”Ehkä hän tällä kertaa muuttuu”

ROXANA * on pirteä, viehättävä neljän lapsen äiti, joka on naimisissa eteläamerikkalaisen kirurgin kanssa. ”Mieheni kohtelee naisia miellyttävästi, ja hänestä pidetään miesten keskuudessa”, hän sanoo. Mutta Roxanan puolisossa on pimeä puoli, jota heidän läheisetkään ystävänsä eivät näe. ”Kotona hän on hirviö. Hän on äärimmäisen mustasukkainen.”

Roxanan kasvoilta kuvastuu pelko, kun hän jatkaa kertomustaan. ”Ongelma tuli esiin, kun olimme olleet naimisissa vain pari viikkoa. Veljeni ja äitini tulivat meille kylään, ja minulla oli hauskaa jutellessani ja nauraessani heidän kanssaan. Mutta kun he lähtivät, mieheni heitti minut rajusti sohvalle raivon vallassa. En voinut uskoa sitä todeksi.”

Valitettavasti Roxanan koettelemukset olivat vasta alussa, sillä vuosien varrella häntä on pahoinpidelty toistuvasti. Väkivaltainen kohtelu näyttää noudattavan ennustettavissa olevaa kaavaa. Roxanan aviomies hakkaa häntä, pyytelee sitten vuolaasti anteeksi ja lupaa, ettei hän enää koskaan tee niin. Hänen käytöksensä paranee – ainakin lyhyeksi aikaa. Sitten painajainen uusiutuu. ”Ajattelen aina, että ehkä hän tällä kertaa muuttuu”, Roxana sanoo. ”Silloinkin kun lähden pakoon, palaan aina hänen luokseen.”

Roxana pelkää, että jonain päivänä hänen miehensä menee väkivaltaisuudessaan pitemmälle. ”Hän on uhannut tappaa minut, lapset ja itsensä”, hän sanoo. ”Erään kerran hän pani sakset kaulalleni. Kerran hän uhkasi minua pyssyllä, suuntasi sen kohti korvaani ja painoi liipaisinta! Onneksi ase ei ollut ladattu, mutta melkein kuolin pelosta.”

Tapana vaieta

Maailmassa on miljoonia Roxanan kaltaisia naisia, jotka kärsivät väkivaltaisen miehen käsissä. * Monet heistä vaikenevat koettelemuksistaan. He ajattelevat, että asiasta puhuminen on hyödytöntä, sillä monet  vaimoaan pahoinpitelevät miehet ovat yksinkertaisesti kieltäneet syytökset selittämällä, että heidän vaimonsa on herkkä tai että hänellä on taipumus liioitella asioita.

On surullista, että monet naiset pelkäävät joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi paikassa, jossa heidän pitäisi tuntea olonsa turvallisimmaksi – omassa kodissaan. Myötätuntoa saa kuitenkin hyvin usein osakseen pahoinpitelijä eikä uhri. Jotkut eivät voi uskoa, että kunnon kansalaiselta vaikuttava mies hakkaisi vaimoaan. Ajatellaanpa, mitä tapahtui Anitalle, kun hän kertoi rehellisesti, että hänen arvossa pidetty aviomiehensä pahoinpiteli häntä. ”Muuan tuttavamme sanoi minulle: ’Kuinka voit syyttää niin hienoa miestä?’ Eräs toinen sanoi, että minun täytyi jollain tavoin ärsyttää häntä! Senkin jälkeen, kun asia tuli ilmi, jotkut ystävistäni alkoivat kartella minua. Heistä minun olisi pitänyt vain kestää, koska ’miehet ovat sellaisia’.”

Kuten Anitan esimerkki osoittaa, monien on vaikea tajuta puolison pahoinpitelyn karua todellisuutta. Mikä saa miehen kohtelemaan näin julmasti naista, jota hän väittää rakastavansa? Miten väkivallan uhreja voidaan auttaa?

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 4]

Perheväkivallan laaja-alaisuus

YK:n julistuksessa, joka koskee naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista, selitetään, että ”naisiin kohdistuva väkivalta” voi olla ”mikä tahansa sukupuoleen perustuva väkivallanteko, joka johtaa tai joka todennäköisesti johtaa naisen ruumiilliseen, seksuaaliseen tai henkiseen vahinkoon tai kärsimykseen, mukaan lukien sellaisella teolla uhkaaminen, sellaiseen pakottaminen tai sellaiseen liittyvä mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisella paikalla tai yksityiselämässä”. Tällaiseen väkivaltaan sisältyy muun muassa ”ruumiillinen, seksuaalinen ja henkinen väkivalta, jota esiintyy perheissä ja yhteiskunnassa, kuten pahoinpitely; kotioloissa tapahtuva tyttölasten seksuaalinen hyväksikäyttö; myötäjäisiin liittyvä väkivalta; avioliitossa tapahtuva raiskaus; naisten sukupuolielinten silpominen sekä muut perinteiset naisille vahingolliset tavat”.