Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Väärennetty fossiili

”Cardiffissa sijaitsevan Walesin kansallismuseon saleja koristi 116 vuoden ajan jurakauden merissä aikoinaan uiskennelleen 200 miljoonaa vuotta vanhan petoeläimen fossiilistunut luuranko”, sanoo brittiläinen The Guardian -lehti. ”Sitten tämän cardiffilaisen museon hoitajat tulivat siihen tulokseen, että tämä meressä elänyt, lihaa syönyt kalalisko oli puhdistuksen tarpeessa – ja tajusivat, että heitä oli vedetty nenästä.” ”Poistettuamme viisi maalikerrosta havaitsimme, että se oli taitavasti tehty väärennös”, sanoi museovirkailija Caroline Buttler. ”Se oli tehty kahdesta erilaisesta kalaliskosta, ja siihen oli lisätty nokkelasti väärennettyjä osia.” Museo ei aio hävittää sitä, vaan se pannaan näytteille esimerkkinä väärennetystä fossiilista.

Saastuneita vuoristojärviä

Vuoristojärvet eivät ole niin puhtaita kuin ajatellaan. ”Kaikkein korkeimmallakin sijaitsevat järvet, esimerkiksi Söldenin yläpuolella [Itävallassa] oleva Schwarzsee, ovat täynnä saasteita”, kertoo saksalaislehti natur & kosmos. Korkealla sijaitsevien järvien kaloissa on DDT:tä jopa tuhat kertaa enemmän kuin alempien järvien kaloissa. Tämä johtuu siitä, että trooppisissa maissa myrkyllisiä kemikaaleja haihtuu ilmaan ja ilmavirrat kuljettavat ne maailman muihin osiin. Kylmien paikkojen, esimerkiksi vuoristojärvien, yläpuolella DDT-hiukkasten ympärille tiivistyy vesihöyryä sadepisaroiksi, jotka sitten satavat alas. Lehti sanoo: ”Jääkylmät vuoristojärvet ovat kuin kylmiä ansoja: ne sieppaavat DDT:n ilmakehästä.” DDT:n – ihmisille ja eläimille myrkyllisen hyönteismyrkyn – käyttö on ollut kiellettyä Euroopassa 20 vuoden ajan, mutta kehitysmaissa sitä käytetään edelleen.

Omaperäisiä hautamuistomerkkejä

”Eriskummalliset hautamuistomerkit ovat uutta hautamuotia”, kertoo ranskalaislehti L’Express. Hautakivien valmistajat ilmoittavat pystyttävänsä omaperäisiä muistomerkkejä. Tarjolla on 25 värivaihtoehtoa, uusia malleja ja monenlaisia materiaaleja, esimerkiksi värillistä lasia ja metalleja. Tähän mennessä on jo tehty muistomerkki junankappaleista samoin kuin laskuvarjoa, koiraa ja lehmää sekä suurta tynnyriä esittävät veistokset; viimeksi mainitun tilasi viinikauppias. Eräs suuri yritys kertoo, että se tekee hautojen koristeeksi ainakin 80 moottoripyöräjäljennöstä vuodessa. Lehden mukaan paikalliset säännökset saattavat sallia vain hautakiven ja laatan, mutta Ranskan laki jättää tilaa yksilöllisille käsityksille ja antaa hautapaikan omistajille ”rakentamisen vapauden”.

Varo koruissa olevaa lyijyä

”Jos on luultavaa, että lapsesi pureskelee tai imeskelee koruja, joissa saattaa olla lyijyä, hävitä ne heti”, neuvotaan Kanadan terveysministeriön raportissa. Kun halpoja, yleensä lapsille ostettavia muotikoruja tutkittiin laboratoriossa, kävi ilmi, että useimpien näytteiden lyijypitoisuus oli 50–100 prosenttia. ”Jos pienten lasten elimistöön joutuu vähäisiäkin määriä lyijyä, heidän henkisten kykyjensä ja käyttäytymisensä kehittyminen voi häiriintyä”, raportissa sanotaan. Lyijypitoisuutta on tietenkin vaikea määrittää ilman tutkimusvälineitä. Niinpä kun otetaan huomioon, että lasten korut ovat tavallisesti halpoja, on ehkä parasta noudattaa National Post -lehden suositusta: ”Jos koru vaikuttaa epäilyttävältä, heitä se pois.”

Luonnollinen elinympäristö – ratkaiseva luonnonsuojelussa

”Elinympäristön vaaliminen [on] ratkaisevaa eläinten suojelussa”, sanoo Times of Zambia. Lehti kertoo, että merkittävin eläinpopulaatioiden pienenemiseen vaikuttava tekijä on elinympäristön tuhoutuminen, johon ovat syynä muun muassa ”liikalaiduntaminen, tulipalot, eroosio ja maanviljely. Maanviljely on tietenkin tärkeää, eikä siitä voida missään tapauksessa luopua”, artikkelissa selitetään. Luonnolliset elinympäristöt voitaisiin kuitenkin säilyttää alueilla, joilla maanviljely ”ei ole kovin tehokasta huonon maaperän vuoksi”, kertoo Times. Kun näille alueille tuodaan kotieläimiä, ne joutuvat vaikeuksiin loisten, esimerkiksi punkkien, vuoksi, mutta ”luonnonvaraisilla eläimillä on luonnolliset keinot selviytyä näistä syöpäläisistä”. Esimerkiksi ne saattavat piehtaroida mudassa ja pyöriä tomussa tai linnut voivat nokkia ne puhtaiksi.

Jehovan todistajille oikeusvoitto Venäjällä

The New York Times kertoi 24. helmikuuta 2001: ”Jehovan todistajat saivat tänään [23. helmikuuta] moskovalaisessa oikeusistuimessa syyttäjistä voiton, jolla voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Syyttäjät olivat vaatineet, että tämän ryhmän toiminta kiellettäisiin vuonna 1997 säädetyn lain nojalla, joka kieltää vihaa tai suvaitsemattomuutta synnyttävien uskonnollisten lahkojen toiminnan.” Oikeudenkäynti keskeytettiin 12. maaliskuuta 1999, ja viisi asiantuntijaa määrättiin tutkimaan todistajien uskonkäsityksiä. Jutun käsittely oli keskeytyksissä lähes kaksi vuotta. Kun se 6. helmikuuta 2001 otettiin uudestaan käsiteltäväksi, oikeus tuli alle kolmessa viikossa siihen tulokseen, että syyttäjien väitteet olivat perusteettomia. Syyttäjäpuoli kuitenkin pyysi Moskovan kaupunginoikeutta määräämään, että juttu otettaisiin uusintakäsittelyyn. Tähän pyyntöön myönnyttiin 30. toukokuuta ja juttu lähetettiin uudelleen alioikeuden käsiteltäväksi. Los Angeles Times sanoi: ”Lähetystyötä kiihkeästi vastustava Venäjän ortodoksinen kirkko oli vuonna 1997 säädetyn uskontolain pääkannattajia. Tämän lain vuoksi monien uskontokuntien oli pakko käydä läpi vaikea rekisteröintiprosessi.”

Voittoa lahjoitetuista vaatteista

”Vain pieni osa” lahjoitetuista vaatteista päätyy niiden käsiin, jotka ovat todellisessa puutteessa, sanoo saksalaislehti Südwest Presse. Saksassa lahjoitetaan vuosittain yli 500000 tonnia vaatteita puutteenalaisille. Niitä keräävät järjestöt yleensä kuitenkin myyvät ne liikeyrityksille, ja näin lahjoitetuista vaatteista tulee satojen miljoonien Saksan markkojen liiketoimintaa. Kerääjät eivät useinkaan tiedä, mitä lahjoitetuille tavaroille tapahtuu. Lehti kertoo: ”Jos haluaa varmistua siitä, että vaatteet todella hyödyttävät köyhiä, ne on parasta itse antaa puutteenalaisille tai lähettää jollekulle kriisialueella toimivalle luotetulle henkilölle.”

Miksi lapsilla on viestintävaikeuksia?

Berliner Morgenpost -lehden mukaan berliiniläisen lastenlääkäriyhdistyksen edustaja sanoo nuorten viestintäongelmien johtuvan liiallisesta televisionkatselusta tai tietokoneen käytöstä. Hän sanoi, että lasten, varsinkin esikouluikäisten, pitäisi viettää vähemmän aikaa television tai tietokoneen ääressä ja käyttää enemmän aikaa virikkeitä antavaan keskusteluun todellisten ihmisten kanssa. Lisäksi Britanniassa ilmestyvän The Sunday Times -lehden mukaan tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että ”yhä useammat 20–40-vuotiaat kärsivät voimakkaasta huonomuistisuudesta lisääntyvän tietokonetekniikkaan luottamisen vuoksi”.

Häviäviä kieliä

Erään brasilialaisten ja saksalaisten yhteishankkeen tarkoituksena on tallentaa brasilialaisten alkuperäisiä kieliä, jotka ovat kuolemassa, kertoo brasilialaislehti Folha de S. Paulo. Tutkijat toivovat voivansa säilyttää trumain, awetin ja cuicuron kielen, ja siksi he ovat luoneet tekstien ja äänteiden digitaalisen tietopankin. Kielitieteilijä Aryon Rodriguesin mukaan Brasilian 1200 alkuperäisestä kielestä on jäljellä vain 180. Näistä vähintään 50:tä puhuu alle sata ihmistä. Yhtä niistä, makúa, puhuu vain eräs 70-vuotias leski, joka asuu Pohjois-Brasiliassa. Rodrigues sanoo, että alkuperäisten kielten säilyttäminen on tärkeää, jotta kansan kulttuuri säilyisi.

Méxicon jäteongelma

Kolmekymmentä prosenttia Méxicon kaupungin jätteistä jää kaduille, ja niistä voi tulla vahingollista saastetta, sanotaan eräässä Méxicossa ilmestyvän El Universal -lehden kirjoituksessa. Ympäristöministeri Aarón Mastache Mondragón sanoi, että vain 10 prosenttia Méxicon jätteistä päätyy uusiokäyttöön ja että noin 48 prosenttia niistä ei ole biologisesti hajoavia. Kierrättäjien kansallisen instituutin antamien tietojen perusteella kartonkinen matkalippu hajoaa kuukaudessa, bambunoksa kolmessa kuukaudessa, puuvillapyyhe 1–5 kuukaudessa, villasukka vuodessa, maalattu puu hiukan yli vuodessa, peltipurkki runsaassa 8 vuodessa, alumiinipurkki 200–500 vuodessa ja lasipullo yli miljoonassa vuodessa.