Äiti ja hänen kymmenen tyttöään

KERTONUT ESTHER LOZANO

SEKÄ äiti että isä syntyivät armenialaisperheeseen Bitlisissä Turkissa. Viime vuosisadan alkupuolella, jolloin armenialaiset joutuivat suuren joukkomurhan uhreiksi, isä tuli Turkista tänne Yhdysvaltoihin. Hän oli tuolloin noin 25-vuotias. Äitimme Sophia lähti Turkista jonkin verran myöhemmin, ollessaan noin 12-vuotias.

Molempien vanhemmat olivat ilmeisesti sopineet äidin lähettämisestä Yhdysvaltoihin, jotta hän menisi naimisiin isämme Aram Vartanianin kanssa. Sophia oli Fresnoon Kaliforniaan saapuessaan liian nuori menemään naimisiin, joten hän asui tulevan anoppinsa luona siihen saakka, kun oli riittävän vanha avioitumaan.

Vanhempiemme ensimmäinen lapsi oli poika, joka syntyi 6. elokuuta 1914. Hän sai nimekseen Antranig, mutta myöhemmin hän muutti nimensä Barneyksi. Seuraavat kymmenen lasta olivat kaikki tyttöjä. Kun Shield Toutjian kävi Fresnossa pitämässä armenialaisyhteisölle puheen vuonna 1924, isästä tuli raamatuntutkija, joina Jehovan todistajat tuolloin tunnettiin. Jälkeenpäin koko perhe alkoi käydä yhdessä kristillisissä kokouksissa.

Muutimme vuonna 1931 Oaklandiin Kaliforniaan, missä olimme paikallisen seurakunnan yhteydessä. Barney palveli Jehovaa uskollisesti  Napassa Kaliforniassa kuolemaansa saakka, vuoteen 1941. Olin tytöistä kolmanneksi vanhin ja kävin Jehovalle vihkiytymiseni vertauskuvaksi kasteella vuonna 1935. Sisaremme Agnes meni kasteelle melko hiljattain käytyään sitä ennen kokouksissa noin 75 vuoden ajan! Me kaikki tytöt olimme läsnä tuossa tilaisuudessa ja olimme hyvin onnellisia siitä, että viimeinenkin kymmenestä tytöstä oli nyt käynyt kasteella.

Äiti ei ikävä kyllä ollut läsnä. Hän oli kuollut vuotta aiemmin 100 vuoden ja kahden päivän ikäisenä. Hänen kuolemastaan kerrottiin 14. toukokuuta 1996 kalifornialaisessa Hayward News -lehdessä. Siinä sanottiin äidistä, että ”hän suoritti vapaaehtoista yhdyskuntapalvelusta Jehovan todistajana jakamalla Raamatun tuntemusta kiinnostuneille 54 vuoden ajan”. Artikkelissa lainattiin myös sisartamme Elizabethia, joka sanoi: ”Kaikki olivat aina tervetulleita hänen kotiinsa, ja ruokapöydässä oli aina tilaa yhdelle ylimääräiselle – –. Hän tapasi kutsua ihmisiä ’cowboy-kahville’, ja mikäli joku sattui tulemaan, kun hän oli tehnyt mainiota baklava-leivonnaistaan, vieras oli erityisen onnekas.”

Vanhin sisaremme Gladys on 85-vuotias, ja nuorin 66-vuotias. Olemme kaikki aktiivisia todistajia. Kolme meistä palveli lähetystyöntekijöinä valmistuttuaan Vartiotornin raamattukoulusta Gileadista. Elizabeth, joka asuu nykyään Newport Beachissa Kaliforniassa, kävi tuon koulun 13. kurssin ja palveli sen jälkeen viisi vuotta Callaossa Perussa. Ruth kävi 35. kurssin ja palveli viisi vuotta miehensä Alvin Staufferin kanssa lähetystyöntekijänä Australiassa. Minä kävin Gileadin neljännen kurssin, ja sain vuonna 1947 määräyksen Meksikoon, jossa avioiduin Rodolfo Lozanon kanssa vuonna 1955. * Olemme palvelleet Meksikossa tähän saakka.

Me kymmenen sisarusta olemme hyvin kiitollisia siitä, että olemme vielä melko terveitä. Sen ansiosta voimme jatkaa Jehovan palvelemistamme koko mielestämme, sydämestämme ja voimastamme niin kauan kuin hän tahtoo – nyt ja ikuisesti hänen uudessa maailmassaan.

[Alaviite]

[Kuva s. 20]

Agnes kastepäivänään vuonna 1997

[Kuva s. 20, 21]

Elizabeth Gilead-kurssinsa päättäjäispäivänä vuonna 1949

[Kuva s. 21]

Esther (oikealla) Meksikon haaratoimistossa vuonna 1950

[Kuva s. 21]

Ruth ja Alvin Stauffer kansainvälisen palvelijaryhmän jäseninä Meksikon haaratoimistossa vuonna 1987