Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Mayat – ennen ja nykyään

Mayat – ennen ja nykyään

Mayat – ennen ja nykyään

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA MEKSIKOSTA

HEIDÄN kulttuurinsa on sanottu olleen läntisen pallonpuoliskon merkittävimpiä. Eikä ihme, sillä näiden Belizen, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin ja Meksikon muinaisten asukkaiden arkkitehtuuri, maalaustaide, keramiikka ja kuvanveistotaide oli ensiluokkaista! He kehittivät edistyksellisen kirjoitusmenetelmän ja edistyivät pitkälle matematiikassa. He jopa laativat aurinkovuoteen perustuvan kalenterin. Keitä he olivat? Mayoja, jotka loivat yhden rikkaimmista ja loisteliaimmista Amerikan varhaiskulttuureista.

Tietomme mayoista perustuu pitkälti siihen, mitä on saatu selville kiveen tehdyistä piirtokirjoituksista ja korkokuvista. Mayat käyttivät yli 800:aa kirjoitusmerkkiä, joista monet olivat hieroglyfisiä, ja merkitsivät historiaansa ja tapojaan portaikkoihin, kamanoihin ja kivilaattoihin tai pylväisiin. He kirjoittivat myös paperille, joka oli tehty villien viikunapuiden nilasta. Taittamalla arkit he valmistivat kirjoja (niin sanottuja koodekseja), jotka he päällystivät jaguaarinnahalla. Suurin osa kirjoista tuhoutui, kun espanjalaiset kukistivat mayat noin vuonna 1540, mutta muutamia on edelleen jäljellä.

Ensimmäiset maya-maanviljelijät ovat saattaneet asettua Pohjois-Guatemalan alangoille noin tuhat vuotta ennen Kristusta. Maya-kulttuuri eli kuitenkin huippukauttaan vuosina 250–900, niin sanottuna klassisena kautena. Tarkastellaanpa lyhyesti, mitä näistä muinaisista mayoista on saatu selville.

Mestarillisia arkkitehteja ja rakentajia

Mayat olivat taitavia kiven veistäjiä, ja he tekivät laastista ja kalkkikivestä suuria pyramideja ja temppeleitä. Pyramidit muistuttavat hätkähdyttävästi Egyptin pyramideja, minkä vuoksi jotkut luulivat aiemmin mayoja egyptiläisten jälkeläisiksi.

Kivestä tehtyjen maya-kaupunkien jäännöksiä on löydetty Guatemalasta ja Hondurasista sekä Jukatanista Etelä-Meksikosta. Kukoistuskautenaan maya-valtakunta käsitti yli 40 kaupunkia, joissa kussakin asui 5000–50000 asukasta. The New Encyclopædia Britannican mukaan ”mayoja on voinut olla enimmillään kaksi miljoonaa, joista useimmat asuivat nykyisen Guatemalan alangoilla”.

Upeita kivirakennuksia käsittävien kaupunkien rakentaminen ei olisi ollut mahdollista ilman maissinviljelijöiden uurastusta. Sen lisäksi, että nämä ahkerat ihmiset kasvattivat ruokaa perheelleen, heidän odotettiin auttavan myös rakennustyössä. Lisäksi heidän täytyi kasvattaa ruokaa aatelisille ja papeille, joilla ajateltiin olevan tärkeämpää työtä tehtävänään.

Mayojen perhe-elämä

Mayojen perheet olivat kiinteitä. Isovanhemmat, vanhemmat ja lapset asuivatkin usein saman katon alla. Suurimman osan maatöistä tekivät miehet ja vanhimmat pojat. Tytöt oppivat laittamaan ruokaa, tekemään vaatteita ja kasvattamaan nuorempia sisaruksiaan.

Maanviljelijät kasvattivat avokadoja, tulisia paprikoita ja bataatteja. Mayojen pääasiallista ruokaa oli kuitenkin maissi. Naiset ja tytöt valmistivat sitä monilla tavoilla. Siitä tehtiin esimerkiksi ohuita leipiä, joita sanotaan nykyään tortilloiksi. Maissi oli pääasiallisia ainesosia myös alkoholipitoisessa balce-juomassa. On arvioitu, että mayojen ravinnosta on nykyään 75 prosenttia maissia jossain muodossa, ja osuus on voinut olla menneisyydessä suurempikin.

Lukuisia jumalia ja jumalattaria

Uskonnolla oli tärkeä sija mayojen elämässä. He palvoivat monia jumalia; eräässä dokumentissa niitä mainitaan 160. Heillä oli esimerkiksi luojajumala, maissinjumala, sateenjumala ja auringonjumala. Naiset tekivät pyhiinvaellusmatkoja Cozumelinsaaressa sijainneeseen Ixchel-jumalattaren temppeliin rukoilemaan hedelmällisyyttä tai, jos he olivat jo raskaana, anomaan, että synnytys onnistuisi.

Mayoille jokaisella päivällä oli uskonnollinen merkitys, ja jokaisella kuukaudella oli heidän kalenterissaan oma juhla. Myös kuolleiden hautaamiseen liittyi erikoismenoja. Kun ruumiit oli maalattu punaisiksi, ne ja jotkin kuolleelle kuuluneet esineet kiedottiin olkimattoon. Sitten ruumiit haudattiin sen talon lattian alle, jossa kuollut oli asunut. Hallitsijoiden hautaaminen tapahtui hieman eri lailla, sillä heidät haudattiin pyramideihin temppelien alle. Heidän palvelijansa surmattiin ja sitten haudattiin heidän kanssaan. Hautaan pantiin myös monenlaisia käyttöesineitä, joista mayat uskoivat olevan hyötyä seuraavassa elämässä.

Osana uskonnollisia menoja mayat toisinaan lävistelivät korvanipukoitaan tai alaraajojaan. He saattoivat jopa lävistää kielensä. Veistoksissa, seinämaalauksissa ja keramiikassa olevat kuvat osoittavat selvästi, että mayojen harjoittamaan palvontaan kuului myös uhraaminen. Tri Max Shein sanoo kirjassaan The Precolumbian Child: ”Uhreina olivat usein erilaiset eläimet, mutta tärkein uhri oli ihmiselämä. Näissä riiteissä uhrattiin vihollissotilaita ja orjia, mutta myös kumpaakin sukupuolta edustavia vapaina syntyneitä lapsia.” Jotkut historiantutkijat sanovat, että tyttöjä uhrattiin aikoinaan morsiamiksi sateenjumalalle siten, että heidät heitettiin elävinä Chichén Itzássa olleeseen pyhään lampeen. Jos tyttö pysyi elossa auringonlaskuun saakka, sateenjumalan tulkittiin olleen tyytyväinen aiemmin uhrattuun morsiameen. Niinpä tyttö nostettiin pois vedestä.

Mayat nykyään

The New Encyclopædia Britannica sanoo, että vuoden 900 jälkeen ”klassinen maya-kulttuuri rappeutui nopeasti, minkä vuoksi mahtavat kaupungit ja seremoniakeskukset autioituivat ja peittyivät viidakon kasvillisuuteen”. Kukaan ei tiedä tarkkaan, mikä aiheutti mayojen häviämisen. Jotkut sanovat, että viljelymaa menetti kasvuvoimansa. Toiset ehdottavat syyksi sitä, että nälänhätä pakotti talonpojat turvautumaan turmiollisiin viljelymenetelmiin samalla kun muut pakenivat kaupunkeihin, joissa oli jo liikaa ihmisiä ja joita vaivasi köyhyys. Olipa syy mikä hyvänsä, mayat eivät hävinneet kokonaan. Heitä on nykyään noin kaksi miljoonaa, pääasiassa Jukatanin pohjoisosissa ja Guatemalassa.

Uskonnoltaan mayat ovat nykyään valtaosin nimellisesti katolilaisia, ja kirkko on tehnyt kovasti työtä voittaakseen näiden alkuperäisasukkaiden hyväksynnän. Esimerkiksi yhdysvaltalainen uutistoimisto AP raportoi, että ”vuonna 1992 – jolloin tuli kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun espanjalaiset valloittivat Guatemalan – Guatemalan katolinen kirkko pyysi julkisesti anteeksi niitä vääryyksiä, joita intiaaneille tehtiin, kun Guatemalaa käännytettiin kristinuskoon”.

Katolisuuden tunnustaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että mayat olisivat luopuneet esi-isiensä uskonnosta. Päinvastoin monet katoliset papit hyväksyvät kirkon tapojen ja oppien sekoittamisen paikallisiin palvontamenoihin. Esimerkiksi mayat ovat pitkään uskoneet animismiin, käsitykseen, jonka mukaan kaikilla esineillä ja olioilla on sielu. Kirkko on hyväksynyt tämän käsityksen – joka on tosin kätketty katolisuuden verhoon – minkä vuoksi jotkut kirkon johtajat ovat ihmetelleet, kuinka paljon pakanuutta kirkko voi suvaita ja silti kutsua itseään kristilliseksi. *

Mayat ja Jehovan todistajat

Jehovan todistajat opettavat Raamatun puhtaita totuuksia maissa, joissa mayoja on paljon. Monet mayoista osoittavat vastakaikua. Seuraavassa kaksi esimerkkiä.

”Minua kunnioitettiin ja minulla oli huomattava asema niiden alkuperäisasukkaiden joukossa, joiden keskuudessa vartuin”, sanoo Caridad ja jatkaa: ”Se ei tosin estänyt minua elämästä tuhlailevaa elämää, jolle oli tunnusomaista juopottelu.” Monien mayojen tavoin Caridad harjoitti katolilaisuutta ja spiritismiä. Hän sanoo: ”Kun sairastuin, menin noitatohtorin luo.” Caridadin tyttäret alkoivat tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Caridad myöntää: ”Aloin vähitellen kiinnostua, varsinkin sen jälkeen, kun havaitsin, että tyttärieni käytös oli muuttunut. Pian minäkin aloin tutkia.” Mikä tästä on ollut tuloksena? ”Totuuden ansiosta olen oppinut tuntemaan Jehovan ja rakastamaan häntä”, Caridad sanoo. ”Olen hylännyt kaikki sellaiset tavat, jotka eivät miellytä Jehovaa, ja olen vapautunut pelosta ja taikauskosta.”

Paula, guatemalalainen maya, suri kahden poikansa kuolemaa. ”Minulla oli tapana pystyttää heille alttareita”, hän sanoo. ”Minulla oli Raamattu, jonka olin saanut katoliselta nunnalta, ja luin sitä kaksi tuntia joka ilta löytääkseni vastauksen kysymykseen ’missä kuolleet poikani ovat?’” Pian Paula alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa ja ryhtyi heti käymään heidän kokouksissaan. ”He selittivät Jumalan sanaa minulle ymmärrettävästi”, hän sanoo. ”Minulle tuottaa iloa tieto siitä, että Jumalan valtakunta poistaa sairaudet ja kuoleman. Ajattelen jatkuvasti ylösnousemustoivoa.” (Johannes 5:28, 29.) Nykyään Paula kertoo toisille Jumalan valtakunnan hyvää uutista. ”On vielä monia, jotka tarvitsevat apua”, hän sanoo.

[Alaviite]

^ kpl 20 Mayojen voi yleisesti nähdä tekevän katoliseen tapaan ristinmerkin, kun he ovat tehneet kävellen kilometrien matkan puisen epäjumalan San Simónin pyhäkköön. San Simónin alkuperä on hämärän peitossa.

[Tekstiruutu/Kuva s. 17]

Mayojen kalenteri

Mayat kehittivät tarkan kalenterin, jossa oli otettu huomioon karkausvuosikin.

Kalenterissa oli 365 päivää. Niistä 364 oli jaettu 28 viikoksi, joissa kussakin oli 13 päivää. Uusi vuosi alkoi 365. päivänä, 16. heinäkuuta. Entä kuukaudet? Mayojen kalenterissa (kuvattuna yllä) niitä oli 18, ja kussakin niistä oli 20 päivää. Viikot ja kuukaudet etenivät siis toisistaan riippumatta. Tästä oli yksi poikkeus. Kerran 260 päivässä (13:n ja 20:n kerrannainen) viikko ja kuukausi alkoivat samana päivänä. Eräässä lähdeteoksessa sanotaan, että ”vaikka mayojen kalenteri oli hyvin monimutkainen, se oli tarkin ihmisen tuntema kalenteri ennen gregoriaanisen kalenterin käyttöönottoa”. (Funk & Wagnalls New Encyclopedia.)

[Kaavio/Kuva s. 16, 17]

(Ks. painettu julkaisu)

Mayojen aika

Olmeekit

1000 eaa.

500 eaa.

Olmeekit

Zapoteekit

Teotihuacán

eaa. | ya.

500 ya.

Teotihuacán

Zapoteekit

Tolteekit

1000 ya.

Tolteekit

Azteekit

1500 ya.

Azteekit

[Lähdemerkintä]

Maya-taide: Dover Publications, Inc.

[Kartta s. 16, 17]

(Ks. painettu julkaisu)

MEKSIKO

JUKATANIN NIEMIMAA

BELIZE

GUATEMALA

EL SALVADOR

HONDURAS

[Lähdemerkintä]

Kartta: Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, Inc.

[Kuva s. 16]

Yli 20 metriä korkean temppelipyramidin jäännökset muinaisessa maya-kaupungissa Palanquessa

[Kuva s. 16]

Tortillojen valmistusta

[Kuvat s. 18]

Chichén Itzá

Kukulcánin temppeli

Soturien temppelin sisäänkäyntiä vartioiva hahmo kädessään uhriastia, johon mahdollisesti pantiin ihmissydämiä

[Kuva s. 19]

Caridad vaimonsa ja tyttäriensä kanssa