Suhtautuminen vanhuuteen muuttumassa

MISSÄ iässä ihminen on vanha? Vastaus riippuu ilmeisesti siitä, kenelle kysymys esitetään. Teini-ikäiset luokittelevat mielihyvin tähän ryhmään kaikki yli 25-vuotiaat.

Oopperalaulajat ovat kuitenkin parhaassa iässään vasta paljon myöhemmin elämässään. Toisaalta australialaisessa The Sun-Herald -lehdessä väitetään niistä, jotka pyrkivät etenemään työpaikassaan yhä ylemmäs: ”Nykyään on tosiasia, että jollet ole onnistunut siinä 40. ikävuoteen mennessä, et onnistu koskaan.”

Yleisiä olettamuksia

Jotkut saattavat olettaa, että ikääntyneet ihmiset ovat alttiita onnettomuuksille ja hitaita oppimaan ja että he rapistuvat fyysisesti kovaa vauhtia. Ovatko tällaiset olettamukset oikeita? Maailman terveysjärjestön (WHO) tilastojen mukaan koko Euroopan alueella ”joka kolmas liikenteen kuolonuhri on alle 25-vuotias”. Lisäksi fyysinen rappeutuminen on nopeinta 30–40-vuoden iässä, eikä siitä, että terveen ihmisen henkinen suorituskyky heikkenisi iän myötä, ole olemassa mitään todisteita.

Entä olettamus, että vanhat ihmiset ovat poikkeuksetta sairaita? ”Yleisen uskomuksen mukaan ikääntyminen ja sairaus ovat synonyymejä”, sanotaan julkaisussa The Medical Journal of Australia. Todellisuudessa monien iäkkäiden terveys on melko hyvä eivätkä he pidä itseään vanhoina. Joistakuista tuntuu samalta kuin kokeneesta amerikkalaisesta poliitikosta Bernard Baruchista, joka sanoi: ”Vanhat ovat aina viisitoista vuotta minua vanhempia.”

Miksi iäkkäät sitten joutuvat usein kokemaan syrjintää ja toisinaan jopa suoranaista ennakkoluuloisuutta? Vastaus liittyy paljolti vanhenemiseen liittyviin asenteisiin.

Miten vanhuuteen suhtaudutaan

”Amerikkalaiset ovat juopuneet nuoruudesta, ja heidän takiaan näkemys vanhuksista on tiedotusvälineissä vääristynyt”, väittää Max Frankel lehdessä The New York Times Magazine. ”Vanhukset on käytännöllisesti katsoen poistettu mediasta”, hän valittaa. Tämä voi osaltaan selittää nykyajan paradoksin, johon kiinnitettiin huomio julkaisussa The UNESCO Courier: ”Milloinkaan yhteiskunta ei ole tehnyt iäkkäimpien jäsentensä hyväksi yhtä paljon kuin nyt. He hyötyvät taloudellisesta ja sosiaaliturvasta, mutta yhteiskunnalla on heistä silti erittäin kielteinen näkemys.”

Edes lääkärit eivät ole immuuneja tällaiselle ennakkoluuloisuudelle. Julkaisussa The Medical Journal of Australia sanotaan: ”Useat lääkärit, samoin kuin suuri yleisökin, uskovat, että yli 65-vuotiaille on myöhäistä antaa ennaltaehkäisevää hoitoa. – – Negatiivinen asenne – – on aiheuttanut sen, että iäkkäiltä on evätty monia tärkeitä tutkimuksia.”

Samassa julkaisussa väitetään, että negatiivista suhtautumista iäkkäitä kohtaan, heidän leimaamistaan ”ikälopuiksi”, saatetaan pitää verukkeena sille, että heille annettava lääkärinhoito on kehnoa. ”Monet tavalliset mutta vähäiset toiminnalliset ongelmat, kuten heikko näkö ja kuulo, sivuutetaan tai niiden  katsotaan olevan normaali osa vanhenemista. – – Asenteen muuttaminen iäkkäitä kohtaan on tehokkaan ennaltaehkäisevän ohjelman toteuttamiseksi ratkaisevan tärkeää.”

”Ehkäpä nyt on aika määritellä uudelleen perinteinen vanhuuden alkamisen raja ja nostaa sitä, ainakin teollisuusmaissa”, sanotaan brittiläisessä lääkärilehdessä The Lancet. Miksi tämä on tärkeää? Lehdessä selitetään: ”Uusi määritelmä voisi tehdä lopun pessimismistä, tulevaisuutta koskevista kauhukuvista ja synkistä ennusteista, joiden avulla aivan liian usein pönkitetään ennakkoluuloisia ajatuksia siitä, että vanhusten ’hyökyaalto’ kuluttaa ’luvattoman suuren osan’ niukoista terveydenhuollon voimavaroista.”

Harmaahapsisten hyökyaalto

Tosiasia on, että harmaahapsisten aalto on jo virinnyt – eikä se ole vain aalto vaan kasvava tulva. ”Kautta maailman 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä tulee nelinkertaistumaan vuosien 1955 ja 2025 välisenä aikana, ja heidän prosentuaalinen osuutensa koko väestöstä tulee kaksinkertaistumaan”, kerrotaan The UNESCO Courier -lehdessä.

Intiassa iäkkäiden määrä ylittää jo Ranskan  koko asukasmäärän. Ja sanotaan, että Yhdysvalloissa 76 miljoonaa suuriin ikäluokkiin kuuluvaa, jotka syntyivät toista maailmansotaa seuranneiden 18 vuoden aikana, jää eläkkeelle seuraavan puolen vuosisadan kuluessa. Maailman väestön ikääntyminen aiheuttaa huolta monille taloustieteilijöille ja terveydenhuoltoalan työntekijöille, mutta se saa myös tarkastelemaan uudelleen vanhenemiseen liittyviä ennakkokäsityksiä.

Käsikirjoituksen uudelleen kirjoittaminen

Jotkut saattaisivat verrata elämää kolminäytöksiseen näytelmään. Ensimmäisen näytöksen pääteeman ajatellaan olevan nuoruuden kuohunta ja opiskeluaika. Toisen näytöksen tunnelman luovat perheen kasvattamisen tuomat velvollisuudet ja hellittämättömät työpaineet. Kolmannessa näytöksessä näyttelijöitä kehotetaan istuutumaan taka-alalle, pois valokeilasta, odottamaan lannistuneina esiripun lopullista laskeutumista.

”Näyttelijöiden” kulissien takainen elämä ”kolmannen näytöksen” aikana on kuitenkin pidentynyt 25 vuoteen, mihin on monia syitä, muun muassa terveydenhuollon ja hygienian merkittävä edistyminen 1900-luvulla. Monet eivät enää tyydy  siirtymään joutilaisiin eläkepäiviin. Entistä useammat aktiiviset vanhukset alkavat vaatia, että näytelmän käsikirjoitus kirjoitetaan uudelleen.

Merkittävä myönteinen vaikutus

Yleinen käsitys, jonka mukaan useimmat iäkkäät ovat riippuvaisia muista, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. The New York Times Magazine -lehdessä kerrottiin, että Yhdysvalloissa valtaosa iäkkäistä on itsenäisiä, keskiluokkaisia kuluttajia, jotka ovat rikkaampia kuin nuoret pariskunnat, ja että sosiologit havaitsevat varakkaiden ikääntyneiden väkevän joukon marssivan esiin. Markkinointiprofessori Philip Kotler Northwesternin yliopistosta Yhdysvalloista esitti oman näkemyksensä sanoen: ”Markkinoijat pitävät pian lupaavimpana tilastollisena kohderyhmänä 55-vuotiaita tai sitä vanhempia äveriäitä kuluttajia.”

Aktiivisilla ikääntyneillä ihmisillä on paljon muutakin kuin rahallista merkitystä. Sydneyssä ilmestyvässä The Sunday Telegraph -lehdessä sanottiin, että Australiassa ”isoäidit tekevät nykyään puolet kaikesta sellaisten lasten palkattomasta hoidosta, joiden vanhemmat ovat työssä, eli yli kolmannes työssä käyvistä naisista vie lapsensa isoäidille hoitoon siksi aikaa, kun he ovat työssä”.

Muun muassa ranskalaisessa Troyes’n kaupungissa iäkkäille karttunutta viisautta pidetään arvokkaana pääomana. Tätä viisautta hyödynnetään siten, että iäkkäät opettavat lapsille kouluajan ulkopuolella muun muassa puusepäntöitä, lasinvalmistusta, kivenhakkaamista sekä rakennus- ja putkitöitä. Opettamisen lisäksi monet iäkkäät menevät itsekin kouluun hankkiakseen erilaisia taitoja.

The UNESCO Courier -lehden tammikuun 1999 numerossa kerrottiin, että Pariisista käsin toimivan Kolmannen ikäkauden yliopistojen maailmanliiton (Association Internationale des Universités du Troisième Âge) mukaan maailmassa on yli 1700 eläkeläisten yliopistoa. Lehti kertoo näistä yliopistoista: ”Vaikka iäkkäille tarkoitetut yliopistot ovat monenlaisia ja niiden organisaatio vaihtelee maittain hyvinkin paljon, niille on yleensä yhteistä se, että ne haluavat auttaa näitä ihmisiä olemaan täysipainoisesti mukana kulttuuri- ja yhteiskuntaelämässä.” Japanissa eräässä tällaisessa laitoksessa kerrotaan olevan 2500 opiskelijaa!

”Se apu, jota iäkkäät antavat perheilleen ja yhdyskunnilleen, on kaiken kaikkiaan suunnaton, joskin sen arvoa on vaikea mitata, sillä suureksi osaksi siitä ei makseta korvausta”, toteaa Alexandre Kalache, WHO:n Ikääntyminen ja terveys -ohjelman ryhmänvetäjä. Hän sanoo: ”Valtioiden – – [ei] tulisi pitää ikääntyvää väestöään ongelmana vaan mahdollisena ratkaisuna ongelmiin – – ennen kaikkea pääomana, jota tulee hyödyntää.”

Muiden ihmisten käsitykset ja ennakkoluulot voivat epäilemättä vaikuttaa mahdollisuuteemme nauttia myöhemmistä vuosistamme, mutta paljon riippuu myös omasta elämänasenteestamme. Mitä voit henkilökohtaisesti tehdä pysyäksesi aktiivisena sekä henkisesti että fyysisesti, vaikka ruumiisi vanheneekin? Kehotamme sinua lukemaan sivujen 12 ja 13 tekstiruudun ja panemaan merkille, minkä jotkut iäkkäät sanovat olevan heidän aktiivisena pysymisensä ja elämästä nauttimisensa salaisuus.

Pyri viettämään aktiivista elämää

Voit havaita, että tyypillistä näille aktiivisille vanhuksille on säännöllinen, merkityksellinen työ – joko ansio- tai vapaaehtoistyö. Lisäksi he harrastavat säännöllisesti liikuntaa, osoittavat aktiivista kiinnostusta kaikenikäisiä ihmisiä kohtaan ja tyydyttävät perusluonteiset hengelliset tarpeensa. Kuten voit havaita, nämä onnellisen, aktiivisen elämän avaimet hyödyttävät nuoria yhtä lailla kuin vanhoja.

Nykyään harmillinen tosiasia on, että jopa tätä kirjoitusta lukiessasi sinäkin kaiken aikaa vanhenet (Saarnaaja 12:1). On kuitenkin viisasta kiinnittää huomiota siihen, mitä sanotaan julkaisun Bulletin of the World Health Organization yhteenvedossa: ”Aivan kuten terveys ylläpitää aktiivisuutta, juuri aktiivinen elämä todennäköisimmin ylläpitää terveyttä.”

[Tekstiruutu/Kuvat s. 12, 13]

He pysyvät aktiivisina ja nauttivat elämästä

▪ ETELÄ-AFRIKKA: Piet Wentzel, 77, on kokoaikainen vapaaehtoinen työntekijä.

”Tiedän, että on tärkeää liikkua säännöllisesti, jotta voi pysyä fyysisesti kunnossa. Olen muutamana viime vuonna hoitanut omaa pikkuista puutarhaa. Sellaisen liikunnan jälkeen olen kuin toinen ihminen. Jotta saisin aikaan mahdollisimman paljon, olen yrittänyt muistaa periaatteen ’epäröinti on aikavaras; vitkastelu sen suurin rikoskumppani’.”

[Kuva]

”Ymmärrän säännöllisen liikunnan tärkeyden” (Piet)

▪ JAPANI: Yoshiharu Shiozaki, 73, on kiinteistönvälittäjä.

”Minua vaivaa noidannuoli, korkea verenpaine ja Ménièren tauti. Ajan kotoa toimistoon polkupyörällä neljänä päivänä viikossa; edestakainen matka on 12 kilometriä. Se on hyvää liikuntaa, koska se ei rasita selkää mutta vahvistaa jalkalihaksia. Pyrin säilyttämään rauhan toisten kanssa, naapurit mukaan lukien. Yritän olla etsimättä toisista vikoja ja virheitä. Olen huomannut, että ihmisiin tehoaa paremmin rohkaisu kuin arvostelu.”

[Kuva]

”Yritän olla etsimättä toisista vikoja” (Yoshiharu)

▪ RANSKA: Léone Chalony, 84, on kokoaikainen evankelista.

”Jäin eläkkeelle vuonna 1982, ja se oli vaikeaa, sillä pidin kovasti kampaajan työstäni. Koska minulla ei ollut mitään velvoitteita, ryhdyin tienraivaajaksi, Jehovan todistajien kokoaikaiseksi evankelistaksi. Olen pysynyt mieleltäni vireänä niiden monien raamatuntutkistelujen ansiosta, joita johdan kiinnostuneille. Minulla ei ole autoa, joten kävelen paljon. Se pitää minut terveenä.”

[Kuva]

”Se, että johdan monia raamatuntutkisteluja, pitää minut mieleltäni vireänä” (Léone)

▪ BRASILIA: Francisco Lapastina, 78, on kokoaikainen vapaaehtoinen työntekijä.

”En yleensä pahastu, kun joku kohtelee minua loukkaavasti tai jättää minut huomiotta. Ajattelen, että hänellä voi olla paineita ja ongelmia. Meillä kaikilla on päiviä, jolloin emme ole kovin miellyttäviä. Pyrin olemaan kantamatta kaunaa ja yritän muistaa, että toisten on myös kestettävä minua. Tämä on auttanut minua saamaan monia tosi ystäviä.”

[Kuva]

”Pyrin olemaan kantamatta kaunaa” (Francisco)

▪ AUSTRALIA: Don MacLean, 77, tekee yhä ansiotyötä 40 tuntia viikossa.

”Neljän vuoden takaisen sydämen ohitusleikkauksen jälkeen olen edelleen loistokunnossa. En suhtautunut tuohon leikkaukseen ikään kuin se olisi ollut elämässäni jonkinlainen käännekohta, jonka jälkeen olisin pysyvästi työkyvytön. Teen edelleen kävelylenkkejä joka päivä, kuten on ollut tapanani vuosikausia. Kun nuorena näin joidenkuiden vanhenevan ennen aikojaan, päätin lujasti, etten omaksuisi samanlaista mielenlaatua. Nautin valtavasti siitä, että saan tutustua ihmisiin ja aloittaa heidän kanssaan keskusteluja. Jos elämässämme on myös hengellinen ulottuvuus, voimme kokea todeksi psalmin 103:5 sanat: ’[Jehova] tyydyttää elinaikasi hyvyydellä; nuoruutesi uudistuu alinomaa niin kuin kotkan.’”

[Kuva]

”Älä vanhene ennen aikojasi” (Don)

▪ JAPANI: Chiyoko Chonan, 68, on kokoaikainen evankelista.

”Hyvän terveyden avain on se, että pyrkii olemaan kasaamatta itselleen paineita eikä kuluta itseään loppuun. Yritän olla suhtautumatta asioihin liian vakavasti, ja olen huomannut, että välillä on hyvä muuttaa tahtia. Aloin äskettäin opetella helmitaulun käyttöä harjoittaakseni sormiani ja mieltäni. Minusta on hyödyllistä ruveta tekemään uusia asioita.”

[Kuva]

”Minusta on hyödyllistä ruveta tekemään uusia asioita” (Chiyoko)

▪ RANSKA: Joseph Kerdudo, 73, on kokoaikainen vapaaehtoinen työntekijä.

”Jotta voisi vanheta kauniisti, on tärkeää pysyä aktiivisena mahdollisimman pitkään. Työnteko antaa tyydytystä, ja on hyvä pitää silmällä myös ruokavaliotaan ja korjata sitä tarpeen mukaan. Kun elämällä on tarkoitus, se muuttaa ihmistä. Hengellisyys on minusta erittäin tärkeää, jotta voisi pysyä terveenä. Olin hyvin päättämätön ja pessimistinen ennen kuin minusta tuli Jehovan todistaja. Raamatun totuuksien tuntemus on tavaton voimanlähde, joka antaa ihmiselle henkistä lujuutta eri tilanteista selviytymiseksi.”

[Kuva]

”Hengellisyys on erittäin tärkeää” (Joseph)