Raamatun näkökanta

Ovatko uskonnot vain eri teitä Jumalan luo?

”MINUN on käytännöllisesti katsoen mahdotonta uskoa, että koko kaikkeuden Jumala olisi päättänyt tulla tunnetuksi yhden uskonnollisen perinteen kautta”, sanoi kirjailija Marcus Borg. Nobelin rauhanpalkinnon saanut Desmond Tutu on sanonut: ”Yksikään uskonto ei voi väittää, että sillä olisi koko totuus – – [uskon] mysteeristä.” Suosittu hindulainen käsitys on ”Jotto moth, totto poth”, mikä tarkoittaa vapaasti käännettynä, että kaikki uskonnot ovat vain eri teitä, jotka vievät samaan päämäärään. Buddhalaiset ovat samaa mieltä. Miljoonat ihmiset tosiaankin uskovat, että kaikki uskonnot ovat vain eri teitä Jumalan luo.

Historiantutkija Geoffrey Parrinder on todennut: ”Joskus sanotaan, että kaikilla uskonnoilla on sama päämäärä tai että ne ovat yhtä hyviä teitä totuuteen tai jopa että ne kaikki opettavat samoja oppeja.” Uskontojen opit, menot ja jumaluudet tosiaankin muistuttavat toisiaan. Useimmat uskonnot puhuvat rakkaudesta ja opettavat, että on väärin murhata, varastaa ja valehdella. Useimmissa uskonnollisissa ryhmissä on joitakuita, jotka yrittävät vilpittömästi auttaa toisia. Jos siis ihmisen usko on vilpitöntä ja hän yrittää elää hyvää elämää, onko sillä väliä, mihin uskontoon hän kuuluu? Toisin sanoen ovatko kaikki uskonnot vain eri teitä Jumalan luo?

Riittääkö pelkkä vilpittömyys?

Ajatellaanpa ensimmäisellä vuosisadalla elänyttä Saul-nimistä juutalaismiestä, josta tuli kristitty apostoli Paavali. Hän kannatti innokkaasti juutalaisuutta ja yritti siksi tehdä lopun Kristuksen seuraajien harjoittamasta palvonnasta, jota hän piti sopimattomana (Apostolien teot 8:1–3; 9:1, 2). Jumalan armosta Saul kuitenkin tajusi myöhemmin, että vaikka hänen kaltaisillaan hyvin uskonnollisilla ihmisillä voi olla intoa Jumalan puolesta, he voivat silti olla väärässä,  koska he eivät ole selvillä kaikista tosiasioista (Roomalaisille 10:2). Kun Saul sai lisää tietoa Jumalan tahdosta ja toimintatavoista, hän muuttui ja alkoi harjoittaa palvontaa juuri niiden kanssa, joita hän oli vainonnut – Jeesuksen Kristuksen seuraajien kanssa. (1. Timoteukselle 1:12–16.)

Sanooko Raamattu, että valittavana on satoja uskontoja ja että Jumala hyväksyy minkä tahansa uskonnon, jonka valitsemme? Apostoli Paavali sai kuolleista herätetyltä Jeesukselta Kristukselta täysin päinvastaisia ohjeita. Jeesus lähetti hänet kansakuntien ihmisten luo ”avaamaan heidän silmänsä, kääntämään heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan puoleen” (Apostolien teot 26:17, 18). Sillä, minkä uskonnon valitsemme, on selvästikin merkitystä. Monilla niistä ihmisistä, joiden luo Paavali lähetettiin, oli jo uskonto. Silti he olivat ”pimeydessä”. Jos kaikki uskonnot olisivat vain eri teitä ikuiseen elämään ja Jumalan suosioon, Jeesuksen ei olisi tarvinnut valmentaa seuraajiaan tekemään opetuslapsia, työtä jota hän käski heitä tekemään (Matteus 28:19, 20).

Jeesus sanoi kuuluisassa vuorisaarnassaan: ”Menkää sisään ahtaasta portista, koska se tie on leveä ja avara, joka vie tuhoon, ja monet ovat ne, jotka sitä sinne menevät, kun taas se portti on ahdas ja tie kapea, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.” (Matteus 7:13, 14.) Raamattu nimenomaan sanoo, että on ”yksi usko” (Efesolaisille 4:5). Selvästikin monilla niistä, jotka ovat ”leveällä” tiellä, on jokin uskonto. Mutta heillä ei ole ”yhtä uskoa”. Koska on vain yksi oikea palvontamuoto, niiden, jotka haluavat löytää tosi uskon, täytyy etsiä sitä.

Etsi tosi Jumalaa

Ihmishistorian alusta asti Jumala on kertonut ihmisille, mitä hän haluaa heidän tekevän (1. Mooseksen kirja 1:28; 2:15–17; 4:3–5). Nykyään hänen vaatimuksensa on selitetty selvästi Raamatussa. Tämän ansiosta voimme erottaa, mikä palvonta on hyväksyttävää ja mikä ei. (Matteus 15:3–9.) Jotkut ovat perineet uskontonsa, toiset taas seuraavat yhdyskuntansa enemmistöä. Monien uskonnon on ratkaissut yksinkertaisesti se, milloin ja missä he ovat syntyneet. Mutta pitäisikö sinun valita uskontosi sattumanvaraisesti tai antaa muiden tehdä tämä päätös puolestasi?

Uskonto tulee valita tietoisesti Raamatun huolellisen tutkimisen perusteella. Ensimmäisellä vuosisadalla eräät oppineet ihmiset eivät hyväksyneet apostoli Paavalin sanoja suoralta kädeltä. He ”tutkivat huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksista, olivatko nämä asiat niin” (Apostolien teot 17:11; 1. Johanneksen kirje 4:1). Mikset sinäkin toimisi samalla tavalla?

Raamattu sanoo, että kaikkeuden Jumala etsii ihmisiä, jotka haluavat palvoa häntä totuudessa. Jeesus selittää Johanneksen 4:23, 24:ssä: ”Tulee kuitenkin hetki, ja se on nyt, jolloin tosi palvojat palvovat Isää hengessä ja totuudessa, sillä Isä tosiaan etsii senkaltaisia palvomaan häntä. Jumala on Henki, ja häntä palvovien täytyy palvoa hengessä ja totuudessa.” Vain sellainen ”palvontamuoto, joka on Jumalamme ja Isämme näkökannalta puhdas ja saastumaton”, on hänelle otollinen (Jaakobin kirje 1:27). Jumala on siunannut miljoonia ihmisiä, kun nämä ovat etsineet elämään johtavaa kapeaa tietä. Hän ei anna ikuista elämää niille, jotka ovat välinpitämättömiä, vaan niille, jotka ponnistelevat tosissaan löytääkseen hänen viitoittamansa kapean tien ja pysyäkseen sillä. (Malakia 3:18.)