Raamatun näkökanta

Onko Jumalalla oikeus voimankäyttöön?

VÄKIVALTAINEN voimankäyttö on kiinteä osa ihmishistoriaa. Erään arvion mukaan 1900-luvulla murhattiin 170 miljoonaa ihmistä oman maansa poliittisen hallituksen toimesta. Raamattu sanookin paikkansapitävästi, että ihmiset ovat jatkuvasti hallinneet toisia ihmisiä heidän vahingokseen (Saarnaaja 8:9).

Ihmisen väkivaltaisen voimankäytön vuoksi jotkut kyseenalaistavat Jumalan voimankäytön vihollistensa tuhoamiseksi. Eivätkö juutalaiset hyökänneet Luvatussa maassa asuvien kanaanilaisten kimppuun ja tappaneet heitä Jumalan käskystä? (5. Mooseksen kirja 20:16, 17.) Eikö Jumala lisäksi itse sano, että hän murskaa kaikki vastustavat hallitusvallat ja tekee niistä lopun? (Daniel 2:44.) Jotkut vilpittömät ihmiset ovat pohtineet, onko Jumalalla oikeus voimankäyttöön.

Voiman väärinkäyttö

On erittäin tärkeää ymmärtää, että kyky käyttää voimaa on perustekijä, kun on kyse hallituksesta. Hallintokoneisto, joka ei kykene panemaan täytäntöön säädöksiään, on voimaton. Esimerkiksi kuinka monet olisivat poliisien ilmi tulleista väärinkäytöksistä huolimatta valmiita luopumaan poliisivoimien antamasta suojasta? Entä kuka järkevä ihminen väittäisi sitä vastaan, että tarvitsemme tehokasta oikeuslaitosta?

Mohandas Gandhi, joka tunnettiin väkivallan kammoksumisesta, on sanonut: ”Oletetaanpa, että joku mies juoksee raivopäisenä ympäriinsä miekka kädessä ja surmaa jokaisen tielleen osuvan eikä kukaan uskalla ottaa häntä kiinni elävältä. Kuka tahansa, joka onnistuu saamaan päiviltä tämän hullun, saa osakseen yhteiskunnan kiitollisuuden, ja häntä pidetään suurena hyväntekijänä.” Todellakin jopa Gandhi näki voimankäytön joissakin olosuhteissa tarpeelliseksi.

 On siis ilmeistä, että kyky käyttää voimaa on vakaan yhteiskunnan perustekijöitä. Yleensä kun ihmiset puhuvat voimankäyttöä vastaan, he todellisuudessa kritisoivat voiman väärinkäyttöä (Saarnaaja 4:1–3).

”Kaikki hänen tiensä ovat oikeutta”

Historiasta ei löydy mitään todisteita siitä, että Jumala olisi joskus käyttänyt voimaansa väärin. Hän ei hallitse käyttämällä voimaa mielivaltaisesti. Hän haluaa meidän palvovan itseään rakkaudesta häneen (1. Johanneksen kirje 4:18, 19). Todellisuudessa Jumala ei käytä voimaa, jos sen voi jollakin oikeudenmukaisella tavalla välttää (Jeremia 18:7, 8; 26:3, 13; Hesekiel 18:32; 33:11). Ja kun hän päättää käyttää voimaansa, hän antaa siitä monia varoituksia etukäteen niin että kuka tahansa voi halutessaan oikaista elämäänsä (Aamos 3:7; Matteus 24:14). Toimisiko ilkeä ja mielivaltainen Jumala tällä tavalla?

Jumalan voimankäytöllä ei ole mitään tekemistä ihmisten tuomittavan voiman väärinkäytön kanssa. ”Kaikki hänen tiensä ovat oikeutta”, sanoo Mooses Jehovasta, ”uskollisuuden Jumalasta, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta” (5. Mooseksen kirja 32:4). Toisin kuin ihmistyrannien hallinto Jumalan hallinto ei perustu ylivoimalle. Hän on kaikissa tilanteissa käyttänyt voimaansa sopusoinnussa täydellisen rakkautensa, viisautensa ja oikeudenmukaisuutensa kanssa (Psalmit 111:2, 3, 7; Matteus 23:37).

Esimerkiksi Jumala tuhosi pahat vedenpaisumuksessa vasta monen vuoden varoittamisen jälkeen. Kuka tahansa olisi voinut käyttää hyväkseen tilaisuutta mennä arkkiin ja pelastua, mutta vain kahdeksan ihmistä teki niin. (1. Pietarin kirje 3:19, 20; 2. Pietarin kirje 2:5.) Joosuan päivinä Israelin kansa toteutti turmeltuneille kanaanilaisille langetettua Jumalan tuomiota, joka oli esitetty yli 400 vuotta aiemmin (1. Mooseksen kirja 15:13–21). Ei ole mahdollista, että kanaanilaiset olisivat pysyneet koko tuon ajan tietämättöminä kaikista niistä voimakkaista todisteista, jotka osoittivat israelilaisten olevan Jumalan valittu kansa (Joosua 2:9–21; 9:24–27). Ei ainoakaan kanaanilainen kansa gibeonilaisia lukuun ottamatta anonut kuitenkaan armoa eikä käyttänyt hyväkseen tilaisuutta rauhan tekemiseen. Kanaanilaiset sen sijaan kovettivat sydämensä Jumalaa vastaan. (Joosua 11:19, 20.)

Jumalan valta

Kun yritämme ymmärtää Jumalan voimankäyttöä, meidän täytyy aloittaa eräästä perustotuudesta, joka koskee asemaamme Jumalan edessä. ”Me olemme savi, ja sinä olet Valajamme”, tunnusti profeetta Jesaja nöyrästi (Jesaja 64:8). On selvää, että maailmankaikkeuden Luojana Jumala voi käyttää voimaansa millä tavalla hän haluaa. Tunnustaen Jumalan vallan me voimme Salomon tavoin sanoa: ”Kuninkaan sana on hallitseva valta, ja kuka voi sanoa hänelle: ’Mitä teet?’” (Saarnaaja 8:4; Roomalaisille 9:20, 21.)

Kaikkivaltiaana Luojana Jumalalla on oikeus antaa maanpäällinen elämä jollekulle ja ottaa se pois. Ihmiset eivät ole sellaisessa asemassa, että he voisivat oikeuteen ja tietoon vedoten kyseenalaistaa Jumalan voimankäytön. Ihmisen tulee oppia mukauttamaan oma ajattelunsa sopusointuun Jumalan ajattelun kanssa. ”Eivätkö teidän tienne ole sellaiset, joita ei ole suunnattu oikein?” Jehova kysyi (Hesekiel 18:29; Jesaja 45:9).

Jehovan oikeustaju ja hänen rakkautensa ihmisiin saa hänet poistamaan maan päältä ne, jotka käyttävät voimaa väärin ja polkevat väkivaltaisesti toisten oikeuksia. Tämä voimankäyttö tuo maan päälle ihanteelliset olot, joista kaikki rauhaa rakastavat ja sitä kaipaavat ihmiset saavat nauttia (Psalmit 37:10, 11; Nahum 1:9). Jumalan hallinto tulee siis täyttämään oikeuden vaatimukset, ja se saatetaan kunniaan ikuisiksi ajoiksi (Ilmestys 22:12–15).