Tarkkailemme maailmaa

Sademetsät

Intiassa sademetsiä tiedettiin aiemmin olevan vain Etelä-Intiassa Keralan osavaltiossa. Mutta äskettäin ympäristönsuojelija Saumyadeep Dutta löysi 500 neliökilometrin suuruisen sademetsäalueen, joka yhdistää kahta koillisosavaltiota, Assamia ja Arunachal Pradeshia, kertoo New Delhissä ilmestyvä Down to Earth -lehti. Metsässä elää laaja valikoima eläimiä: ”32 nisäkäs- ja 260 lintulajia, muun muassa sellaisia harvinaisia lajeja kuin norsuja, tiikereitä sekä puuleopardeja, kiinanmuurahaiskäpyjä, huulikarhuja, sambarhirviä, hulokkeja, teräsfasaaneja, keisarisarvinokkia ja mandariinisorsia”. Metsätuotteiden kansainvälinen kysyntä on kuitenkin uhkana monille sademetsille, sanoo Down to Earth. Jotkut luonnonsuojelijat pelkäävät, että jos tällaiset tuotteet ehtyvät liikahakkuiden vuoksi, sademetsiä ei enää säästetä, vaan ne muutetaan maanviljelyalueiksi.

Tiikerin karjaisu

Miksi tiikerin karjaisu näyttää lamaannuttavan toiset eläimet ja jopa ihmiset? Erään eläinten viestintää tutkivan yhdysvaltalaisen laitoksen (Fauna Communications Research Institute) tutkijat ”ovat osoittaneet, että tiikeri päästää matalataajuisia ’infraääniä’, niin matalaa murinaa, etteivät ihmiset voi kuulla sitä”, kertoo lontoolainen The Sunday Telegraph. Ihmiset voivat kuulla vain sellaiset äänet, joiden taajuus on yli 20 hertsiä (Hz), mutta tiikeri ”päästää ihmisten kuuleman karjunnan ohella infraäänimurinaa, jonka taajuus on 18 hertsiä tai sen alle. Laitoksen esimiehen Elizabeth von Muggenthalerin mukaan ihmiset voivat tämän vuoksi todellisuudessa tuntea tiikerin karjunnan, joka lamaannuttaa hetkellisesti”, lehti selittää. Tämän ovat kokeneet jopa tiikerien pitkäaikaiset kouluttajat.

Lihan pehmitystä räjähteillä

Kokit pehmittävät lihaa tavallisesti lihanuijalla. Marylandissa Yhdysvalloissa tutkijat ovat kuitenkin kokeilleet pehmittää lihaa voimakkailla sokkiaalloilla, kertoo New Scientist -tiedelehti. He panevat lihan teräslevylle vettä täynnä olevan muovisen roskasäiliön pohjalle. Sitten he räjäyttävät tynnyrissä olevan panoksen, joka vastaa neljäsosaa dynamiittipötköstä. ”Sokkiaallot etenevät vettä pitkin lihan läpi”, selonteossa kerrotaan, ”mutta roskatynnyri kylläkin räjähtää kappaleiksi.” Sen lisäksi että tämä tapahtumasarja pehmittää lihan, se myös tuhoaa bakteerit, esimerkiksi kolibakteerin, joka voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Yhdysvaltain lihainstituutissa työskentelevä Randy Huffman kuitenkin sanoo: ”Todellinen haaste on löytää tälle sovellus, jota voidaan hyödyntää tosielämässä.”

Laivat levittävät sairauksia

”Laivoissa painolastina käytettävä vesi levittää ympäri maailman tauteja ja uhkaa ihmisten, eläinten ja kasvien elämää”, sanoo lontoolainen The Daily Telegraph. Painolastivesi, jota laivat käyttävät vakauttajana, lasketaan veteen joko merellä tai poikkeamissatamissa. Yhdysvalloissa Marylandissa Smithsonian-ympäristöntutkimuskeskuksen tutkijat havaitsivat, että valtamerialusten painolastivedessä oli suuret määrät bakteereja ja viruksia. Kaikissa niissä 15 laivassa, jotka tutkittiin Chesapeakenlahdella, painolastiveden planktonissa oli koleraa aiheuttavia bakteereja. Yhdessä vesilitrassa oli tavallisesti noin 830 miljoonaa bakteeria ja 7400 miljoonaa virusta – kuudesta kahdeksaan kertaa enemmän kuin muita eliöitä.

Liikaa leluja

”Uusien tutkimusten mukaan lapset eivät kohta enää osaa leikkiä kunnolla, koska heille annetaan liikaa leluja ja pelejä”, kertoo lontoolainen The Sunday Times. Osasyynä tutkimusten tekemiseen on Britanniassa ilmenevä huoli siitä, että ”lapsuus muuttuu peruuttamattomasti, kun vanhemmat antavat lasten leikkiä leluilla, käyttää tietokonetta ja katsella televisiota sen sijaan, että he viettäisivät heidän kanssaan aikaa”. Tutkittuaan 3000:ta 3–5-vuotiasta lasta Oxfordin yliopiston professori Kathy Sylva sanoi: ”Kun lapsilla on paljon leluja, heidän huomionsa näyttää hajaantuvan, ja kun heidän huomionsa hajaantuu, he eivät opi eivätkä leiki kunnolla.”

Masennusta työpaikoilla

Lontoolainen The Guardian -lehti kertoo, että työpaikoilla esiintyvä ahdistuneisuus, loppuunpalaminen ja masennus  ovat riistäytymässä pois hallinnasta. YK:n kansainvälisen työjärjestön mukaan Britanniassa kolmella kymmenestä työntekijästä on mielenterveysongelmia ja joka kymmenennen yhdysvaltalaisen työntekijän kerrotaan kärsivän kliinisestä masennuksesta. Saksassa lähes seitsemällä prosentilla niistä, jotka siirtyvät varhaiseläkkeelle, syynä on masennus. Suomen työvoimasta yli puolet kärsii stressiperäisistä oireista. Puolassa jyrkästi kasvavista työttömyysluvuista johtuva ahdistuneisuus lisääntyi 50 prosenttia vuonna 1999, ja samalla kasvoi myös itsemurhien määrä. Kirjoituksessa ennustettiin, että jatkuva siirtyminen uuteen tekniikkaan ja uusiin johtamismenetelmiin tulee lisäämään työperäistä masennusta voimakkaasti. Lisäksi siinä varoitettiin, että ”vuoteen 2020 mennessä stressisairaudet ja mielenterveyshäiriöt ohittavat liikenneonnettomuudet, aidsin ja väkivallan pääasiallisina syinä töistä poissaoloon”.

Lasten tapaturmat

Eräässä 26:ta maata koskeneessa Yhdistyneiden kansakuntien lastenavun rahaston (UNICEF) tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin syy lasten kuolemantapauksiin teollisuusmaissa ovat tapaturmat. ”Tutkimukseen osallistuneissa maissa lähes 40 prosenttia 1–14-vuotiaiden lasten kuolemantapauksista johtui loukkaantumisista”, kertoo japanilainen Mainichi Daily News. Onnettomuuksista johtuvien kuolemantapausten kokonaismäärä oli vuosittain noin 20000. Lapsen onnettomuusriskiä lisääviä tekijöitä ovat köyhyys, yksinhuoltajaperheessä kasvaminen, suuret perheet ja vanhempien päihderiippuvuus. UNICEF kehottaa kiinnittämään huomiota ”hyviksi havaittuihin keinoihin, jotka ovat pelastaneet ihmishenkiä: kypäriin, taajamien nopeusrajoituksiin, autojen turvaistuimiin, turvavöihin, lääkepurkkien turvakorkkeihin, kotien savuhälyttimiin ja leikkikenttien turvallisuusmääräyksiin”.

Rikkakasvit parempia kuin torjunta-aineet

Itäafrikkalaiset maanviljelijät eivät paranna maissisatojaan torjunta-aineiden vaan rikkakasvien avulla, kertoo New Scientist -tiedelehti. Itäafrikkalaisten maissinviljelijöiden vaivoina on kaksi kiusankappaletta. Toinen on Striga-niminen loiskasvi, joka tuhoaa maissisatoja vuosittain 10 miljardin dollarin arvosta. Kenialaistutkija Ziadin Khan havaitsi, että Striga ei kasvanut, jos maissirivien väliin istutettiin desmodium-kasvisukuun kuuluvia rikkakasveja. Toinen kiusankappale on erään heinäkoisiin kuuluvan perhoslajin toukat, jotka ahmivat useimpina vuosina kolmanneksen maissisadosta. Khan kuitenkin havaitsi, että heinäkoisat söivät mielellään paikallista elefanttiheinää. Kylvämällä tätä rikkaruohoa pelloilleen maanviljelijät houkuttelevat hyönteiset pois maissista. Heinän tuottama tahmea aine vangitsee ja tappaa toukat. ”Se voittaa torjunta-aineet ja tulee paljon halvemmaksi”, sanoo Khan. ”Ja sen ansiosta maatilojen sadot ovat kasvaneet 60–70 prosenttia.”

Arkeologin petos

Yksi Japanin johtavista arkeologeista, jota on hämmästyttäviltä vaikuttaneiden löytöjensä vuoksi nimitetty jumalaiseksi kaivajaksi, on syyllistynyt todistettavasti huijaukseen. Mainichi Shimbun -lehden asentaman videokameran tallentamassa kuvamateriaalissa arkeologi hautaa kivestä tehtyjä esineitä eräällä arkeologisella paikalla ennen kaivausryhmän saapumista. Arkeologi ei kyennyt kiistämään todistusaineistoa, vaan myönsi haudanneensa omaan kokoelmaansa kuuluneita esineitä. Nyt kaikki hänen työnsä tulokset tarkastetaan 30 vuoden ajalta. Kirjankustantajat arvelevat, että arkeologisia lähdeteoksia ja koulujen oppikirjoja on tämän vuoksi korjattava.

Rikollisuus aiheuttaa yhä enemmän kuluja

”Rikollisuus maksaa yhteiskunnalle Englannissa ja Walesissa 60 miljardia puntaa [lähes 600 miljardia markkaa] vuodessa”, kertoo lontoolainen The Independent. Tämä sisäasiainministeriön varovaiseksi luonnehtima arvio edustaa 6,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylivoimaisesti eniten kustannuksia aiheuttavia rikoksia ovat murhat ja tapot, joista kukin tulee maksamaan valtiolle keskimäärin yli miljoona puntaa, kun taas muista vakavista väkivaltarikoksista aiheutuu kustakin keskimäärin 19000 punnan menot. Petokset ja väärennökset aiheuttavat kokonaiskustannuksista lähes neljänneksen. Näihin lukuihin eivät sisälly ”rikollisuuden pelosta aiheutuva hinta, uhrin omaisille aiheutuvat seuraukset, rikollisuuden ehkäisyyn käytettävät valtion varat, – – eivätkä vahingonkorvausvaatimuksista koituvat kustannukset”, lehti lisää.