Miksi jotkut riistävät hengen itseltään?

”Jokaiseen itsemurhaan on syynsä: hyvin henkilökohtaiset, tuntemattomat ja hirvittävät.” (Kay Redfield Jamison, psykiatri)

”ELÄMÄ on ahdistavaa.” Näin kirjoitti Ryunosuke Akutagawa, suosittu 1900-luvun alkupuolella elänyt japanilainen kirjailija, hieman ennen kuin hän teki itsemurhan. Mutta tätä toteamusta edelsivät sanat: ”En tietenkään halua kuolla, mutta – –”

Akutagawan tavoin monet niistä, jotka ottavat itsensä hengiltä, eivät halua kuolla vaan ”lopettaa kaiken sen, mikä on meneillään”, sanoi eräs psykologian professori. Tämä käy ilmi itsemurhan tehneiden jälkeensä jättämistä viesteistä. Sellaiset lauseet kuin ”en kestänyt enää kauempaa” tai ”miksi jatkaa elämistä?” kertovat syvästä halusta paeta elämän kovaa todellisuutta. Itsemurhaa voidaan kuitenkin erään asiantuntijan sanoja lainataksemme verrata siihen, että ”hoitaisi flunssaa ydinpommilla”.

Vaikka itsemurhan syyt ovat erilaisia, tietyt elämäntapahtumat antavat yleensä sysäyksen itsemurhalle.

Laukaisevia tekijöitä

Ei ole epätavallista, että nuori antaa myöten masennukselle ja tekee itsemurhan sellaisistakin syistä, jotka voivat muista tuntua vähäpätöisiltä. Kun nuorista tuntuu, että heitä on loukattu ja etteivät he kykene vaikuttamaan asiaan, he voivat pitää omaa kuolemaansa keinona kostaa heitä loukanneille. Hiroshi Inamura, joka on erikoistunut Japanissa hoitamaan itsemurhaa hautovia  ihmisiä, kirjoittaa: ”Lapset haluavat omalla kuolemallaan rangaista sitä, joka on aiheuttanut heille tuskaa.”

Eräs Britanniassa äskettäin tehty tutkimus osoitti, että kun lapset joutuvat sorron kohteeksi, sen todennäköisyys, että he tekevät itsemurhan, kasvaa lähes seitsenkertaiseksi. Tällaisten lasten henkinen tuska on todellista. Muuan 13-vuotias poika, joka hirttäytyi, nimesi jättämässään viestissä viisi ihmistä, jotka olivat kiusanneet häntä ja jopa kiristäneet häneltä rahaa. ”Säästäkää muut lapset”, hän kirjoitti.

Jotkut saattavat yrittää ottaa itseltään hengen, kun he joutuvat pulaan rikottuaan lakia tai kun he kohtaavat ongelmia koulussa, kokevat sydänsuruja tai saavat huonon todistuksen tai kun heillä on paineita kokeiden vuoksi tai kun tulevaisuutta koskevat huolet lannistavat heitä. Takaisku tai epäonnistuminen – todellinen tai kuviteltu – voi saada hyviä arvosanoja saavan nuoren, joka on ehkä taipuvainen täydellisyyden tavoitteluun, yrittämään itsemurhaa.

Aikuisilla laukaisevia tekijöitä ovat tavallisesti taloudelliset tai työhön liittyvät ongelmat. Vuosia jatkuneen taloudellisen laskukauden jälkeen itsemurhien vuotuinen määrä ylitti Japanissa hiljattain 30000 rajan. Mainichi Daily News -lehden mukaan kolmella neljäsosalla niistä keski-ikäisistä miehistä, jotka tappoivat itsensä, syynä olivat ”veloista, liike-elämässä epäonnistumisesta, köyhyydestä ja työttömyydestä johtuvat ongelmat”. Syynä voivat olla myös perheongelmat. Muuan suomalainen sanomalehti kertoi, että yhden riskiryhmän muodostavat äskettäin eronneet keski-ikäiset miehet. Eräässä unkarilaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että enemmistö itsemurhaa hautoneista tytöistä kasvoi särkyneessä kodissa.

Merkittäviä laukaisevia tekijöitä ovat myös eläkkeelle jääminen ja fyysinen sairaus, varsinkin iäkkäiden keskuudessa. Usein itsemurha valitaan ulospääsytieksi, mutta ei välttämättä siksi, että sairaus on parantumaton, vaan siksi, että kärsimykset tuntuvat potilaasta sietämättömiltä.

Nämä tekijät eivät kuitenkaan saa kaikkia tekemään itsemurhaa. Todellisuudessa suurin osa ihmisistä ei lopeta elämäänsä tällaisissa stressaavissa tilanteissa. Miksi sitten jotkut pitävät itsemurhaa ratkaisuna, vaikka useimmat eivät?

Taustalla olevia syitä

”Kuolemista koskeva päätös riippuu pitkälti siitä, miten tapahtumia tulkitsee”, sanoo Kay Redfield Jamison, joka työskentelee psykiatrian professorina Johns Hopkinsin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän lisää: ”Kun mieli on terve, useimmat ihmiset eivät tulkitse mitään tilannetta niin musertavaksi, että se antaisi aihetta itsemurhaan.” Yhdysvaltain mielenterveysinstituutissa toimiva Eve K. Mościcki sanoo, että itsetuhoiseen käyttäytymiseen vaikuttavat yhdessä monet tekijät, joista osa on taustalla. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi mielenterveyshäiriöt, riippuvuussairaudet, perimä ja aivokemia. Tarkastellaanpa joitakin niistä.

Merkittävimpiä näistä tekijöistä ovat mielenterveyshäiriöt ja riippuvuussairaudet, kuten masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö,  skitsofrenia ja päihteiden väärinkäyttö. Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että yli 90 prosenttia itsemurhista on yhteydessä näihin sairauksiin. Ruotsalaistutkijat havaitsivat, että niiden miesten keskuudessa, joilla ei ollut todettu tällaisia sairauksia, itsemurhakuolleisuus oli 8,3 itsemurhaa 100000:ta asukasta kohti, mutta masennusta sairastavien keskuudessa määrä hyppäsi 650:een 100000:ta asukasta kohti! Asiantuntijoiden mukaan itsemurhaan johtavat syyt ovat samanlaisia myös Aasiassa. Depression ja laukaisevien tekijöiden yhdistelmä ei silti merkitse sitä, että itsemurha on väistämätön.

Professori Jamison, joka on itsekin yrittänyt itsemurhaa, sanoo: ”Näyttää siltä, että ihmiset kykenevät kestämään tai sietämään masennusta niin kauan kuin he uskovat tilanteen paranevan.” Hän on kuitenkin havainnut, että kun voimistuvasta epätoivosta tulee sietämätöntä, mielen kyky hillitä itsetuhoisia mielijohteita heikkenee vähitellen. Hän vertaa tilannetta auton jarrujen kulumiseen jatkuvassa rasituksessa.

On erittäin tärkeää panna merkille tällainen suuntaus, koska masennusta voidaan hoitaa. Avuttomuuden tunteet voidaan voittaa. Kun taustalla oleviin tekijöihin käydään käsiksi, ihmiset voivat suhtautua eri lailla sydänsuruihin ja paineisiin, jotka usein antavat sysäyksen itsemurhalle.

Jotkut ajattelevat, että monen itsemurhan taustalla saattaa olla perimä. On totta, että geenit vaikuttavat ihmisen luonteenlaatuun, ja tutkimukset osoittavat, että joissakin suvuissa itsemurhia esiintyy enemmän kuin toisissa. Mutta ”perinnöllinen taipumus itsemurhaan ei missään tapauksessa merkitse sitä, että itsemurha on väistämätön”, sanoo Jamison.

Taustatekijänä voi olla myös aivokemia. Aivojen miljardit neuronit ovat yhteydessä toisiinsa sähkökemiallisesti. Hermosyiden haaroittuneissa päissä on pieniä synapseiksi kutsuttuja liitoskohtia, joiden yli informaatio siirtyy kemiallisesti välittäjäaineiden avulla. Yhden välittäjäaineen, serotoniinin, määrä saattaa liittyä ihmisen biologiseen itsemurha-alttiuteen. Kirjassa Inside the Brain selitetään: ”Alhainen serotoniinin määrä voi saada aikaan sen, että elämänonni ehtyy, mikä vie ihmiseltä kiinnostuksen olemassaoloon ja kasvattaa masennuksen ja itsemurhan riskiä.”

Tosiasia kuitenkin on, ettei itsemurha ole kenenkään tapauksessa väistämätön. Miljoonat ihmiset selviytyvät sydänsuruista ja paineista. Syynä siihen, että jotkut tappavat itsensä, on se tapa, jolla mieli ja sydän reagoivat paineisiin. Ei tule käydä käsiksi vain välitöntä huomiota vaativiin seikkoihin, jotka voivat antaa sysäyksen itsemurhalle, vaan myös taustalla oleviin tekijöihin.

Miten ihminen voi siis kehittää myönteisemmän asenteen saadakseen elämänhalunsa takaisin?

[Tekstiruutu s. 6]

Sukupuoli ja itsemurhat

Erään Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan naiset yrittävät itsemurhaa kaksi kolme kertaa todennäköisemmin kuin miehet, mutta miehet onnistuvat yrityksessään neljä kertaa todennäköisemmin. Naisilla esiintyy masennusta ainakin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin miehillä, mikä voi selittää itsemurhayritysten suuremman määrän. Naisten masennussairaudet voivat kuitenkin olla lievempiä, ja siksi he saattavat turvautua lievempiin keinoihin. Toisaalta miehillä saattaa olla taipumus käyttää rajumpia, määrätietoisempia keinoja onnistuakseen yrityksessään.

Kiinassa taas naiset onnistuvat yrityksessään miehiä useammin. Eräässä tutkimuksessa ilmeni, että kaikista niistä itsemurhista, jotka naiset maailmassa tekevät, noin 56 prosenttia tehdään Kiinassa, varsinkin maaseudulla. Yhtenä syynä siihen, että kiinalaisnaiset yrittävät hetken mielijohteesta itsemurhaa ja onnistuvat siinä, pidetään hengenvaarallisten torjunta-aineiden helppoa saatavuutta.

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

Itsemurhat ja yksinäisyys

Yksi syy siihen, että ihmiset masentuvat ja tekevät itsemurhia, on yksinäisyys. Jouko Lönnqvist, joka johti erästä suomalaisten itsemurhia koskenutta tutkimusta, sanoi itsemurhan tehneistä: ”Arkielämässään monet olivat yksinäisiä. Heillä oli paljon vapaa-aikaa, mutta sosiaaliset suhteet olivat vähäisiä.” Japanissa Hamamatsun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa toimiva psykiatri Kenshiro Ohara sanoi, että tuossa maassa esiintyneen keski-ikäisten miesten itsemurha-aallon taustalla oli ”eristäytyminen”.

[Kuva s. 5]

Aikuisilla laukaisevia tekijöitä ovat tavallisesti taloudelliset tai työhön liittyvät ongelmat