Tarkkailemme maailmaa

Tulisiko koulussa opettaa uskonnonhistoriaa?

Le Monde- ja Notre Histoire -lehtien äskettäin tekemän mielipidetutkimuksen mukaan vain 57 prosenttia ranskalaisista kannattaa uskonnonhistorian opetusta valtion kouluissa. ”Huomionarvoista on se, että vastustajien määrä on kasvussa”, sanoo Notre Histoire. ”Tämä on merkki joko käännyttämisen pelosta tai sellaisesta näkemyksestä, että koulussa ei pitäisi opettaa uskontoa lainkaan.” Paradoksaalista on se, että suuren enemmistön mielestä tällainen opetus edistäisi suvaitsevaisuutta oppilaiden keskuudessa. Tutkimuksen mukaan suurin uskontokunta katolilaisuuden jälkeen on islam, jolla on neljä miljoonaa kannattajaa, mutta myös protestantit, juutalaiset, buddhalaiset, ortodoksit ja Jehovan todistajat ovat osa maan ”monimuotoista uskonnollista kenttää”.

Tartunnan levittäminen

”Tartuntataudit voivat levitä ihmisestä toiseen yksinkertaisilla tavoilla, esimerkiksi väännettäessä vesihana auki tai nostettaessa puhelimen kuuloketta”, sanoo lontoolainen The Guardian -lehti. Tucsonissa Yhdysvalloissa toimivan Arizonan yliopiston tutkijat kertoivat, että pahassa flunssassa oleva ihminen, joka väänsi vesihanan auki niistettyään nenänsä, saattoi jättää ”kädensijaan yli tuhat virusta”. Moni flunssaa sairastava voi tartuttaa seuraavan ihmisen, joka koskee hanaan, varsinkin jos tuo ihminen koskettaa sen jälkeen suutaan, nenäänsä tai silmiään. Bakteereja ja bakteeriviruksia koskeneet tutkimukset osoittivat, että ”puhelimen kuulokkeet levittivät bakteereista 39 % ja viruksista 66 % ja hanat vastaavasti 28 % ja 34 %”. Yli kolmannes näistä taudinaiheuttajista levisi siten, että alahuulta kosketettiin sormella, jossa niitä oli. Rotavirusten aiheuttamat sairaudet samoin kuin salmonellan aiheuttama ripuli voivat levitä helposti pesemättömien käsien välityksellä.

Lääke heinäsirkkavitsausta vastaan

”700000:n erikoisvalmennusta saaneen ankan ja kanan armeija on mobilisoitu auttamaan taistelussa pahinta heinäsirkkavitsausta vastaan, mikä Kiinassa on ollut 25 vuoteen”, kertoo lontoolainen The Daily Telegraph -lehti. Vuoden 2000 kesällä heinäsirkkaparvet tuhosivat maan pohjois- ja itäosissa 1,6 miljoonaa hehtaaria peltoa ja kaukana lännessä Sinkiangissa 3,9 miljoonaa hehtaaria heinäaroa. Ankat ja kanat on opetettu pyydystämään ja syömään näitä hyönteisiä, kun ne kuulevat pillin vihellyksen. Näitä lintuja valmentaa ja käyttää Sinkiangissa toimiva heinäsirkkojen ja rottien torjuntavirasto, ja sen apulaisjohtaja Zhao Xinchun selittää: ”Maanviljelijät tiesivät, että kanat syövät hyvin mielellään heinäsirkkoja, joten teimme joitakin kokeita – – [Havaittiin], että ankat voivat syödä enemmän kuin kanat [jopa 400 heinäsirkkaa päivässä] ja ne kestävät kanoja paremmin huonoa ilmaa. Ne eivät myöskään joudu kotkien ja näätien saaliiksi. – – Me päästämme ne arolle ja puhallamme pilliin, ja ne syövät heinäsirkkoja.” Linnut ovat osa ohjelmaa, jossa niiden lisäksi käytetään lentomyrkytystä ja heinäsirkkoja tappavia mikro-organismeja.

Uni ei ole ylellisyyttä

”Ainakin neljännes eteläafrikkalaisista käy puolella teholla unenpuutteen tai unihäiriöiden vuoksi”, kertoo eteläafrikkalainen The Natal Witness -lehti. Unitutkijan James Maasin mukaan uni antaa aivoille mahdollisuuden täydentää tärkeitä välittäjäaineita, joten riittävä uni on välttämätöntä hyvän muistin, luovuuden, ongelmien ratkomisen ja oppimiskyvyn kannalta. Riittämättömän unen vaikutuksia ovat masennus, ärtyisyys, ahdistus, huumorintajun ja sosiaalisten kykyjen heikkeneminen, keskittymiskyvyn ja muistin huonontuminen, kommunikointi- ja päätöksentekokyvyn heikkeneminen, lisääntynyt riskinotto sekä tuotteliaisuuden ja elämän laadun huononeminen. Ihmiset, jotka nukkuvat korkeintaan viisi tuntia, heikentävät myös vastustuskykyään viruksia vastaan. Maas sanoo: ”Parhaan suorituskyvyn saavuttamiseksi meidän on sijoitettava nukkumiseen kolmannes elämästämme, keskimäärin noin kahdeksan tuntia yössä.”

Syvänmeren korallia

”Pohjois-Euroopan syvistä, synkistä ja kylmistä vesistä on  löydetty koralliriuttoja, joiden eliöstö on yhtä runsasta ja monipuolista kuin trooppisten koralliriuttojen”, kertoo kanadalainen National Post. Korallit ylläpitävät satoja lajeja, muun muassa sieniä, meriviuhkoja ja ”runsain määrin meressä eläviä matolajeja, joista monia tutkijat eivät ole kuvailleet”. Merenpohjan sedimenttinäytteistä löytyi lukuisia pieniä eläimiä, ”joista noin puolet olivat uusia tieteelle”, sanoo Alex Rogers, joka työskentelee Britanniassa Southamptonin yliopiston merentutkimuskeskuksessa. ”Näitä riuttoja on suojeltava, mutta ei niinkään korallien itsensä takia – niitä esiintyy yksittäisinä runkokuntina muuallakin – vaan siksi, että ne ovat muiden eläinten elinaluetta.” Hän arvioi, että korallien lomassa elää noin 900 lajia. Lisäksi oletetaan, että korallit ovat ”joidenkin kaupallisesti tärkeiden kalojen asuinaluetta poikasvaiheissa”, lehti sanoo.

Perheiden hajoaminen Britanniassa

Britanniassa on Euroopan suurimmat avioeroluvut, ja tätäkin suurempi on siellä hajoavien avoliittojen määrä. Raportissa nimeltä ”Perheiden hajoamisen hinta”, joka perustuu erääseen hallituksen teettämään tutkimukseen, varoitetaan: ”Pääsyy lasten hyvinvoinnin vähenemiseen on perheiden, varsinkin ydinperheiden, hajoaminen.” Välittömistä seurauksista aiheutuu brittiläiselle veronmaksajalle kustannuksia 11 puntaa (noin 100 markkaa) viikossa, mutta välillisiin kustannuksiin kuuluvat hajonneiden perheiden tarvitsemat lisäasunnot sekä tästä aiheutuvat ympäristövahingot. Vaikka raportissa ei ole tarkoitus moralisoida, siinä sanotaan: ”Uskomme, että avioliitto on osoittautunut kautta aikojen vakaan yhteiskunnan ja lastenkasvatuksen luotettavimmaksi perustaksi.”

Kurittomia nuoria norsuja

African Wildlife -lehdessä kerrotaan, että vuodesta 1991 lähtien ovat nuoret koirasnorsut aiheuttaneet rekisteröityjen tietojen mukaan Etelä-Afrikan Hluhluwe-Umfolozin luonnonpuistossa 36 sarvikuonon kuoleman. On käynyt ilmi, että poikkeuksellisen aggressiiviset nuoret norsut ovat uudelle paikkakunnalle siirtyneitä orpoja, jotka ovat säilyneet hengissä Krügerin kansallispuistossa suoritetusta norsukannan harvennuksesta ja joilla ilmenee vuosia tavallista aiemmin kiima-aikaan liittyvää hurjistumista. Tutkijat uskovat, että vääränlaiseen käytökseen on syynä norsujen normaalin yhteiskuntajärjestyksen puuttuminen. Siksi Krügerin kansallispuistosta on tuotu kymmenen täysikasvuista koirasta pitämään huonokäytöksiset poikaset kurissa. Tällainen ohjelma otettiin käyttöön eräällä toisella luonnonsuojelualueella vuonna 1998, eikä siellä ole sen jälkeen ilmoitettu sarvikuonojen kuolemista.

Kiinan terrakotta-armeija hyökkäyksen kohteena

”Yksi Kiinan kuuluisimmista turistinähtävyyksistä, 2200 vuotta vanha terrakotta-armeija, on kohdannut uuden vihollisen”, kertoo lontoolainen The Guardian. Niistä yli 8000:sta luonnollista kokoa olevasta sotilaasta, jousimiehestä ja hevosesta, jotka on kaivettu esiin Kiinan keisarin Qin Shi Huangdin keisarillisen haudan läheltä maan muinaisen pääkaupungin Xianin ulkopuolelta, runsaat 1400 on joutunut 40 erilaisen sienen hyökkäyksen kohteeksi. Tämä holvikattoisessa tilassa oleva vaikuttava kokoelma, joka kaivettiin esiin vuonna 1974, on vaarassa myös siksi, että ”päivittäin lähes 4300 kävijän ulos hengittämä ilma ja ruumiinlämpö kuluttavat näiden hahmojen väritystä, joka oli aikoinaan kirkas”, sanoo Lontoossa ilmestyvä The Times. Estääkseen hometta leviämästä kaikkiin hahmoihin Xianin kaupungin viranomaiset ovat kutsuneet avukseen erään belgialaisen yrityksen, joka on erikoistunut sienten tuhoamiseen.

Talvi – ystävä vai vihollinen?

Saksalaisessa Apotheken Umschau -terveysjulkaisussa kerrotaan, että kylmä ja kostea sää ei välttämättä ole vahingollinen terveydelle. Päinvastoin tri Angela Schuh sanoo, että säännölliset kävelyt talvisäässä ovat hyvää harjoitusta sydämelle ja verenkiertojärjestelmälle ja voivat vahvistaa koko kehoa. Kun ihminen linnoittautuu lämpimiin huoneisiin, hänen kehonsa voi menettää kyvyn reagoida oikein lämpötilamuutoksiin. Tämän ajatellaan voivan lisätä alttiutta tartunnoille, uupumukselle ja päänsärylle. Mutta kun elimistöä karaistaan liikkumalla säännöllisesti ”huonossa” säässä, sen kylmänarkuus voi vähentyä ja kestokyky lisääntyä.