Raamatun näkökanta

Kuinka suvaitseva Jumala on?

”JUMALA, VAIKKAKIN HÄN TAHTOO OSOITTAA VIHASTUSTAAN JA TEHDÄ VOIMANSA TUNNETUKSI, SUVAITSI HYVIN PITKÄMIELISESTI VIHAN ASTIOITA, JOTKA OLI TEHTY SOPIVIKSI TUHOON.” (ROOMALAISILLE 9:22)

KAUTTA historian Jumala on sietänyt suurta pahuutta ja suoranaista jumalattomuutta. Yli 3000 vuotta sitten Job valitti: ”Miksi jumalattomat jatkavat elämistään, ovat vanhenneet ja tulleet muita varakkaammiksi? Heidän jälkeläisensä ovat vakiintuneina heidän kanssaan heidän näkyvissään ja heidän vesansa heidän silmiensä edessä. Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhusta vapaina, eikä Jumalan keppi ole heidän päällään.” (Job 21:7–9.) Myös muut oikeutta rakastavat ihmiset, esimerkiksi profeetta Jeremia, ovat ilmaisseet huolensa sen johdosta, että Jumala näyttää suvaitsevan pahoja (Jeremia 12:1, 2).

Mitä sinä ajattelet? Kummastuttaako sinua se, että Jumala sallii jumalattomuutta? Tuntuuko sinusta joskus siltä, että hänen pitäisi kiirehtiä ja tuhota kaikki jumalattomat heti? Tarkastellaanpa, mitä Raamattu sanoo Jumalan suvaitsevuuden rajoista ja syistä.

Miksi Jumala on suvaitseva?

Ensin täytyy kysyä: Miksi Jumala, jolla on korkein vanhurskauden mittapuu, ylipäätään suvaitsee pahuutta? (5. Mooseksen kirja 32:4; Habakuk 1:13.) Merkitseekö tämä sitä, että hän katsoo pahuutta läpi sormien? Ei missään tapauksessa! Mietitäänpä seuraavaa kuvausta: Kuvitellaan, että on olemassa kirurgi, joka laiminlyö perushygienian ja aiheuttaa lisäksi suurta tuskaa potilailleen. Jos hän työskentelisi sairaalassa, eikö hänelle annettaisi aikailematta lopputili? Joissain olosuhteissa voitaisiin kuitenkin vaatia poikkeuksellista suvaitsevuutta. Eikö esimerkiksi jossakin äärimmäisessä hätätilanteessa, kenties taistelukentällä, voisi olla välttämätöntä sallia kirurgien työskennellä alkeellisissa ja vaarallisissa oloissa ja ehkä jopa antaa heidän käyttää laitteita ja leikkausvälineitä, joita tavallisesti pidettäisiin ala-arvoisina?

Samalla tavoin Jumala suvaitsee nykyään kärsivällisesti monia sellaisia asioita, joita hän pitää täysin sopimattomina. Vaikka hän vihaa jumalattomuutta, hän antaa sen jatkua tilapäisesti. Tähän on hyvät syyt. Ensinnäkin sen ansiosta on riittävästi aikaa ratkaista lopullisesti ne erittäin tärkeät kiistakysymykset, jotka Saatana herätti Eedenin puutarhassa. Nämä kysymykset liittyvät läheisesti Jumalan hallitsemistavan oikeellisuuteen ja laillisuuteen. Lisäksi se, että hän kärsivällisesti sietää vääryyttä, antaa pahuuteen syyllistyville aikaa ja mahdollisuuden muuttua.

Armollinen, kärsivällinen Jumala

Ensimmäiset vanhempamme, Aadam ja Eeva, liittyivät Saatanan kapinaan Jumalaa vastaan. Jumalalla olisi ollut oikeus tuhota heidät saman tien. Sen sijaan hän osoitti olevansa armollinen ja kärsivällinen antamalla rakkaudellisesti heidän saada lapsia. Nämä lapset samoin kuin koko heistä polveutuva ihmissuku syntyivät kuitenkin syntisinä. (Roomalaisille 5:12; 8:20–22.)

Jumalalla on tarkoitus pelastaa ihminen onnettomasta tilastaan (1. Mooseksen kirja 3:15). Mutta sillä välin hän osoittaa suunnatonta kärsivällisyyttä ja armoa, koska hän ymmärtää, miten Aadamilta peritty epätäydellisyys  vaikuttaa meihin (Psalmit 51:5; 103:13). Hän on ”runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa” ja altis ja halukas ’antamaan paljon anteeksi’ (Psalmit 86:5, 15; Jesaja 55:6, 7).

Jumalan suvaitsevuuden rajat

Jumalan olisi kuitenkin rakkaudetonta ja kohtuutonta antaa väärintekemisen jatkua ikuisesti. Kukaan rakastava isä ei suvaitsisi loputtomiin pahuutta, johon yksi hänen lapsistaan syyllistyisi tuottamalla jatkuvasti ehdoin tahdoin ankaraa tuskaa muille perheenjäsenille. Jumalan kärsivällisyyttä synnin suhteen tasapainottavat siis aina muut ominaisuudet, kuten rakkaus, viisaus ja oikeudenmukaisuus. (2. Mooseksen kirja 34:6, 7.) Sitten kun hänen pitkämielisyytensä tarkoitus on täysin toteutunut, hänen pahuudensallintansa päättyy (Roomalaisille 9:22).

Apostoli Paavali osoittaa tämän selvästi. Hän sanoi kerran: ”Menneiden sukupolvien aikana hän [Jumala] salli kaikkien kansakuntien kulkea omia teitään.” (Apostolien teot 14:16.) Eräässä toisessa tilanteessa Paavali puhui siitä, miten ”Jumala on – – jättänyt huomioon ottamatta sellaisen tietämättömyyden ajat”, kun on kyse ihmisistä, jotka ovat olleet tottelemattomia hänen laeilleen ja periaatteilleen. ”Nyt”, Paavali jatkaa, ”[Jumala] ilmoittaa ihmisille, että heidän kaikkien tulisi kaikkialla katua.” Miksi? ”Hän on asettanut päivän, jona hänen tarkoituksensa on tuomita asuttu maa vanhurskaudessa.” (Apostolien teot 17:30, 31.)

Hyödy nyt Jumalan suvaitsevuudesta

Kenenkään ei varmasti pitäisi olettaa, että hän voi jättää huomiotta Jumalan lait ja sitten huoletta pyytää Jumalalta anteeksiantoa, jotta voisi välttää tekojensa seuraukset (Joosua 24:19). Muinaisessa Israelissa monet ajattelivat voivansa toimia näin. He eivät muuttuneet. He unohtivat Jumalan suvaitsevuuden ja kärsivällisyyden tarkoituksen. Jumala ei sietänyt heidän pahuuttaan loputtomiin. (Jesaja 1:16–20.)

Raamattu osoittaa, että välttääkseen Jumalan lopullisen tuomion ihmisen täytyy ’katua’ – toisin sanoen katuvana tunnustaa epätäydellinen, syntinen asemansa Jumalan edessä ja sitten aidosti kääntyä pois pahasta (Apostolien teot 3:19–21). Sitten Jehova Jumala suo anteeksiannon Kristuksen lunastusuhrin perusteella (Apostolien teot 2:38; Efesolaisille 1:6, 7). Jumala tulee omana määräaikanaan tekemään tyhjäksi kaikki Aadamin synnin tuskalliset vaikutukset. Tulee olemaan ”uusi taivas ja uusi maa”, ja silloin hän ei enää suvaitse ”asioita, jotka vaativat tulla tuhotuiksi” (Ilmestys 21:1–5; Roomalaisille 9:22, Phillips). Miten suurenmoinen lopputulos Jumalan poikkeuksellisesta – mutta ei rajattomasta – suvaitsevuudesta!

[Kuva s. 23]

Jumala salli Aadamin ja Eevan hankkia jälkeläisiä