Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Milano ja Torino – antoisia matkakohteita

Milano ja Torino – antoisia matkakohteita

Milano ja Torino – antoisia matkakohteita

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ITALIASTA

MATKA Italiaan voi olla antoisa kokemus. Ruoka, viini, maisemat, historia, kulttuuri, musiikki ja kieli tekevät kaikki yhdessä tästä maasta unohtumattoman. Tämä kesä saattaa tarjota oivan tilaisuuden matkustaa sinne, varsinkin jos on kutsuttu johonkin siellä pidettävään Jehovan todistajien konventtiin. Lähdetäänpä nyt yhdessä lyhyelle kierrokselle kahteen Italian huomattavaan kaupunkiin ja niiden ympäristöön.

Milano – Italian todellinen pääkaupunki?

Liike-elämän ja teollisuuden kannalta Milanoa pidetään usein Italian todellisena pääkaupunkina. Historiaan liittyvien kohteiden ja taiteen puolesta se ei ole yhtä tunnettu kuin monet muut Italian kaupungit. Täällä nykyaika on näkyvämpää kuin entisaika. Milanossa on silti huomattavaa taidetta ja arkkitehtuuria, jotka todistavat pitkästä historiasta.

Vuoden 600 tienoilla eaa. seudulle muutti nykyisen Ranskan alueelta gallialaisia, jotka kuuluivat kelttiläisiin kansoihin. Roomalaiset valloittivat kaupungin vuonna 222 eaa. ja antoivat sille latinalaistetun nimen Mediolanum, josta nykyinen nimi Milano juontaa juurensa. Italian niemimaa on vuosisatojen saatossa jaettu ja valloitettu moneen kertaan, ja se itsenäistyi yhdistyneenä valtiona vasta 1800-luvun loppupuoliskolla. Milanoonkin hyökkäsi jatkuvasti uusia valloittajia. Tätä seutua hallitsivat muun muassa langobardit, jotka olivat lähtöisin luultavasti Skandinaviasta. Heidän mukaansa nimettiin Lombardia, alue jonka pääkaupunki Milano on.

Kaupunkikierros

Keskeinen voimatekijä Milanon ja koko Italian historiassa on ollut katolinen kirkko. Eipä siis ihme, että Milanon tuomiokirkko on Euroopan kolmanneksi suurin kirkko ja maailman suurimpia goottilaisia kirkkoja. Se kohoaa noin 150 metrin korkeuteen, sen katolla on lukemattomien tornien viidakko, ja sitä koristaa yli kolmetuhatta veistosta. Rakentaminen alkoi vuonna 1385 ja päättyi viisisataa vuotta myöhemmin. Kun italialaiset nykyään puhuvat työstä, jonka tekeminen venyy ja vanuu, he sanovat, että se on kuin tuomiokirkon rakentaminen.

Kiinnostava yksityiskohta Raamattua lukeville ihmisille on Jumalan nimi, joka näkyy muodossa ”Jahve” korkealla eräässä kirkon julkisivun goottilaisessa ikkunassa. Julkisivua koristavat useat Raamatun henkilöitä esittävät kuvaelmat.

Castello Sforzescosta on tullut yksi kaupungin symboleista. Tämän linnoituksen rakensi 1400-luvulla Sforzan suku, joka hallitsi Milanoa. Nykyään tiloissa on museoita. Eräässä kuuluisassa huoneessa on seinämaalauksia, joiden sanotaan olevan maineikkaan taiteilijan ja tiedemiehen Leonardo da Vincin maalaamia.

1400-luvulla rakennetussa renessanssityylisessä Santa Maria delle Grazie -luostarissa on Leonardon tunnetuimpiin teoksiin kuuluva seinämaalaus. Se kuvaa Jeesusta ”Pyhällä ehtoollisella”, ja sitä pidetään yhtenä renessanssin kuuluisimmista maalauksista. Pinacoteca di Brera -museossa on Italian merkittävimpiin kuuluva kokoelma Bellinin, Rafaelin, Tintoretton ja Caravaggion maalauksia.

Raamattua tutkivat ihmiset arvostavat Ambrosiuksen kirjastoa ja taidemuseota, jossa säilytetään Muratorin katkelmaa, 100-luvun lopulta olevaa latinankielistä luetteloa Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista. Sen avulla voidaan vahvistaa, mitkä kirjat kuuluvat ”Uuden testamentin” kaanoniin. *

Samassa kirjastossa on koodeksi nimeltä Ambrosian O 39, joka on peräisin 800-luvun loppupuolelta ja jossa Jumalan nimi esiintyy neliömäisin heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna Tetragrammina, kuten mainitaan Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen englanninkielisessä viitelaitoksessa. * Kirjasto omistaa muitakin muinaisia raamatunkäännöksiä ja Codice Atlanticon, yli kaksituhatta kappaletta sisältävän kokoelman Leonardo da Vincin piirroksia ja tieteellisiä muistiinpanoja.

Matkailijoiden on hyvä muistaa, että monet museot ja kirjastot sijaitsevat vanhoissa rakennuksissa, jotka ovat häikäisevän kauniita mutta täyttyvät nopeasti nykyajan alati kasvavista turistijoukoista. Siksi vierailuaika täytyy monissa tapauksissa varata etukäteen ja jotkin museot rajoittavat vierailun pituutta.

Ennen vanhasta keskustasta lähtöä musiikin ystävät haluavat ehkä nähdä La Scalan, joka on maailman kuuluisimpia oopperataloja. Jos ei pääse kuuntelemaan varsinaista oopperaa, vaihtoehtona on museo, jossa on näytteillä monia muusikkojen ja maailmankuulujen laulajien muistoesineitä. *

Euroopan vauraimpiin kaupunkeihin kuuluvasta Milanosta pilvenpiirtäjineen ja urheilustadioneineen saa hyvän yleiskuvan, kun lähtee kaupunkikierrokselle sen uudempaan osaan. Milano on tosiaan hyvin monipuolinen ja kaunis kaupunki, jolla on pitkä historia. Ne jotka mielellään käyvät kaupoissa ja katselevat nähtävyyksiä, haluavat mennä kävelemään valtavalle Galleria Vittorio Emanuele II -kauppakujalle, jossa on upea lasikatto ja kupoli.

Tulet varmasti pitämään Milanosta! Mutta siirrytäänpä nyt länteen aivan toisenlaiseen suureen italialaiseen kaupunkiin.

Torino – Italian helmiä

Noin miljoonan asukkaan Torino sijaitsee Pojoen laakson kapeimmassa kohdassa Länsi-Alppien helmassa vajaan sadan kilometrin päässä Ranskan rajalta. Taivaanrannassa häämöttää vaikuttava alppivuorten ”amfiteatteri”. Lähes puolet Torinon provinssista on vuoristoa, metsää ja laaksoja. Vuoriston lomakeskukset ovat vajaan tunnin ajomatkan päässä ja Ligurian hiekkarannat puolestaan vajaan kahden tunnin ajomatkan päässä.

Torino syntyi jo ennen roomalaisten aikaa. Se oli alun perin taurinien heimon asutuskeskus, mutta myöhemmin siitä tuli roomalainen siirtokunta, jonka jäännöksiä on nykyisen kaupungin historiallisella alueella. Keskiajan piirteitä on nähtävissä, mutta valtaosa rakennuksista on peräisin 1600- ja 1700-luvulta, ja keskustan arkkitehtuuria hallitsee barokkityyli.

Täällä on yksi maailman parhaista egyptiläisistä museoista. Sen ainutlaatuinen esineistö, joka on peräisin Niilin varrelle muinoin kehittyneestä kulttuurista, häviää ainoastaan Kairon museon kokoelmalle.

Jo muutaman tunnin kierroksella ehtii nähdä kaupungin historiallisen ja taiteellisen keskuksen, Palazzo Madaman, kuninkaanlinnan ja Mole Antonellianan, lähes 170 metriä korkean tornin, joka vielä jokin aika sitten oli Euroopan korkeimpia muurattuja rakennuksia. Tätä maamerkkiä sanotaan joskus Torinon Eiffelintorniksi. Yksi nähtävyys on Valentinon puisto kasvitieteellisine puistikkoineen, nurmikkoineen, käytävineen ja lammikkoineen. Puistossa on lisäksi keskiaikainen linnakaupunki, joka on maalauksellinen, tarkka rekonstruktio 1400-luvun piemontelaisesta kylästä.

Torino on Italian tärkeimpiä tehdaskaupunkeja. Siellä toimii Fiatin autotehdas (lyhenne sanoista Fabbrica Italiana Automobili Torino). Vanhoista autoista kiinnostuneet voivat käydä noin kolmen kilometrin päässä kaupungista sijaitsevassa automuseossa, jonka kokoelmaan kuuluu 150 vanhaa autoa viime vuosisadan alkupuolelta, muun muassa Bugatteja, Maserateja ja Lancioja. On varsin selvää, miksi noin puolet nykypäivän torinolaisista saa elantonsa suoraan tai epäsuorasti autoteollisuudesta.

Jehovan todistajat Torinossa ja Milanossa

Torinon lähiseudun laaksoissa on satojen vuosien ajan asunut paljon valdolaisia, protestanttisen uskonpuhdistuksen matkasaarnaajien jälkeläisiä. Charles Taze Russell, joka oli varhaisten raamatuntutkijoiden (nykyään Jehovan todistajat) työn johdossa, ottikin Euroopan-matkallaan vuonna 1891 yhteyttä paikalliseen valdolaispappiin Daniele Rivoiriin. Russell sopi hänen kanssaan muutamien Raamatun tutkimista auttavien julkaisujen kääntämisestä italiaksi. Ensimmäinen raamatuntutkijoiden ryhmä perustettiin tälle alueelle vuonna 1903. Kun Russell tuli Italiaan uudelleen vuonna 1912, Pinerolossa Torinon lähellä kokoontui kristillisiin kokouksiin säännöllisesti noin 40 henkeä. Pinerolossa pidettiin myös heidän ensimmäinen italiankielinen konventtinsa vuonna 1925.

Raamatuntutkijoiden toiminta Torinossa juontaa siis juurensa 1920-luvulta. Vuonna 1946 Italiaan lähetettiin ensimmäiset Jehovan todistajien lähetystyöntekijät, ja he loivat todistajien työlle lujan perustan. Ensimmäiset seurakunnat Torinoon perustettiin 1940- ja 1950-luvun taitteessa. Nykyään kaupungissa ja sen provinssissa on noin 13000 todistajaa. Entä Milano?

Jehovan todistajia Italiassa edustava haaratoimisto toimi Milanossa hieman yli vuoden ennen kuin se siirrettiin Roomaan vuonna 1948. Ensimmäinen sodanjälkeinen konventti pidettiin eräässä kaupungin teatterissa vuonna 1947, ja läsnä oli noin 700 henkeä eri puolilta maata. Vuonna 1963 Vigorellin pyöräilystadionilla – joka oli sen ajan kenties kuuluisin velodromi Euroopassa – pidettiin ”Iankaikkisen hyvän uutisen” kansainvälinen konventti.

Jehovan todistajien saarnaamistyö on nykyään ollut hyvin menestyksekästä Milanossa. Siellä on 57 seurakuntaa ja yli 4000 aktiivista evankelistaa sekä konventtisali, joka on rakennettu entisen teatterin tiloihin.

Milano ja Torino ovat hyvin antoisia matkakohteita. Jos joskus pääset käymään niissä, tunnet itsesi varmastikin tervetulleeksi ja sinulle jää niistä lämpimät muistot.

[Alaviitteet]

^ kpl 13 Liite 1C, s. 1564. Jehovan todistajien julkaisema.

^ kpl 15 Ks. kirjoitusta ”Ilta oopperassa” Herätkää!-lehdestä 8.7.1994 s. 24.

[Tekstiruutu s. 27]

Kristuksen käärinliina – alkuperäinen?

Torinon ehkä kuuluisin nähtävyys on käärinliina, johon Kristuksen ruumis oli erään uskomuksen mukaan kääritty. Muuan matkaopas sanoo: ”Kaikkein kuuluisinta – ja epäilyttävintä – pyhäinjäännöstä säilytetään Torinon katedraalissa.” Se on pysyvästi näytteillä eräässä katedraalin kappelissa, jossa sitä säilytetään ilmatiiviissä, luodinkestävässä ja reaktiokyvytöntä kaasua sisältävässä vitriinissä. Oppaassa jatketaan: ”Käärinliinan arvoitus ratkesi vuonna 1988, kun radiohiiliajoitus osoitti sen olevan peräisin vasta 1100-luvulta.” *

[Alaviite]

^ kpl 36 Ks. kirjoitusta ”Torinon käärinliina – Jeesuksen kuolinliina?” Herätkää!-lehdestä 22.12.1998 s. 23.

[Kartta s. 24]

(Ks. painettu julkaisu)

MILANO

TORINO

[Lähdemerkintä]

Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, Inc.

[Kuva s. 24]

Milanon tuomiokirkko

[Kuva s. 24]

Milanossa nykyaika on näkyvämpää kuin entisaika

[Kuvat s. 25]

Milanon La Scala (yllä) ja Galleria Vittorio Emanuele II (oikealla)

[Kuva s. 25]

Leonardo da Vincin ”Pyhä ehtoollinen”

[Lähdemerkintä]

Scala/Art Resource, NY

[Kuva s. 26]

Laskusilta Torinon keskiaikaiseen linnakaupunkiin

[Kuva s. 26]

Torinon Mole Antonelliana, jonka kärki kohoaa lähes 170 metrin korkeuteen

[Kuva s. 26]

Torinon halki virtaa Pojoki