Neuvostoliiton hyökkäys uskontoa vastaan

SOSIALISTISTEN neuvostotasavaltojen liitto perustettiin vuonna 1922, ja neljästä alkuperäisestä tasavallasta kaikkein suurin ja merkittävin on Venäjä. Aikanaan liitto käsitti 15 tasavaltaa, ja sille kuului lähes kuudesosa maapallon maapinta-alasta. Mutta vuonna 1991 Neuvostoliitto yllättäen hajosi. * Se oli ensimmäinen valtio, joka oli yrittänyt juuria kansalaistensa mielestä uskon Jumalaan.

Neuvostoliiton ensimmäisen johtajan Vladimir Leninin oppi-isä oli Karl Marx, joka kuvaili kristinuskoa sorron välikappaleeksi. Marxin mielestä uskonto oli oopiumia kansalle, ja Lenin julisti myöhemmin: ”Kaikki uskonnolliset käsitykset, kaikki käsitykset mistä tahansa jumalasta – – ovat sanomattoman viheliäisiä.”

Kun Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Tihon kuoli vuonna 1925, kirkon ei annettu valita hänen tilalleen uutta patriarkkaa. Uskontoa vastaan käynnistettiin hyökkäys, jonka myötä suurin osa kirkkorakennuksista joko tuhottiin tai otettiin maalliseen käyttöön. Pappeja tuomittiin työleireille, joilla monet heistä menehtyivät orjatyössä. ”Josif Stalinin kaudella 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla kirkko joutui verisen vainon kohteeksi ja uhrien määrä nousi tuhansiin”, kerrotaan tietosanakirjassa Encyclopædia Britannica. ”Vuonna 1939 ainoastaan kolme neljä ortodoksista piispaa ja sata kirkkoa saattoi toimia virallisesti.”

Tilanne muuttui kuitenkin äkisti merkittävällä tavalla.

Toinen maailmansota ja uskonto

Vuonna 1939 natsi-Saksa, joka tuolloin oli Neuvostoliiton liittolainen, tunkeutui Puolaan ja toinen maailmansota alkoi. Vuoden kuluessa Neuvostoliitto oli liittänyt itseensä viimeiset neljä sen 15 tasavallasta, nimittäin Latvian, Liettuan, Moldovan ja Viron. Kesäkuussa 1941 Saksa käynnisti kuitenkin suurhyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan Stalinin täydelliseksi yllätykseksi. Ennen kuin vuosi oli päättynyt, saksalaisten joukot olivat edenneet Moskovan liepeille, ja Neuvostoliiton häviö näytti väistämättömältä.

Epätoivoissaan Stalin yritti koota koko kansakunnan suureen isänmaalliseen sotaan, kuten venäläiset taistelua kutsuivat. Stalin tajusi, että hänen täytyi tehdä myönnytyksiä kirkolle saadakseen kansan sotaponnistelujen taakse, sillä miljoonat olivat  edelleen uskonnollismielisiä. Mitä tämä Stalinin täyskäännös suhtautumisessa uskontoon sai aikaan?

Kirkon tuella kansa yhdisti voimansa, ja vuonna 1945 neuvostojoukkojen hämmästyttävä voitto saksalaisista oli selvä. Kun hyökkäys uskontoa vastaan keskeytettiin, ortodoksisten kirkkojen määrä nousi 25000:een ja pappien määrä 33000:een.

Hyökkäys käynnistyy uudelleen

Neuvostojohtajien halu juuria Jumalaan liittyvät ajatukset pois kansalaisten mielestä ei kuitenkaan ollut muuttunut. Encyclopædia Britannicassa kerrotaan: ”Pääministeri Nikita Hruštšev järjesti uuden uskonnonvastaisen kampanjan vuosina 1959–64, ja avoimien kirkkojen määrä kutistui vajaaseen 10000:een. Patriarkaksi valittiin Aleksein kuoleman jälkeen vuonna 1971 Pimen, ja vaikka kirkolla oli yhä miljoonia uskollisia kannattajia, sen tulevaisuus pysyi epävarmana.” *

Tarkastelemme myöhemmin, miten Venäjän ortodoksinen kirkko selviytyi tästä uudesta hyökkäyksestä. Mutta millainen oli muiden uskontojen tilanne Neuvostoliitossa? Mikä niistä joutui yhdeksi hyökkäyksen päämaalitauluksi ja miksi? Käsittelemme näitä kysymyksiä seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 3]

Leninin mielestä kaikki käsitykset Jumalasta olivat ”sanomattoman viheliäisiä”

[Lähdemerkintä]

Musée d’Histoire Contemporaine–BDIC