Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Syiden etsintää

Syiden etsintää

Syiden etsintää

”Nuoruusiän masennus ei yleensä johdu yhdestä ainoasta tekijästä, vaan se on monien stressitekijöiden yhteisvaikutusta.” (Tri Kathleen McCoy)

MASENNUS voi nuorella johtua monista syistä. Ensiksikin murrosikään kuuluvat fyysiset ja tunne-elämän muutokset voivat herättää nuorissa voimakasta epävarmuutta ja pelkoa, mikä tekee heistä erityisen alttiita kielteisille mielentiloille. Kielteisiä tunteita syntyy herkästi myös silloin, kun he tuntevat muiden nuorten tai ihastuksensa torjuvan heidät. Lisäksi nykypäivän nuoret kasvavat maailmassa, joka voi jo itsessään olla masentava, kuten johdantokirjoituksessa todettiin. Elämme tosiaan ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1).

Ongelmaa mutkistaa se, että nuoret kohtaavat elämän paineita ensimmäistä kertaa eikä heillä ole aikuisten taitoja sen enempää kuin näiden kokemustakaan. Niinpä nuoret ovat monesti kuin vieraalla maalla suunnistavia turisteja: ympäristö saattaa heidät ymmälleen eivätkä he useinkaan pyydä kovin herkästi apua. Tällaiset olosuhteet saattavat olla hedelmällistä maaperää masennuksen siemenille.

Nuoruusiän masennukseen on muitakin syitä. Tarkastelemme nyt niistä muutamia.

Masennus ja menetykset

Joskus masennus seuraa suurta menetystä. Nuorelta on saattanut kuolla lähiomainen, tai hän on menettänyt toisen vanhempansa avioeron vuoksi. Jopa lemmikkieläimen kuolema voi syöstä murrosikäisen epätoivon partaalle.

Menetys voi olla myös vähemmän näkyvä. Esimerkiksi muutto uuteen paikkaan merkitsee tuttujen paikkojen ja hyvien ystävien taakse jättämistä. Pitkäaikaisen tavoitteen saavuttaminen – kuten koulun päättäminen – voi herättää menetyksen tunteita; uuden elämänvaiheen myötä joutuu luopumaan entisen elämäntilanteen mukavuudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi joillakin nuorilla on kestettävänään krooninen sairaus. Tällöin kipeä erilaisuus – ehkä jopa torjutuksi tuleminen toveripiirissä – voi saada nuoren ajattelemaan, että hän on menettänyt jotain normaaliin elämään kuuluvaa.

Toisaalta monet nuoret kohtaavat samanlaisia menetyksiä murtumatta niiden alle. He surevat ja itkevät, mutta ajan mittaan he sopeutuvat tilanteeseen. Miksi useimmat nuoret kestävät elämän paineita pää pystyssä, kun taas toiset vaipuvat masennukseen? Helppoja vastauksia ei ole, sillä masennus on monisyinen häiriö. Jotkut nuoret saattavat olla sille alttiimpia.

Biokemiallinen yhteys

Monet mielenterveyden asiantuntijat uskovat, että aivojen biokemiallisella epätasapainolla on keskeinen osa masennuksessa. * Epätasapaino saattaa periytyä, sillä tutkijat ovat havainneet, että masennukseen sairastuu todennäköisemmin nuori, jonka isä tai äiti kärsii siitä. ”Useimmissa tapauksissa ainakin toinen masentuneen lapsen vanhemmista kärsii itsekin masennuksesta”, sanotaan kirjassa Lonely, Sad and Angry.

Herää kysymys, perivätkö lapset masennuksen vai oppivatko he olemaan masentuneita eläessään masentuneen vanhemman kanssa. Tähän on vaikea vastata, koska aivot ovat uskomattoman monimutkaiset. Samoin ovat ne monet tekijät, jotka voivat myötävaikuttaa nuoruusiän masennukseen.

Masennus ja kotiympäristö

Masennusta on syystäkin sanottu koko perheen asiaksi. Kuten jo todettiin, masennukseen saattaa olla perinnöllinen taipumus. Mutta osansa voi olla kotiympäristölläkin. ”Sellaisilla lapsilla, joiden vanhemmat kohtelevat heitä kaltoin, on suuri riski sairastua masennukseen”, kirjoittaa tri Mark S. Gold. ”Samoin lapsilla, joiden vanhemmat ovat hyvin kriittisiä ja kiinnittävät paljon huomiota lapsensa puutteisiin.” Yksi syy voi olla se, että vanhemmat tukehduttavat lapsen kiintymyksellään ja ovat ylisuojelevia. Eräs tutkija havaitsi kuitenkin kiinnostavasti, että lapset ovat vielä alttiimpia masentumaan, jos vanhemmat eivät yksinkertaisesti ole heistä kiinnostuneita.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla masentuneilla nuorilla olisi huonot vanhemmat. Tällainen yleistys merkitsisi niiden lukemattomien muiden tekijöiden sivuuttamista, jotka saattavat vaikuttaa ongelmaan. Joissakin tapauksissa kotiympäristö on kuitenkin avainasemassa. ”Jos vanhempien välillä on jatkuvasti jännitystä, lasten riski sairastua masennukseen on suurempi kuin silloin, kun lapset elävät seesteisemmässä ympäristössä”, kirjoittaa tri David G. Fassler. ”Yksi syy tähän on se, että keskenään riitelevät vanhemmat uppoutuvat erimielisyyksiinsä siinä määrin, että lasten tarpeet jäävät vähälle huomiolle. Toinen syy on se, että vanhemmat tekevät usein lapsistaan riitojensa kiistakapuloita, jolloin näissä voi herätä syyllisyyden, suuttumuksen ja kaunan tunteita.”

Tässä vain muutamia syitä nuoruusiän masennukseen. Muitakin on. Jotkut asiantuntijat esimerkiksi sanovat, että sen syntymiseen voivat vaikuttaa ympäristötekijät (kuten heikko ravitsemus, myrkyt ja päihteidenkäyttö). Toiset nostavat esiin eräät lääkkeet (kuten jotkin antihistamiinit ja rauhoitteet). Ilmeisesti myös lapset, joilla on oppimisvaikeuksia, ovat tavallista herkempiä masentumaan, ehkä siksi, että heidän itsetuntonsa tahtoo heiketä heidän huomatessaan, etteivät he pysy luokkatoveriensa opiskelutahdissa.

Olipa syy mikä tahansa, on erittäin tärkeää miettiä, miten masentuneita nuoria voidaan auttaa.

[Alaviite]

^ kpl 11 Jotkut arvelevat, että vaikka monilla masentuneilla epätasapaino on synnynnäinen, toiset ovat aluksi terveitä mutta heidän alttiutensa kasvaa, kun jokin traumaattinen tapahtuma muuttaa aivojen kemiaa.

[Kuvat s. 8, 9]

Perheen sisäiset jännitteet aiheuttavat usein masennusta