Yhdistyneen Saksan haasteet

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA SAKSASTA

”KUN ajoin vanhempieni kanssa rajan yli Itä-Saksasta Länsi-Berliiniin, ihmisjoukot seisoivat silloilla teiden yläpuolella vilkuttamassa ja riemuitsemassa”, muistelee Ronny. ”Kävelimme ympäriinsä Ku’dammin ostoskeskuksessa Länsi-Berliinissä, ja kun ihmiset tajusivat meidän olevan Itä-Saksasta, he tarjosivat meille juomista. Kaikki olivat juhlatuulella.” Tämä tapahtui 10. marraskuuta 1989, päivä Berliinin muurin avaamisen jälkeen.

Juhlatunnelma levisi myös Berliinin ulkopuolelle kaikkialle Itä- ja Länsi-Saksaan, jotka tuolloin olivat kaksi eri maata. Wende – käännekohta tai rauhanomainen vallankumous, joka johti totalitaarisen Itä-Saksan valtion luhistumiseen – tuli lähes kaikille yllätyksenä. Vielä nykyäänkin, vuosia myöhemmin, monet pitävät sitä onnellisimpana aikana 50 vuoteen. Ylenpalttinen hyvänolontunne on tietenkin saanut väistyä todellisuuden tieltä, joten on paikallaan kysyä, miten elämä on sen jälkeen muuttunut? Voimmeko oppia jotakin siitä, mitä on tapahtunut?

Hyvästit kylmälle sodalle

Useimmille saksalaisille Berliinin muurin avautuminen oli valtava helpotus. Joidenkin lähteiden mukaan lähes tuhat ihmistä kuoli vaarallisella idän ja lännen välisellä rajalla. Lokakuussa 1990 nuo kaksi Saksaa yhdistettiin jälleen yhdeksi valtioksi, Saksan liittotasavallaksi, jonka asukasluku oli noin 80 miljoonaa. Saksan demokraattinen tasavalta (DDR), joka tunnettiin Itä-Saksana, lakkasi olemasta tasan 41 vuotta syntymänsä jälkeen. Aiemmin DDR:n hallitsema alue on nyt jaettu kuudeksi uudeksi osavaltioksi.

Maailma seurasi hämmästyneenä, miten Wende nopeutti kommunistiblokin hajoamista, Varsovan liiton purkautumista ja kylmän sodan päättymistä. Toisiaan vastustavien supervaltojen joukot, jotka olivat vahtineet toinen toistaan Saksojen välisellä rajalla noin 40 vuotta, vetäytyivät Saksan maaperältä. Nämä tapahtumat etenivät ilman ainoatakaan aseen laukausta.

Yhdistymisen jälkeen Saksan yli puhalsivat dramaattiset muutoksen tuulet, jotka muuttivat elämää ennen muuta uusissa osavaltioissa. Monille muutos oli odotettuakin dramaattisempi.

Vihdoinkin vapaus!

DDR:n asukkaat odottivat Wenden tuovan ennen kaikkea vapauden. Eikä ihme, sillä totalitaarinen valtio oli pitänyt kansalaisiaan ikään kuin pakkopaidassa. Muutosta edeltävinä aikoina viisumin saaminen Saksojen välisen rajan ylittämiseksi oli vaikeaa, jopa mahdotonta. Yhtäkkiä tilanne  muuttui. Eräs nainen huudahti: ”Kuvitelkaa, me voimme mennä Amerikkaan!” Monet tuntevat kiitollisuutta siitä, että he voivat olla jälleen yhdessä rajan takana asuvien sukulaistensa ja ystäviensä kanssa.

Vapauden ansiosta itäsaksalaiset voivat mennä länteen ja myös päinvastoin. Niinpä uusien osavaltioiden turistikohteita tehdään jälleen tunnetuksi. Turistit voivat käydä esimerkiksi Wittenbergissä, jossa Martti Luther aloitti uskonpuhdistuksen, joka synnytti protestanttisen uskon. Lisäksi on Meissen, joka on kuuluisa käsintehdystä posliinistaan, ja Weimar, joka oli aikoinaan kahden kuuluisimman saksalaiskirjailijan, Johann Wolfgang von Goethen ja Friedrich von Schillerin, kotipaikka. Vuonna 1999 Weimar oli Euroopan kulttuurikaupunki – ensimmäinen tämän kunnian saanut entisen kommunistiblokin kaupunki.

Entä puhevapaus? Uusien osavaltioiden ihmiset voivat puhua avoimesti ilman pelkoa siitä, että Stasi eli valtion turvallisuuspalvelu kuuntelisi heitä. Ja kadunmies iloitsee voidessaan valita vapaasti televisio-ohjelmansa ja lukemisensa. Matthias muistelee: ”Kun olin koulussa, siellä takavarikoitiin kaikki julkaisut, joita olimme onnistuneet saamaan lännestä.”

Entä palvontavapaus? DDR:ssä uskontoa vastustettiin, ja kahdella kansalaisella kolmesta ei ollut mitään yhteyttä uskontoon. Koko yhdistynyt Saksa on saanut nauttia uskonnonvapaudesta nyt yli kymmenen vuotta, mikä on pisin aika sen jälkeen, kun Hitler alkoi kiristää uskontojen valvontaa vuonna 1933. Uskonnonvapaus ei kuitenkaan merkitse sitä, että uskonto olisi suosiossa. Valtakirkot ovat jo hyvän aikaa valittaneet vaikutusvaltansa menetystä, ja Wende vain kiihdytti tätä suuntausta. Toisaalta Jehovan todistajat, jotka totalitaarinen hallitus oli kieltänyt ja joita se oli vainonnut, ovat laajentaneet toimintaansa. Kymmenen viime vuoden aikana todistajat ovat rakentaneet uusiin osavaltioihin 123 valtakunnansalia ja kaksi konventtisalia.

Kaikenlainen rakentaminen on lisääntynyt valtavasti uusissa osavaltioissa. Berliini on jälleen maan pääkaupunki, ja sen ilmettä kohennetaan perusteellisesti. Kaikkialla yhteiskunnan toimivuutta on paranneltu, minkä vuoksi muun muassa teihin ja rautateihin on käytetty suunnattomat määrät rahaa. Paljon on tehty myös ympäristön puhdistamiseksi sekä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon saattamiseksi länsimaiselle tasolle. Useimmilla uusien osavaltioiden asukkailla on nyt korkeampi elintaso.

”Vanhat hyvät ajat”

Kaikesta huolimatta jotkut katsovat kaihoten muutosta edeltäneeseen aikaan. ”Ne olivat vanhoja hyviä aikoja”, sanoo eräs nainen. Mitä hyvää saattoi olla elämisessä diktatuurin alaisuudessa? Jotkut sanovat, että elämä oli vakaata ja turvallista. Monet arvostivat läheisiä siteitä ystäviin ja naapureihin ja myös sitä, että he tunsivat avun olevan aina saatavilla. Allensbachin mielipidetutkimusinstituutin  mukaan ”diktatuuri antoi kansalaisille moraalisen paremmuuden ja turvallisuuden tunteen”. DDR:n diktatuurin päätyttyä katosi myös läheisyyden tunne.

Toinen esimerkki: 1980-luvulla perustarvikkeiden ja palveluiden hinnat pysyivät alhaisina ja kaikilla oli työtä. ”Leipä maksoi viisi [Saksan] penniä, mutta nyt sen hinta on ainakin kymmenkertainen”, valittaa Brigitte. Markkinatalouden aikaansaaman kilpailun myötä tuhannet valtion omistamat yritykset lakkauttivat toimintansa, mikä aiheutti työttömyyttä. Entisessä Itä-Saksassa työttömyyttä on kaksi kertaa niin paljon kuin maan länsiosassa.

Tähän mennessä Saksojen yhdistyminen on tullut maksamaan arviolta 5 biljoonaa Suomen markkaa. Ja vielä on paljon tehtävää. Kuka maksaa laskun? Kulut peitetään osittain nimenomaan tätä varten määrätyllä verolla. Wende onkin koskettanut paitsi saksalaisten sydämiä myös heidän taskujaan. Ovatko ponnistelut olleet vaivan arvoisia, ja onko rahat käytetty hyvin? Useimmat pitävät yhdistymistä myönteisenä ja ajattelevat, että se kannatti. Se on heidän mielestään saavutus, josta on syytä olla ylpeä.

Mitä voimme oppia?

Wende on osoittanut, että hallitusmuodon muuttuminen ei tyydytä kaikkia. Monet – jopa nekin, joiden mielestä muutos kannatti – ovat huomanneet, että elämä kilpailuhenkisessä kapitalistisessa yhteiskunnassa voi olla aivan yhtä turhauttavaa kuin totalitaarisen hallinnon alaisuudessa. Kaikki tietenkin haluavat vapautta ja hyvinvointia. Mutta kun hintana on kylmä ja muista piittaamaton elämäntapa, onnellisuus voi olla lyhytaikaista.

Dessausta entisestä Itä-Saksasta tulleessa raportissa sanotaan: ”Yhdistymisestä on kulunut kymmenen vuotta; alueen luotsaamiseen ulos vaikeasta menneisyydestä on käytetty miljardeja dollareita.” Monet vaikuttavat kuitenkin tyytymättömiltä tähän mennessä saatuihin tuloksiin.

Allensbachin instituutin raportin mukaan monet toivovat, että ”markkinatalouden ja suunnitelmatalouden lisäksi olisi jokin kolmas vaihtoehto” ihmisten asioiden hoitamiseksi. Jehovan todistajat kertovat tällaisesta toivosta.

Todistajat uskovat, että mikään ihmisten suunnittelema poliittinen tai talousjärjestelmä ei koskaan tyydytä ihmisten kaikkia tarpeita. He uskovat, että ainoastaan Luojan messiaaninen valtakunta voi täyttää ne. Lyhyesti sanottuna tuo taivaallinen hallitus tulee Raamatun mukaan muodostamaan rakkaudellisen ja vanhurskaan hallitusvallan koko maailmaan. Tämä Valtakunta yhdistää maapallon kansat, minkä ansiosta eivät ainoastaan saksalaiset vaan kaikki ihmiset voivat olla rauhassa keskenään. Mikä siunaus tuo Valtakunta onkaan! (Daniel 2:44.)

[Kartta s. 23]

(Ks. painettu julkaisu)

Bonn

Berliini

Wittenberg

Weimar

[Kuva s. 24]

Berliinin muurin hajottamista ja rajan poistamista tervehdittiin monin paikoin huojentuneina

[Lähdemerkintä]

Kuva: Landesarchiv Berlin

[Kuvat s. 24]

Tarkastusasema Charlie, Berliinissä sijaitseva kylmän sodan symboli, ennen ja nyt

[Lähdemerkintä]

Kuva: Landesarchiv Berlin

[Kuva s. 25]

Jälleen pääkaupunkina toimivan Berliinin ilmettä kohennetaan perusteellisesti

[Kuva s. 25]

Jehovan todistajat ovat rakentaneet uusiin osavaltioihin tähän mennessä 123 valtakunnansalia