Millainen sairaus on virtsarakon seinämän tulehdus?
Millainen sairaus on virtsarakon seinämän tulehdus?
VIRTSARAKKOTULEHDUKSIA eli kystiittejä on monenlaisia, ja niihin on erilaisia syitä. Ne ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.
Tavallisia oireita ovat hyvin tiheä virtsaamistarve sekä epämukava tunne virtsatessa, kuten voimakas polttava kipu. Miten sitten krooninen interstitielli kystiitti eli virtsarakon seinämän tulehdus eroaa muista kystiiteistä? *
Tämän taudin asiantuntija tri Susan Keay myöntää: ”Virtsarakon seinämän tulehdus on erittäin vaikea todeta, ja sitä on vielä vaikeampi hoitaa.” Hän lisää, että tauti ”voi merkitä vuosien kärsimyksiä. Se on äärimmäisen kivulias, pitkäaikainen ja elintapoja muuttava ongelma, joka voi jatkua vuosikymmenien ajan.” Valitettavasti tauti oli pitkään tuntematon monille lääkäreille, ja siksi he olettivat, että ongelma oli potilaan korvien välissä. Mutta kuten eräs lääkäri sanoi, ”kun oikea diagnoosi osoittaa potilaan oireet todellisiksi, vaikutus on usein terapeuttinen”.
Erään raportin mukaan virtsarakon seinämän tulehdusta sairastaa Yhdysvalloissa yli 700000 henkeä, ”mikä on puolet enemmän kuin aiemmin on ollut tiedossa”. * Nykyään tiedetään, että miehillä voidaan diagnosoida eturauhasongelma, vaikka heillä todellisuudessa on virtsarakon seinämän tulehdus. Tauti vaikuttaa tietenkin epäsuorasti moniin ihmisiin, varsinkin lähisukulaisiin ja muihin, jotka asuvat näiden lähes aina kipua tuntevien potilaiden kanssa. Sairaus verottaa potilaan tehokkuutta sekä kotona että työssä, ja monien täytyykin luopua työnteosta. Myös sukupuoliyhteys voi olla potilaalle erittäin kivulias.
Tautiin ei toistaiseksi ole parannuskeinoa, joten lääkärien ponnistelut tähtäävät tuskallisten oireiden lievittämiseen. Mitä hoitoja on tarjolla?
Helpotusta, ei parannusta
Tuftin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja eräässä Uuden-Englannin sairaalassa toimiva tri Grannum R. Sant suosittelee ensimmäiseksi hoidoksi suun kautta nautittavia antihistamiineja, trisyklisiä masennuslääkkeitä tai pentosaanipolysulfaattia. *
Jotkut lääkärit suosittelevat virtsarakon venytystä, jota kuvailtiin edellisessä kirjoituksessa. Kukin hoitokerta voi tuoda helpotuksen muutamiksi kuukausiksi tai jopa vuodeksi. Yksi mahdollisuus on DMSO-hoito, jossa rakkoon ruiskutetaan dimetyylisulfoksidia. Oireet voivat vähetä jopa kahdeksi vuodeksi. Urologi Kenneth Peters suhtautuu siihen kuitenkin varauksellisesti, koska se voi aiheuttaa vakavia verihyytymiä ja muita ongelmia.
Petersin tekemissä alustavissa tutkimuksissa on hiljattain käytetty rakonsisäisesti Bacillus Calmette-Guériniä (BCG). ”BCG on eräs tuberkuloosibakteerin heikennetty kanta”, hän kirjoittaa. Ilmeisesti se vahvistaa immuunijärjestelmää. Eräässä kontrolloidussa tutkimuksessa hoito vaikutti 60 prosenttiin potilaista. Heidän tilaansa seurattiin yli kahden vuoden ajan, ja Petersin mukaan 90 prosentilla näistä potilaista, joihin hoito oli vaikuttanut, kivut vähenivät ja virtsaamistarve harveni tuona aikana edelleen selvästi.
Jotkut potilaat saavat apua Elmiron-nimisestä lääkkeestä, * joka tri Raymond Hurmin mukaan ”korjaa rakon sisäpintaa”. Tämä vaatii aikaa, mutta erään potilaan mielestä lääke auttaa tulemaan toimeen sairauden kanssa.
Kokeiluasteella on myös Cystistat-lääke, * joka on hyaluronihappoa. ”Lääke tiputetaan suoraan rakkoon, ja sen arvellaan korvaavan rakon viallisen glukosaminoglykaanikerroksen. – – Kliiniset tutkimukset ovat nyt [vuonna 1998] alkamassa Yhdysvalloissa. Sen tehosta ei vielä ole tietoa.” Lääke on hyväksytty käyttöön Euroopassa mutta ei vielä Yhdysvalloissa.
Sairaanhoitaja ja kystiittitukiryhmän vetäjä Beth Getz kirjoittaa: ”Joskus potilaat eivät mielellään kysy lääkäriltä vaihtoehtoisista hoitomuodoista – – koska he pelkäävät kysymisen näyttävän siltä kuin heille ei riittäisi se tavanomainen hoito, jota he saavat. Useimmat urologit, jotka hoitavat virtsarakon seinämän tulehdusta sairastavia potilaita, uskovat nykyään hoitoyhdistelmiin, joihin sisältyy myös vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kunhan nämä eivät aiheuta potilaalle vaaraa.”
Kroonisista lantion seudun kivuista kärsivät potilaat voivat myös ilmoittautua kipuklinikalle. Hoitomuotoja ovat transkutaaninen hermostimulaatio, jota kuvailtiin edellisessä kirjoituksessa, sekä johtopuudutus, akupunktuuri, psykologinen neuvonta ja kuntoutusohjelmat.
Herätkää!-lehti puhui edellä mainitun urologi Petersin kanssa niiden potilaiden ongelmista, jotka joutuvat virtsaamaan 40–50 kertaa päivässä. Hän suositteli ristihermojen stimulaattoria, jonka avulla WC:ssä käyntien määrä voi vähetä kuuteen kertaan päivässä. Vatsaan istutetaan pieni laite, joka
lähettää lieviä sähköimpulsseja rakon toimintaan vaikuttavaan ristihermoon.Leikkaus, jota pidetään viimeisenä vaihtoehtona, ei takaa helpotusta. ”Rakon poistoleikkauksen tulokset interstitielli kystiitti -potilailla vaihtelevat”, sanoo tri Sant. ”Monet potilaat, joille on tehty kystektomia [virtsarakon poisto], kertovat kärsivänsä edelleen hellittämättömistä kivuista hävyn yläpuolella ja lantion alueella, jopa leikkauksen jälkeen.” Siksi asiantuntijat antavat neuvoksi, ettei poistoleikkaukseen tulisi kiirehtiä, vaan siihen tulisi turvautua vasta viimeisenä keinona erittäin huolellisen harkinnan jälkeen.
Toivoa paremmasta
Erään amerikkalaisen yhdistyksen (The Interstitial Cystitis Association, Rockville, Maryland) julkaisemassa artikkelissa sanotaan: ”On epätodennäköistä, että tutkijat keksisivät yhden ainoan parannuskeinon, joka auttaisi kaikkia potilaita, mutta on hyvin todennäköistä, että yhä useammat potilaat saavat apua kehitettäessä uusia diagnosointimenetelmiä, hoitomuotoja ja hoitoyhdistelmiä. Sitten kun virtsarakon seinämän tulehduksen syy (tai syyt) opitaan tuntemaan, olemme paljon lähempänä parannuskeinoa (tai -keinoja).” Siitä tulevat iloitsemaan miljoonat potilaat kautta maailman.
[Alaviitteet]
^ kpl 3 Virtsarakon seinämän tulehduksesta on olemassa myös haavainen muoto. Se todetaan laikkujen tai haavaumien perusteella, jotka ulottuvat rakon seinämän kaikkiin kerroksiin.
^ kpl 5 Suomessa tätä tautia arvellaan olevan noin kaksi tapausta 10000:ta asukasta kohti.
^ kpl 8 Herätkää!-lehti ei puolla erityisesti mitään tässä käsiteltävistä hoitomuodoista. Suosittelemme kaikissa tapauksissa keskustelemista oman lääkärin kanssa hoidoista ja lääkkeistä. Herätkää! pyrkii kertomaan lukijoille lääketieteellisistä mahdollisuuksista, joita lääkärien ja muiden ammattilaisten mukaan on olemassa.
^ kpl 11 Ei saatavana Suomesta.
^ kpl 12 Saatavana Suomessa erikoisluvalla.
[Tekstiruutu s. 21]
Henkinen tuki
Asiantuntijoiden mukaan perheen, ystävien ja muiden potilaiden henkinen tuki auttaa virtsarakon seinämän tulehdusta sairastavaa potilasta suuresti kestämään sairauttaan. Lisäksi potilaat, jotka hankkivat taudistaan tietoa ja ovat kiinnostuneita itsensä hoitamisesta, pääsevät yleensä parempaan kuntoon.
[Tekstiruutu s. 22]
Vältettäviä ruoka-aineita
Ruokavalion vaikutuksesta virtsarakon seinämän tulehdukseen ei ole kliinisiä tieteellisiä todisteita, mutta monet lääkärit ja potilaat ovat havainneet niiden välillä olevan jotain yhteyttä. Urologi Kenneth Petersin mukaan jotkut potilaat ovat herkistyneitä eräille ruoka-aineille ja jokaisen tulisi tarkkailla, mitkä ruoat pahentavat oireita. Hän ehdottaa kofeiinin ja alkoholin karttamista kokonaan. Myös tomaatit ja sitrushedelmät näyttävät olevan potilaille haitaksi. Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio on kuitenkin tärkeä. Jotkut potilaat kertovat, että vähiten ongelmia tuottavat riisi, peruna, pasta, kasvikset, liha ja kana. Runsas vedenjuonti laimentaa virtsan happoisuutta ja vähentää siten rakon seinämään kohdistuvaa ärsytystä.
Seuraavassa joitakin vältettäviä ruoka-aineita.
Ananas
Anjovis
Aprikoosi
Aspartaami
Avokado
Banaani
Etikka
Granaattiomena
Hapanleipä
Hiilihappopitoiset juomat
Härkäpavut
Jogurtti
Karpalot, karpalomehu
Kaviaari
Kioskiruoka
Kypsytetty juusto
Liha- ja kalajalosteet
Luumu
Majoneesi
Maksa
Mansikat
Nektariini
Nitraatit, nitriitit
Omena
Persikka
Pähkinät
Raparperi
Ruisleipä
Sakariini
Salaattikastikkeet
Sipuli
Sitruunahappo
Smetana
Soijakastike
Suklaa
Säilykeliha
Tee
Tofu
Tupakka
Verkkomeloni
Viinirypäleet
Voimakkaasti maustetut ruoat
[Lähdemerkintä]
Urologic Nursing, huhtikuu 2000, 20. osa, numero 2