Poikkeuksellinen aurinkomme

TÄTÄ kirjoitusta lukiessasi aurinko on joko noussut tai nousemassa piakkoin. Onko se tärkeää? On, koska ilman auringon säteilyä maapallon biljoonat elolliset – sinä mukaan lukien – eivät olisi täällä. Poissa olisi koko elämän kirjo, joka ilmenee miljoonina lajeina yksisoluisista bakteereista valtaviin valaisiin.

Ainoastaan noin puoli miljardisosaa auringon säteilemästä energiasta saavuttaa planeettamme. Silti nuo vähäisetkin ”murut” auringon ”pöydältä” riittävät pitämään maapallon elämää yllä. Ja jos tuo pieni energiavirta saataisiin tehokkaasti valjastettua käyttöömme, se täyttäisi kevyesti nykymaailman energiantarpeen ja energiaa jäisi ylikin.

Useimmissa tähtitieteen kirjoissa aurinkoa kuvaillaan tavalliseksi tähdeksi, ”varsin tavanomaiseksi taivaankappaleeksi”. Mutta onko aurinko joka suhteessa ”tavanomainen taivaankappale”? Washingtonin yliopistossa Seattlessa työskentelevä tähtitieteilijä Guillermo Gonzalez on esittänyt, että aurinkomme on poikkeuksellinen tähti. Pitäisikö tämän vaikuttaa elämän etsintään muilta planeetoilta? Gonzalez vastaa: ”Älylliseen elämään sopivia tähtiä on vähemmän kuin yleensä luullaan.” Hän jatkaa: ”Elleivät tähtitieteilijät rajaa etsintäänsä tähtiin, jotka ovat yhtä poikkeuksellisia kuin Aurinko, he hukkaavat aikaansa.”

Mitkä ominaisuudet tekevät auringostamme sellaisen, että se voi ylläpitää elämää planeetallamme? Tutkiessamme tätä meidän täytyy pitää mielessämme, että monet maailmankaikkeuden fysiikkaa koskevat kuvaukset ovat pohjimmiltaan teoreettisia.

Kiehtovia ominaisuuksia

● Yksinäinen tähti. Tähtitieteilijöiden arvioiden mukaan 85 prosenttia auringon lähistöllä olevista tähdistä on kahden tai useamman toisiaan kiertävän tähden ryhmissä. Niiden väliset vetovoimat pitävät ne yhdessä.

 Aurinko on kuitenkin yksinäinen tähti. ”Aurinko näyttää yksinäisenä olevan siis melko epätavallinen tähti”, kirjoittaa tähtitieteilijä Kenneth J. H. Phillips kirjassaan Guide to the Sun. Tämän ansiosta maapallon kiertorata on vakaampi, mikä puolestaan Gonzalezin mukaan edistää maapallolla elämälle otollisia olosuhteita.

● Massiivinen tähti. Auringolla on Gonzalezin mukaan myös sellainen edelliseen seikkaan liittyvä ominaisuus, että ”se kuuluu raskaimpaan kymmenesosaan lähialueensa tähdistä”, kerrotaan New Scientist -lehdessä. Phillips toteaa: ”Aurinko muodostaa 99,87 prosenttia aurinkokunnan massasta, ja sen vuoksi se hallitsee vetovoimallaan aurinkokunnan kaikkia muita kappaleita.”

Tämän ominaisuuden vuoksi maapallo voi olla suhteellisen kaukana auringosta – 150 miljoonan kilometrin päässä – ajautumatta siitä silti poispäin. Suhteellisen suuri etäisyys puolestaan suojelee elollisia auringon paahteelta.

● Raskaat alkuaineet. Gonzalez sanoo, että auringossa on raskaita alkuaineita – hiiltä, typpeä, happea, magnesiumia, piitä ja rautaa – 50 prosenttia enemmän kuin muissa samanikäisissä ja -tyyppisissä tähdissä. Tässä suhteessa aurinko erottuu joukosta. ”Raskaiden alkuaineiden pitoisuudet auringossa ovat hyvin vähäisiä”, sanoo Phillips, ”mutta joillakin tähdillä – – ne ovat vielä vähäisemmät.” Ne tähdet, joiden raskaiden alkuaineiden pitoisuudet vastaavat auringon pitoisuuksia, kuuluvat niin sanotun populaatio I:n tähtiryhmään.

Miten tämä liittyy maapallon elämään? Raskaat alkuaineet ovat välttämättömiä elämälle. Ne ovat kuitenkin harvinaisia, sillä niiden osuus maailmankaikkeudesta on vajaa prosentti. Silti maapallo koostuu lähes kokonaan raskaista alkuaineista, ja se johtuu tähtitieteilijöiden mukaan siitä, että  maapallo kiertää hyvin epätavallista tähteä, aurinkoa.

● Vähemmän elliptinen rata. Siihen että aurinko kuuluu populaatio I:een, liittyy toinenkin hyöty. ”Populaatio I:n tähdet kiertävät galaksin keskustaa yleensä lähes ympyrän muotoista rataa pitkin”, kerrotaan kirjassa Guide to the Sun. Auringon rata on vähemmän elliptinen kuin muiden samanikäisten ja -tyyppisten tähtien. Tämä vaikuttaa maapallon elämään siksi, että aurinko ei tällöin sukella välillä galaksin sisäosiin, jossa on paljon supernovia (räjähtäviä tähtiä).

● Kirkkauden vaihtelu. Aurinkokuntamme tähti on kiinnostava myös kirkkautensa puolesta. Muiden samanlaisten tähtien kirkkauteen verrattuna auringon kirkkaus vaihtelee huomattavasti vähemmän, toisin sanoen sen luminositeetti on vakaampi.

Suhteellisen tasainen valo on ratkaisevan tärkeää maapallon elämälle. Tiedehistorioitsija Karl Hufbauer sanoo: ”Itse olemassaolomme tällä planeetalla osoittaa, että auringon luminositeetti kuuluu suhteellisen vakaisiin ympäristötekijöihin.”

● Radan kaltevuus. Auringon kiertorata on vain hiukan kallistunut Linnunradan tasoon nähden, eli näiden kahden tason välinen kulma on hyvin pieni. Miten tämä hyödyttää elämää maapallolla?

Kaukana aurinkokunnan ulkopuolella meitä ympäröi laaja, pallomainen komeettojen joukko nimeltä Oortin pilvi. * Oletetaanpa, että auringon rata olisi enemmän kallistunut galaksimme tasoon nähden. Tällöin aurinko kulkisi radallaan jyrkästi galaksin tason poikki ja Oortin pilvi voisi häiriintyä. Tämä puolestaan johtaisi tähtitieteilijöiden mukaan siihen, että maapalloa pommittaisi komeettojen ryöppy tuhoisin seurauksin.

Mitä auringonpimennyksistä voidaan oppia?

Aurinkokunnassa on ainakin 60 kuuta, jotka kiertävät seitsemää sen yhdeksästä planeetasta. Maapallo näyttää kuitenkin olevan niistä ainoa planeetta, jolla  saadaan ihailla täydellisiä auringonpimennyksiä. Mistä tämä johtuu?

Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maapallon väliin. Jotta pimennys olisi täydellinen, auringon ja kuun näennäisten kokojen täytyy olla suurin piirtein samat, niin että kuu peittää auringon lähes kokonaan. Juuri näin on asianlaita. Vaikka aurinko on läpimitaltaan neljäsataa kertaa suurempi kuin kuu, se on myös melkein neljäsataa kertaa kauempana maapallosta.

Maapallon etäisyys auringosta – ja niin ollen auringon näennäinen koko – vaikuttaa muuhunkin kuin täydellisen auringonpimennyksen syntymiseen. Tuo etäisyys on elinehto maapallon elämälle. Gonzalez sanoo: ”Jos olisimme vähänkin lähempänä Aurinkoa tai kauempana siitä, Maa olisi liian kuuma tai liian kylmä asuttavaksi.”

Asiaan liittyy vielä enemmän. Maan poikkeuksellisen suuri kuu on eduksi elämälle, koska sen vetovoima estää maapalloa huojumasta liikaa akseliinsa nähden. Huojunta aiheuttaisi rajuja ja tuhoisia heilahduksia sääoloissa. Maapallon elämä edellyttää siis juuri oikeaa auringon ja maapallon välisen etäisyyden sekä kuun koon yhdistelmää – kaikkien muiden auringon ominaisuuksiin liittyvien näkökohtien lisäksi. Kuinka todennäköistä on, että tämä olisi sattumaa?

Sattumaako?

Oletetaan, että viet auton viritettäväksi ammattitaitoiselle asentajalle. Hän tekee työnsä tunnollisesti, ja toteat kaiken olevan kunnossa. Mitähän asentaja ajattelisi, jos jälkeenpäin väittäisit kivenkovaan, että tarkat säädöt syntyivät vahingossa tai aivan itsestään?

Samaa voitaisiin hyvin kysyä poikkeuksellisesta auringostamme. Jotkut tiedemiehet haluaisivat mielellään ihmisten uskovan, että auringon koostumus, kiertorata, etäisyys maasta ja muut ominaisuudet ovat pelkän onnekkaan sattuman tulosta. Onko siinä järkeä? Onko se sinusta johdonmukaista?

Aivan niin kuin taitavasti viritetty moottoriajoneuvo kertoo asentajan koulutuksesta ja taidoista, myös aurinko, muiden taivaankappaleiden ohella, kertoo jotakin. Oman tähtemme ainutlaatuiset ominaisuudet, jotka mahdollistavat elämän maapallolla, viestittävät selvästi, että tuo tähti on älykkään ja voimakkaan Suunnittelijan ja Luojan työtä. Apostoli Paavali ilmaisi asian näin: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin.” (Roomalaisille 1:20.)

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 17]

Ainoastaan noin puoli miljardisosaa auringon säteilemästä energiasta saavuttaa planeettamme

[Kuva s. 16]

Auringon säteilypurkaukset eivät ole vaarantaneet maapallon elämää

[Lähdemerkintä]

Sivujen 2, 15 ja 16 kuvat: NASA

[Kuva s. 17]

Sattumaako? Auringon ja kuun kokojen yhteensopivuus tuottaa näyttäviä pimennyksiä

[Kuva s. 18]

Jos auringon kiertorata olisi erilainen, maapallo voisi joutua komeettojen pommittamaksi tuhoisin seurauksin