Millainen on kaupunkien tulevaisuus?

”KATSOESSAMME kaupunkejamme näemme tulevaisuutemme.” Näin sanoi Ismail Serageldin Maailmanpankista. Tuo tulevaisuus ei kuitenkaan vaikuta valoisalta sen perusteella, mitä olemme jo nähneet.

Monissa kaupungeissa elämänlaatua pyritään kiitettävän vakavasti kohentamaan. New Yorkissa on hiljattain saatu päätökseen Manhattanilla sijaitsevan Times Squaren ehostustyöt. Se tunnettiin aiemmin pornografiasta, huumeista ja rikollisuudesta, mutta nyt katujen varsilla on vieri vieressä uusia kauppoja ja teattereita, jotka houkuttelevat paikalle tuhansittain ihmisiä. Jotain vastaavaa on tapahtunut Italiassa Napolissa, joka National Geographic -lehden mukaan oli ”Lontoon ja Pariisin veroinen upea kulttuurikaupunki” ennen kuin se kärsi suuria tuhoja toisessa maailmansodassa. Siitä tuli rikollisuuden ja epäjärjestyksen vertauskuva. Mutta kun se valittiin erään vuonna 1994 pidetyn poliittisen konferenssin isäntäkaupungiksi, sen keskusta kunnostettiin suurelta osin, ja näin se koki eräänlaisen uudestisyntymisen.

Turvallisemmilla ja siistimmillä kaupungeilla on luonnollisesti hintansa. Parempi turvallisuus merkitsee usein enemmän poliiseja. Myös yksityisyys saattaa kärsiä. Joitakin julkisia paikkoja valvovat jatkuvasti kamerat ja siviilipukuiset poliisit. Kun kävelet puiston läpi ja kuljet suihkulähteiden, patsaiden tai kukkapenkkien ohi, saatat tietämättäsi ohittaa myös valvontapisteitä.

Toisinaan parannukset tulevat kalliiksi köyhille. Ajatellaanpa esimerkiksi sitä ilmiötä, että aiemmin köyhiin kaupunginosiin muuttaa joukoittain parempituloisia perheitä. Taustalla on talouselämän muutoksia, ”siirtyminen tuottamisesta palveluihin, käytännön työstä automaatioon” (Gentrification of the City, toim. Neil Smith ja Peter Williams). Sitä mukaa kuin ruumiillisen työn tekijöiden tarve vähenee ja akateemisten ja teknisten alojen työntekijöiden tarve kasvaa, kasvaa myös keskiluokalle sopivien asuntojen kysyntä. Monet hyväpalkkaiset, korkeasti koulutetut työntekijät eivät halua kulkea keskustan ja esikaupungin väliä työmatkallaan, vaan mieluummin kunnostavat itselleen asunnon suhteellisen huonokuntoisistakin kaupunginosista.

 Tämä johtaa luonnollisesti siihen, että kyseiset kaupunginosat kohenevat olennaisesti. Korttelien siistiytyessä hinnat kuitenkin nousevat, ja köyhät joutuvat huomaamaan, ettei heillä ole enää varaa asua alueilla, joilla he ovat työskennelleet ja eläneet vuosikausia.

Kaupungin kuolema?

Uuden tekniikan synnyttämät muutoksen tuulet ovat ehkä vasta alkaneet puhaltaa kaupungeissa. Internetillä voi olla mullistavia vaikutuksia, kun se yleistyy ostamisen ja työnteon välineenä. Jotkin yritykset ovat jo nyt voineet siirtyä kaupunkien ulkopuolelle – ja viedä mukanaan joukon työntekijöitä.

Mitä yleisemmäksi Internetin välityksellä tapahtuva ostaminen ja työnteko tulevat, sitä haluttomampia ihmiset ehkä ovat matkustamaan ruuhkaisiin liikekortteleihin. Kirjassa Cities in Civilization maalaillaan: ”On kenties odotettavissa, että osa rutiinityön tekijöistä ja varsinkin osa-aikaisista työntekijöistä tulee työskentelemään pelkästään kotoa tai lähiseudun työpisteistä käsin, – – jolloin liikenteen kokonaismäärä vähenee.” Arkkitehti Moshe Safdie hahmottelee samansuuntaisesti: ”Tässä uudessa ympäristössä voisi joka puolella maailmaa olla miljoonia kyliä, niin että ihmiset saavat nauttia samalla kertaa pienten yhteisöjen elämän mukavuudesta ja tietokoneiden välityksellä suurten historiallisten kaupunkien rikkaasta kulttuurista.”

Millainen on kaupunkien tulevaisuus?

Monet tarkkailijat uskovat, että tekniikan edistyksen seurauksista huolimatta kaupungit tarjoavat sellaisia palveluja ja etuja, jotka edelleen tulevat vetämään ihmisiä puoleensa. Tuopa tulevaisuus tullessaan mitä tahansa, kaupungeilla on vaikeuksia juuri nyt! Näköpiirissä ei silti ole ratkaisua niihin valtaviin asunto- ja hygieniaongelmiin, joista alati kasvavat miljoonapäiset köyhien joukot kärsivät kaupungeissa. Kukaan ei liioin ole keksinyt keinoa poistaa rikollisuutta, ympäristöongelmia tai kaupunkien saasteita.

Joku voisi väittää, että hallitusten täytyisi vain yksinkertaisesti ohjata kaupungeilleen enemmän varoja. Mutta kun otetaan huomioon, miten hallitukset ovat varojaan monesti tähän mennessä käyttäneet, niin onko realistista ajatella, että kaupunkien ongelmat ratkeavat vain kirjoittamalla sekkejä? Joitakin vuosikymmeniä sitten ilmestyneessä kirjassa The Death and Life of Great American Cities sanottiin: ”Ihmiset luulevat hyväuskoisesti, että jos vain olisi tarpeeksi rahaa – – kaikki slummit voitaisiin raivata pois – –. Vaan mitä olemmekaan rakentaneet ensimmäisillä miljardeilla: pienituloisten asuinalueita, joista on tullut pahempia nuorisorikollisuuden, ilkivallan ja yleisen sosiaalisen toivottomuuden keskuksia kuin olivat slummit, joiden tilalle ne rakennettiin.” Nämä sanat tuntuvat vieläkin pitävän paikkansa.

 Ellei raha ole ratkaisu, niin mikä sitten? On muistettava, että kaupungit koostuvat ihmisistä, eivät pelkästään taloista ja kaduista. Niinpä viime kädessä ihmisten on muututtava, mikäli kaupunkielämän toivotaan paranevan. ”Kaupunkia hoidetaan parhaiten hoitamalla ja kouluttamalla ihmisiä”, sanoo Lewis Mumford kirjassa The City in History. Jos huumeidenkäyttö, prostituutio, saasteet, ympäristön kuluminen, yhteiskunnallinen epätasa-arvo, ilkivalta, graffitit ja muu tällainen halutaan kitkeä pois, tarvitaan jotain muuta kuin lisää poliiseja tai uusi maalikerros. Ihmisiä on autettava muuttamaan olennaisesti ajattelutapaansa ja käytöstään.

Muutos asioiden hoidossa

Näin syvällekäyvän muutoksen aikaansaaminen ylittää selvästikin ihmisten kyvyt, joten yritykset ratkaista kaupunkien nykyiset ongelmat tulevat epäonnistumaan, olipa niiden takana kuinka hyvä aikomus tahansa. Raamattua tutkivat ihmiset eivät silti vaivu epätoivoon, sillä he ymmärtävät, että nämäkin vaikeudet ovat vain yksi esimerkki ihmisen kyvyttömyydestä pitää maapallosta hyvää huolta. Nykypäivän joka suuntaan rönsyilevät, kaoottiset kaupungit antavat painoa Raamatussa Jeremian 10:23:ssa oleville sanoille: ”Ihmisen tie [ei] kuulu hänelle. Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” Ihmisen yritykset hallita itseään ovat johtaneet suurimittaiseen kurjuuteen – ongelmiin, jotka vain moninkertaistuvat kaupungeissa.

Kaupungeissa eri puolilla maailmaa asuvat ihmiset voivat lohduttautua Ilmestyksen 11:18:ssa olevalla Raamatun lupauksella, jonka mukaan Jumala ”saattaa turmioon ne, jotka turmelevat maata”. Tämä lupaus ei ole sävyltään kielteinen, vaan se viittaa tulevaisuuteen, joka on valoisa koko ihmiskunnalle. Jumala tulee ottamaan maapallon asiat hoitoonsa Valtakunta-hallituksen välityksellä (Daniel 2:44). Sen jälkeen ei enää ole miljoonia ihmisiä, jotka joutuvat elämään käsittämättömässä köyhyydessä ilman kunnollista asuntoa ja perushygieniaa, ilman ihmisarvoa ja ilman toivoa. Jumalan hallituksen alaisuudessa ihmiset saavat aineellisen hyvinvoinnin, vahvan terveyden ja kauniit kodit (Jesaja 33:24; 65:21–23).

Tämä uusi maailma on ainoa realistinen ratkaisu nykyajan kaupunkien ongelmiin.

[Kuvat s. 8, 9]

Monissa kaupungeissa elämänlaatua pyritään tosissaan kohentamaan

Napoli

New York

Sydney

[Lähdemerkintä]

SuperStock

[Kuva s. 10]

Jumalan uusi maailma tarjoaa ratkaisun meidän aikamme kaupunkien ongelmiin