Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Lukijoiden kirjeitä

Lukijoiden kirjeitä

Lukijoiden kirjeitä

Rakkaudettomat avioliitot. Avioliitollamme ei tuntunut enää olevan mitään tarkoitusta. Näytti siltä, että mieheni ja minä emme enää rakastaneet toisiamme vaan koetimme vain kestää toisiamme. Joskus ajattelin avioeron ottamista. Mutta kirjoitussarjan ”Voimmeko pelastaa avioliittomme?” (8.1.2001) ansiosta rakkautemme on herännyt uudelleen henkiin.

E. R., Espanja

Olen kristitty vaimo, mutta kuluneen vuoden ajan avioliittomme on ollut onneton. Koska mieheni ja minä olimme loukanneet toisiamme niin paljon, tuntui mahdottomalta elvyttää suhdettamme. Mutta kun luin nämä kirjoitukset, tuntui kuin Jehova olisi sanonut: ”Älkää antako periksi!” Tunsin halua ryhtyä myönteisiin toimiin sytyttääkseni uudestaan sen lämpimän rakkauden, jota kerran tunsimme toisiamme kohtaan. Olen jo alkanut tuntea saavani vastakaikua. Aion lukea nämä kirjoitukset yhä uudelleen.

N. H., Japani

Olen ollut vasta äskettäin kasteella, ja ei-uskova vaimoni on vastustanut minua. Kirjoituksenne ovat auttaneet minua näkemään, kuinka voin tehdä avioliitostani onnistuneen. Ne tulivat juuri oikeaan aikaan!

W. S., Australia

Koska avioliittoni on onnellinen, aloin lukea näitä kirjoituksia ajatellen, että niistä olisi hyötyä toisten auttamisessa. Mutta kirjoitussarja sisälsikin ensi riveistään lähtien käytännöllisiä ehdotuksia, jotka voisivat lujittaa omia aviositeitäni.

M. D., Italia

Muuan seurakuntamme kristitty sisar kertoi minulle, että hänen ja hänen ei-uskovan miehensä välille oli tullut ristiriita ja että he olivat muuttaneet asumaan erilleen. Vähän myöhemmin hän kertoi, että tilanne oli nyt muuttunut paljon paremmaksi. Hän oli ”ahminut” nämä kirjoitukset, ja ne olivat olleet suureksi avuksi tuon ongelman ratkaisemisessa. Hän sanoi, että viestintää koskevat ehdotukset olivat erityisen käytännöllisiä. Hän ja hänen miehensä asuvat jälleen yhdessä.

N. S., Kanada

Vatsastapuhuminen. Hämmennyin kirjoituksesta ”Kuka puhuu?” (8.1.2001). Eikö Saatana käyttänyt juuri tätä menetelmää pettääkseen Eevan? Pettämisen ja huijaamisen ei tulisi kuulua kristityn elämään.

B. H., Yhdysvallat

Miten Saatana sitten pettikin Eevan, hän ei käyttänyt siihen todellista vatsastapuhumista, koska tuo taito vaatii tietynlaista hengitys- ja ääntämistekniikkaa ja Saatana on henkiolento. Sille, että vatsastapuhumista käytetään viihteen muotona, ei ole mitään raamatullista estettä. Olisi luonnollisestikin väärin käyttää tällaista taitoa toisten pettämiseen pahassa tarkoituksessa tai spiritististen tapojen edistämiseen, niin kuin jotkut ovat saattaneet tehdä Raamatun aikoina (Jesaja 8:19). (Toimitus.)

Minäkin pidän vatsastapuhumisesta, ja olen esittänyt sitä monissa kristittyjen järjestämissä juhlissa. Kuten kirjoituksessa osoitettiin, ihmiskorva on hyvin huono erottamaan äänen tulosuunnan. On kuitenkin hämmästyttävää, että eläintä ei voi tässä suhteessa huijata. Jos puhun nukkeni välityksellä koiralleni, se ei katso nukkea vaan minua. Jehova antoi eläimille erittäin tarkat korvat.

L. R., Yhdysvallat

Karvaton koira. Minulla on sellainen tapa, että luen aina ensin ne kirjoitukset, jotka kiinnostavat minua vähiten. Koska en pidä lainkaan koirista, luin 8.1.2001 päivätystä numerosta ensimmäiseksi kirjoituksen ”Oletko tutustunut xoloitzcuintliin?” Kun olin saanut kirjoituksen luettua, melkein halusin tuollaisen koiran! Tulin tietenkin pian järkiini. Joka tapauksessa minun täytyy sanoa, että niinä 40 vuotena, joina olen lukenut lehtiänne, en ole koskaan pettynyt. Pidänkin lopulta usein juuri niistä kirjoituksista, joista en etukäteen usko välittäväni.

D. W., Yhdysvallat