Tarkkailemme maailmaa

Mieli vaikuttaa sydämeen

Henkinen paine lisää sydäninfarktin uusiutumisriskiä, kerrotaan julkaisussa Tufts University Health & Nutrition Letter, mutta toisaalta on yhä enemmän ”todisteita siitä, että mielellä on osansa myös sydäntaudin kehittymisessä”. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ”vihaan taipuvaisilla ihmisillä on muihin verrattuna lähes kolminkertainen riski saada sydänkohtaus tai kuolla sydäntautiin” ja että ”vihamielisyyden vaikutukset käyvät ilmi ihmisen ollessa vielä suhteellisen nuori”. Stressi vahingoittaa sydänlihasta sekä sitä ravitsevia ja ympäröiviä verisuonia. Masennus voi lisätä sydäninfarktin tai muun sydäntaudin riskiä jopa yli 70 prosenttia. Mutta kun ihminen saa voimakasta sosiaalista tukea perheeltään ja ystäviltään, masennuksen vaikutuksia voidaan pienentää, tutkijat sanovat.

Kiistanalainen valinta

Syyskuussa 2000 paavi Johannes Paavali II ryhtyi julistamaan autuaaksi Pius IX:tä (paavina 1846–78). Ranskalainen historioitsija René Rémond totesi katolisessa päivälehdessä La Croix, että Pius IX teki ”päätöksiä, jotka järkyttivät protestanttien mieltä. Hän muun muassa salli niiden kuolemaan tuomittujen italialaisten patrioottien teloituksen, jotka olivat asettaneet kyseenalaiseksi hänen asemansa valtion päänä.” Le Monde -lehdessä tätä paavi-kuningasta sanotaan ”Euroopan viimeiseksi ehdottomaksi yksinvaltiaaksi”, ja samalla siinä kerrotaan hänen suvaitsemattomuudestaan ja erityisesti hänen taistelustaan ”omantunnonvapautta, ihmisoikeuksia ja juutalaisten vapauttamista” vastaan. Lehdessä sanotaan lisäksi, että Pius IX ”tuomitsi demokratian, uskonnonvapauden sekä kirkon ja valtion erottamisen” samoin kuin ”paino-, ajatuksen- ja yhdistymisvapauden”. Juuri Pius IX avasi vuonna 1869 Vatikaanin ensimmäisen kirkolliskokouksen, jossa määriteltiin oppi paavin erehtymättömyydestä uskoa ja moraalia koskevissa asioissa.

Ahkerat kaivajat

Chilen maanviljelijöiden on pidettävä puoliaan koruroja, pieniä mustia turkispeitteisiä jyrsijöitä vastaan. Ne kaivelevat maan pintakerrokseen jopa 600 metrin pituisia tunneleita. Äskettäin tutkittiin perusteellisesti korurojen laajaa tunnelijärjestelmää. Kaksi eläintieteilijää, toinen Essenin yliopistosta Saksasta ja toinen Chilestä, kaivoivat kokonaan esiin 26 eläimen yhdyskunnan rakentaman kodin. Tutkijat löysivät koruroiden ruokavarastoista 5000 kukkasipulia, jotka oli varastoitu kuivaa kautta silmällä pitäen. Tunnelijärjestelmään kuului myös pesäkammioita, jotka oli vuorattu ruoholla ja muovipusseilla. Mutta niin somia ja vaikuttavia kuin nämä pikkuotukset ulkonevine etuhampaineen kenties ovatkin, maanviljelijät pitävät niitä kiusankappaleina. Karjaeläimiltä murtuu usein jalka, kun ne astuvat maanalaisen tunnelin kohdalle ja maa antaa periksi.

Voikukka – hämmästyttävä rikkakasvi

”Golfratojen superintendentit ja pikkutarkat nurmikonomistajat sanovat kaikkialla – – [voikukkaa] viholliseksi numero yksi” ja ”rikkakasviksi, josta ei pääse eroon”, sanotaan Méxicon kaupungissa ilmestyvässä The News -lehdessä. Voikukka on kuitenkin ”maailman terveellisimpiä kasveja”, ja se voi suuresti edistää terveyttä ja olla hyvä lisä ruokavalioon. Runsaan A-vitamiini- ja kaliumpitoisuutensa vuoksi se on paljon ravitsevampi kuin parsakaali tai pinaatti. Sen kaikki osat ovat käyttökelpoisia. Nuoria lehtiä voidaan käyttää salaattiin tai lähes kaikkiin sellaisiin ruokiin, joihin tulee pinaattia. Kuivatuista, paahdetuista juurista voidaan valmistaa kahvin kaltaista juomaa. Ja kukista voidaan tehdä viiniä. Menneisyydessä voikukkaa on käytetty maksan ja veren puhdistamiseen ja vahvistamiseen sekä mietona virtsaneritystä edistävänä lääkkeenä. Voikukka on ”kiinalaisessa lääkekaapissa kuuden tärkeimmän kasvin joukossa”, The News -lehdessä sanotaan. Ja niille, joilla on nurmikko tai jotka pääsevät niityille, voikukka on ilmainen.

Andit sulavat

Viimeksi kuluneina 67 vuotena jotkin Andien vuoriston jäätiköt Perussa ovat madaltuneet 850–1500 metriä, kerrotaan Limassa ilmestyvässä El Comercio -lehdessä. Ranskalaisen jäätiköntutkijan Antoine Eroutin mukaan sulanut jää on synnyttänyt runsaassa 20 vuodessa yli 70 uutta järveä, jotka nekin tulevat ilmeisesti tulvimaan yli äyräidensä ja  murtamaan luonnonpadot. Jään ja lumen hupeneminen jäätiköltä merkitsee sitä, että maatiloilla, keinokasteluhankkeissa ja vesivoimaloissa hyödynnettävä makea vesi vähenee. Lisäksi nämä vesivarat ovat tärkein juomaveden lähde kolmessa latinalaisamerikkalaisessa pääkaupungissa: Limassa Perussa, Quitossa Ecuadorissa ja La Pazissa Boliviassa. ”Voitteko kuvitella, mitä tapahtuisi, jos nuo lumi- ja jäävarastot katoaisivat?” kysytään El Comerciossa. Erout arvelee ongelman pääsyiksi El Niñoon liittyvät ilmastomuutokset.

”Äkkirikkaiden oireyhtymä”

”Yhdysvalloissa ja Kanadassa on nyt 2,5 miljoonaa miljonääriä, eli heidän määränsä on kasvanut lähes 40 prosenttia vuodesta 1997 lähtien”, sanotaan kanadalaisessa National Post -lehdessä. Lehdessä kerrottiin myös, että huipputekniikan aikakausi tekee monista nuorista hyvin rikkaita. Psykologi tri Stephen Goldbartin mukaan äkillinen rikastuminen tuottaa kuitenkin joillekuille ongelmia. ”Se voi tuhota heidän elämänsä, hajottaa heidän perheensä ja johtaa heidät tuhoisan käytöksen tielle. Raha ei aina tuo rauhaa ja täyttymyksen tunnetta”, Goldbart sanoi. Joidenkin psykologien mukaan huipputekniikan aikakausi on synnyttänyt ”uuden sairauden – äkkirikkaiden oireyhtymän”, johon kuuluvat voimakas masennus, paniikkikohtaukset ja unettomuus. Kuten Post-lehdessä mainittiin, ”jotkut äkkirikkaat tuntevat syyllisyyttä siitä, että heillä on niin paljon rahaa, ja heistä tuntuu, ettei heillä ole oikeutta siihen tai etteivät he ole ansainneet sitä”. Toiset tulevat vainoharhaisiksi ja alkavat pelätä toisten käyttävän heitä hyväkseen. Tri Goldbart suosittelee, että itsensä onnettomaksi tunteva rikas uhraisi aikaansa yhteisönsä hyväksi eikä vain kirjoittelisi sekkejä hyväntekeväisyyteen.

Antibioottien liikakäyttö

”Terveysviranomaisten toistuvat varoitukset antibioottien liikakäytöstä kaikuvat kuuroille korville”, sanotaan New Scientist -lehdessä. ”Yhdeksässä Yhdysvaltain osavaltiossa tehty 10000:ta ihmistä koskenut tutkimus paljasti, että 32 prosenttia uskoo yhä antibioottien voivan parantaa nuhakuumeen, 27 prosenttia ajattelee antibioottien nauttimisen nuhakuumeen aikana estävän vakavammat taudit ja 48 prosenttia odottaa saavansa antibioottireseptin käydessään lääkärissä vilustumisoireiden vuoksi.” Antibiootit eivät kuitenkaan tehoa virustulehduksiin, kuten nuhakuumeisiin. Ne tehoavat vain bakteeritulehduksiin. Antibioottien liikakäyttöä pidetään tärkeimpänä syynä sairauksiin, joihin lääkkeet eivät tehoa. (Ks. Herätkää! 22.12.1998 s. 28.) Brian Spratt Oxfordin yliopistosta sanoo: ”Meidän on löydettävä parempi keino tiedottaa ihmisille asian todellinen laita.”

Merkillinen jääötökkä

”Äskettäin valmistuneessa hyönteiskirjassa Handbook of Insects on yksi ensimmäisistä kuvista, jotka on julkaistu eräästä harvinaisesta ja vaikeasti tavoitettavasta ’jääötökästä’, joka elää Kalliovuorilla ja joissakin Venäjän osissa”, kerrotaan lontoolaisessa The Sunday Telegraph -lehdessä. Kyseessä on sirkkatorakka, joka elää korkeilla paikoilla ja käyttää ravinnokseen raatoja tai tuulen kuljettamia hyönteisten osia. Sirkkatorakka on väriltään hailakan ruskea ja keltainen, ja sillä on pitkä tuntosarvi muttei siipiä. Sen poikaset muistuttavat keskenkasvuisia isopihtihäntiä. Torakka kasvaa kolmen senttimetrin mittaiseksi, ja se kuuluu hyönteislahkoon, joka löydettiin vasta alle sata vuotta sitten. ”Se on sopeutunut koleaan ympäristöönsä niin hyvin, että se kuolee lämpöhalvaukseen, jos ihminen pitelee sitä kämmenellään”, lehdessä kerrotaan. Oxfordin yliopiston luonnontieteen museossa toimiva tri George McGavin, edellä mainitun käsikirjan kirjoittaja, sanoo, että tähän mennessä on tunnistettu hädin tuskin viidennes maailman hyönteisistä.

Miksi virvoitusjuomissa on kofeiinia?

”Jollei kofeiini kerran paranna virvoitusjuomien makua, miksi sitä käytetään niissä?” kysytään lehdessä New Scientist. ”Jotkut Baltimoressa sijaitsevan Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat huomasivat, että vain kaksi aikuista 25:stä pystyi maun perusteella erottamaan toisistaan kofeiinipitoisen ja kofeiinittoman kolajuoman.” Silti 70 prosenttia niistä 15 miljardista tölkistä hiilihappojuomaa, jotka amerikkalaiset kuluttivat vuonna 1998, sisälsi kofeiinia. Eräässä aiemmassa tutkimuksessa psykofarmakologi Roland Griffiths kollegoineen ”huomasi merkkejä vieroitusoireista lapsilla, jotka jäivät vaille tavanomaista kofeiinipitoista juoma-annostaan”. Griffiths väittääkin: ”Juomiin lisätään lievästi riippuvuutta aiheuttavaa ainetta, mikä selittää sen, miksi ihmiset juovat paljon enemmän kofeiinipitoisia kuin kofeiinittomia limonadeja.”