vuotta ja polystyreenimuovi 1000 vuotta. Nämä arviot ovat vain osa niistä italialaisen Legambiente-ympäristöyhdistyksen tiedoista, joiden tarkoituksena on kannustaa ihmisiä säästämään ympäristöä, kun he viettävät aikaansa rannalla. ”Eikö tällainen suositus ole tarpeeton?” kysytään Corriere della Sera -lehdessä. ”Se noin 550 tonnin jätemäärä, jonka Italian rantoja puhdistavan vapaaehtoisjärjestön jäsenet ovat koonneet vuodesta 1990 tähän asti, osoittaa, ettei se ole”, lehdessä vastataan.

Lapset ja okkultismi

Lontoossa ilmestyvä The Independent -lehti kertoo erään opettajien ammattijärjestön todenneen, että ”lapset kuuluvat Internetin okkulttisen ja saatananpalvontaan liittyvän aineiston kannalta riskiryhmään”. Britannian opettajien ja lehtorien liiton (ATL) tutkimus paljasti, että 11–16-vuotiaista lapsista yli puolet ”oli kiinnostunut okkultismista ja yliluonnollisista ilmiöistä” ja lähes neljännes ”erittäin kiinnostunut”. Lisäksi joka kuudes väitti ”pelästyneensä” katsellessaan okkulttista aineistoa. ATL:n pääsihteeri Peter Smith varoittaa: ”Nuorten on helppo päästä sadoille erilaisille WWW-sivuille, jotka käsittelevät noituutta, taikojen tekemistä ja suoneniskentätekniikoita, yhdenkään aikuisen valvomatta, mitä he lukevat. – – Tämä edustaa äärimmäisen huolestuttavaa suuntausta nuorten keskuudessa. Vanhempien ja opettajien tulisi valistaa lapsia ja nuoria okkultismin parissa puuhailun vaaroista ennen kuin nämä joutuvat syvälle sen kiemuroihin.”

Älä viivytä kuuman ruoan kylmään panemista

On virhe jättää kuumia ruokia pöydälle jäähtymään ennen niiden kylmään panemista, sanoo Yhdysvaltain maatalousministeriön alaisen liha- ja siipikarjajaoston palvelupuhelimen johtaja Bessie Berry. ”Jopa juuri uunista tai liedeltä otetut ruoat” pitäisi panna viipymättä kylmään, jollei niitä syödä. Erään yliopiston julkaisemassa terveysalan tiedotuslehdessä sanotaan, että ”mitä pikemmin valmiit ruoat laittaa jääkaappiin, sitä nopeammin kaikki niissä mahdollisesti pesivät vahingolliset bakteerit lakkaavat lisääntymästä” (Tufts University Health & Nutrition Letter). Mutta eikö tämä vahingoita jääkaappia tai ylikuormita sen moottoria? Ei Berryn mukaan. Nykyiset jääkaapit on yleensä suunniteltu sellaisiksi, että ne kestävät kuumia ruokia. (Tosin joissain malleissa on pakastelokero, jonka jäätä kuumuus saattaa sulattaa.) Kaksi seikkaa on kuitenkin otettava huomioon: Jos panet jääkaappiin suuren annoksen, esimerkiksi kokonaisen kanan, kattilallisen keittoa tai ruoan, joka on syvässä padassa, se tulisi jakaa ensin matalampiin astioihin. Muutoin ruoka ei viilene sisältä tarpeeksi nopeasti bakteerien kasvun pysäyttämiseksi. Lisäksi kuumien ruokien ja kylmässä ennestään olevien ruokien väliin tulee jättää tilaa, jotta ilma pääsee kiertämään ja viilentämään ruoan nopeasti.

Tunnetta ilmaisevia tietokoneääniä

Pyrkiessään saamaan tietokoneäänet ystävällisemmiksi tutkijat ovat etsineet keinoja lisätä ääniin tunnetta. Saksalaisen Gießener Allgemeine -lehden mukaan eräs Berliinin teknillisen yliopiston tutkijaryhmä analysoi sitä, miten ääni muuttuu tunnetilojen mukaan. Esiintyjät lukivat neutraalia tekstiä ilmaisten eri mielialoja: vihaa, surua, ikävystyneisyyttä, iloa, pelkoa tai inhoa. Sitten lauseista analysoitiin tavu tavulta lukemisen vauhti, äänen korkeus, perustaajuus, voimakkuus ja lausumisen selkeys. Tulokset osoittivat, että ilo tai viha lisäsivät nopeutta ja äänen voimakkuutta. Tavut luettiin painottaen ja lausuminen oli selvää. Ikävystyneisyys, pelko tai suru hidastivat puhetta ja tekivät siitä epäselvempää, ja äänen korkeus muuttui. Pelko sai äänen nousemaan suunnilleen oktaavin verran. Murhe sai äänijänteet värähtelemään pehmeästi, ja ääni muuttui käheämmäksi ja matalammaksi. Näitä ominaispiirteitä sovellettiin keinoääniin, jotta voitaisiin tarkistaa,  pystyisivätkö kuulijat ”tunnistamaan oikean tunnetilan”. Erityisen kiinnostuneita tästä hankkeesta ovat olleet ne, jotka ovat tekemisissä puhesynteesin ja automaattisen puheentunnistuksen kanssa.

500 tuhon vuotta

Maailman luonnonsäätiön (WWF) äskettäin tekemä tutkimus paljastaa, että Brasilia on menettänyt 37 prosenttia kolmesta tärkeimmästä ekosysteemistään sen jälkeen, kun siitä suunnilleen 500 vuotta sitten tuli siirtomaa. Tähän päivään mennessä ”on tuhottu 93 prosenttia Brasilian Atlantin puoleisesta sademetsästä, 50 prosenttia savannista ja 15 prosenttia Amazonin alueesta”, kerrotaan lehdessä O Estado de S. Paulo. Brasilian WWF:n pääjohtaja Garo Batmanian sanoo: ”Tänne saapuneet portugalilaiset eivät olleet koskaan nähneet niin reheviä metsiä ja niin runsaasti vettä. Siitä sai alkunsa sellainen kuvitelma, että kaikki tänne istutettu kukoistaisi ja että Euroopassa käytetty tekniikka olisi täällä tarpeetonta.” Hän sanoi, että tämä oli alkusoitto Atlantin puoleisen sademetsän tuhoamiselle.

Tulevaisuuden puhtaat kulkuneuvot

”Markkinoille on nyt tulossa polttokennotekniikka, jonka odotetaan mullistavan maailmanlaajuisen autokaupan”, kerrotaan The Australian -lehdessä. Polttokennotekniikka sopii erityisen hyvin kaupunkibusseihin, sillä sen avulla voidaan vähentää huomattavasti melua ja päästään eroon saastepäästöistä. Bussit pystyvät kulkemaan tankkaamatta 300 kilometrin matkan. Niiden huippunopeus on 80 kilometriä tunnissa, ja kyytiin mahtuu kerralla 70 matkustajaa. Busseja tarjotaan Euroopan liikenneyhtiöille, ja lähtöhinta on noin 7 miljoonaa markkaa kappaleelta. Bussien odotetaan tulevan käyttöön vuoden 2002 loppuun mennessä. Polttokennotekniikkaa voidaan ehkä tulevaisuudessa soveltaa myös henkilöautoihin, mutta tätä nykyä tällaisia autoja ei vielä tuoteta. ”Polttokennojärjestelmän hinta, koko ja paino on saatava pienemmiksi, jotta se pystyisi kilpailemaan polttomoottorin kanssa”, sanoo professori Ferdinand Panik.

Henkilökohtaiset postimerkit

”Minäkeskeisen aikakauden viimeisin tuote, henkilökohtaiset postimerkit, ovat tulleet markkinoille Kanadassa”, kerrotaan The New York Timesissa. Jokainen voi nyt tehdä postimerkistä yksilöllisen liittämällä mukaan ”kuvan uudesta vauvasta, päästötodistuksen saaneesta opiskelijasta, onnellisesta pariskunnasta tai uskollisesta koirasta”. Asiakas postittaa anomuslomakkeen yhdessä kuvan ja maksun kanssa. Hänelle lähetetään kaksi arkkia: toiseen on painettu 25 itsekiinnittyvää kullanväristä kehystä, joissa on sana ”Kanada” sekä merkin arvo, ja toisessa on lähetetystä kuvasta otettuja kopioita asetettavaksi kultakehyksiin. Hinta on kuitenkin normaaleihin postimerkkeihin verrattuna yli kaksinkertainen. Kanadan postilaitoksen postimerkkituotteiden tuotannonjohtaja Micheline Montreuil kertoi, että tarjolla on myös tervehdystarroja, jotka voidaan valmistaa asiakkaan toiveita ja viestin sisältöä vastaaviksi. Olematta Kanadaa huonompia Australia, Britannia, Singapore ja Sveitsi ovat tehneet henkilökohtaisista postimerkeistä omat versionsa. Merkkien loputon valikoima voi olla postimerkkeilijöille haaste.

Taudit ja luonnononnettomuudet

Vaikka luonnononnettomuudet, kuten tulvat ja maanjäristykset, saavat eniten julkisuutta, tartuntataudit vaativat paljon enemmän kuolonuhreja, sanotaan eräässä Punaisen Ristin raportissa. The New York Timesissa sanottiin tästä: ”Aidsin, tuberkuloosin ja malarian kaltaiset tartuntataudit vaativat viime vuonna 160 kertaa enemmän kuolonuhreja kuin tuona samana vuonna sattuneet Turkin maanjäristykset, Intian pyörremyrskyt ja Venezuelan tulvat – – Pelkästään noihin kolmeen sairauteen on vuoden 1945 jälkeen kuollut arviolta 150 miljoonaa ihmistä, kun taas sodissa on saman ajan kuluessa kuollut 23 miljoonaa ihmistä.” Raportin laatija Peter Walker sanoo, että ongelman perimmäinen syy on puutteellinen terveydenhuolto. ”Melkein joka maassa terveydenhuoltojärjestelmän julkisivu on kunnossa, mutta kaupungin keskustojen ulkopuolella ei ole mitään”, hän sanoi. Ne 13 miljoonaa kuolemantapausta, jotka tartuntataudit aiheuttivat viime vuonna, olisi voitu estää, jos terveydenhuoltoon olisi käytetty vain 35 markkaa henkilöä kohti. Artikkelissa sanotaan lopuksi: ”Rahan käyttäminen ihmisten toimintatapojen muuttamiseen pelastaa enemmän henkiä kuin rahan paneminen kalliisiin sairaaloihin ja hintavaan huipputekniikkaan.”