Crestin torni

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA RANSKASTA

MAAILMASSA on kaiken kokoisia ja näköisiä historiallisia torneja, jotka ovat palvelleet useaa eri tarkoitusta. Jotkin rakennettiin aikoinaan strategisten kohteiden vartiointia varten, ja toiset toimivat vankiloina, mutta nykyään useimmat ovat turistikohteita. Kaakkois-Ranskassa Drômejoen varrella sijaitsevaa pientä Crestin kaupunkia hallitsee torni, joka on palvellut kaikissa kolmessa tehtävässä.

Crestin tornin voi sen valtavan koon vuoksi nähdä jo etäältä. Sen koillissivu ulottuu 52 metrin korkeuteen, joten se on Ranskan korkeimpia torneja. Huipulta on upea näkymä Vercorsvuorten edustalle, Ardèchevuorille ja Rhônen laaksoon.

Tornin alkuperä on hieman hämärän peitossa, mutta aluksi se toimi linnoituksena. Albigenssisotien aikaan 1200-luvulla Simon de Montfortin katoliset joukot valloittivat linnoituksen katolisten piispojen avulla. Tuolloin tornia käytettiin keskuspaikkana taisteltaessa albigensseja vastaan.

Uskonsotien aikana (1562–98) protestantit hyökkäsivät linnoitusta vastaan moneen otteeseen, mutta eivät koskaan vallanneet sitä. Torni välttyi nipin napin tuholta vuonna 1633, kun linnoitus Ludvig XIII:n käskystä hajotettiin sen kaikkein vahvinta ja turvallisinta osaa lukuun ottamatta. Siitä lähtien tornissa pidettiin vankeina tavallisia rikollisia ja monarkian vastustajia sekä hugenotteja. Näiden ranskalaisten protestanttien vankeus sattui yksiin sen vaiheen kanssa, jolloin Nantesin edikti, joka oli jossain määrin lisännyt uskonnollista suvaitsevuutta Ranskassa, vähitellen hylättiin. Vankilan seinissä on yhä joidenkin noiden uskonnollisista syistä vangittujen ihmisten kirjoituksia.

Nykyään Crestin torni on historiallinen muistomerkki, jossa käy vuosittain keskimäärin 30000 vierailijaa. Vuonna 1998 se oli yksi niistä paikoista, missä pidettiin tilaisuuksia Nantesin ediktin 400-vuotispäivän muistoksi. Sen muurit ovat synkkä muistutus siitä, mitä voi olla seurauksena, kun uskonnollinen suvaitsemattomuus saa jalansijaa.