Elimistösi mikroskooppiset ”kuljetusvaunut”

VIISI päivää sitten se oli solu, jolla oli tuma. Intensiivisen kypsymisvaiheen aikana se on kuitenkin työntänyt tuman ulos supistelemalla voimakkaasti. Se on nyt retikulosyytti eli epäkypsä punasolu ja valmis lähtemään mukaan verenkiertoon. Kahdesta neljään päivän kuluttua siitä tulee täysin kypsä punasolu eli erytrosyytti.

 Tämä pieni solu on kuin kuljetusvaunu. Se kuljettaa happea, mikä onnistuu sen sisältämän hemoglobiinin, happea sitovan proteiinin, ansiosta. Nelikuukautisen elämänsä aikana tämä ”kuljetusvaunu” matkaa elimistössäsi arviolta 250 kilometriä. Ihmisessä on noin kymmenen miljardia ohutta hiussuonta, joiden yhteispituus on kaksi kertaa maapallon ympärysmitta. Hapen kuljettamiseksi kaikkiin ruumiinosiin tarvitaan biljoonia punasoluja.

Tämä pikkuruinen ”kuljetusvaunu” on liikkeellä verenkierrossasi lähes tauotta. Sen nopeus riippuu olosuhteista. Huippunopeutensa 120 senttimetriä sekunnissa punasolu saavuttaa sydämestä lähtevällä ”moottoritiellä” eli aortassa. Tullessaan verisuoniston ”sivuteille” se hidastaa vauhtia vähitellen, niin että se kulkee hiussuonten loppupäässä noin 0,3 millimetriä sekunnissa.

Mistä verisolut tulevat

Suurin osa aikuisen ihmisen punasoluista muodostuu tavallisesti luuytimessä. Luuydin tuottaa joka päivä jokaista painokiloa kohti 2,5 miljardia punasolua, miljardi granulosyyttiä (eräitä valkosoluja) ja 2,5 miljardia verihiutaletta. Tämä vastaa päivittäin menetettävää solumäärää. Normaalissa aikuisessa tuhoutuu ja korvautuu miljoonia punasoluja joka sekunti.

Päästäkseen luuytimestä verenkiertoon epäkypsä punasolu lähestyy jotakin luuytimessä kulkevaa pientä verisuonta (sinusoidia) ja työntyy siihen sisään sen seinämässä olevasta pienestä aukosta. Suunnilleen kolme päivää tai kauemmin se tuottaa hemoglobiinia, mutta kun siitä tulee kypsä punasolu, se lopettaa hemoglobiinin tuotannon.

Iso ja pieni verenkierto

Lääkärit totesivat 1600-luvulla, että ihmisellä on kaksi eri verenkiertoa. Isossa verenkierrossa punasolut, ruumiisi mikroskooppiset ”kuljetusvaunut”, lähtevät sydämestä ruumiin kudoksiin. Ne vievät niihin happea ja kuljettavat pois jätettä, nimittäin hiilidioksidia. Tämä on niin sanottua sisäistä hengitystä. Sitten punasolut palaavat sydämeen. Pienessä verenkierrossa ”kuljetusvaunut” lähetetään keuhkoihin. Siellä ne purkavat jätekuormansa ja ottavat kyytiin happea. Pieni verenkierto siis mahdollistaa hengityksen.

Kun soluja ei ole tarpeeksi

Joskus punasoluja on normaalia vähemmän. Lääkärit sanovat tätä tilaa anemiaksi. Se voi johtua eri syistä, muun muassa 1) viasta punasolujen tuotannossa tai kypsymisessä, 2) niiden liian nopeasta tuhoutumisesta ja 3) runsaasta verenvuodosta. Myös krooniset tulehdukset ja kasvaimet voivat aiheuttaa anemian.

Vaikeuksia saattaa syntyä, jos veressä on joko liikaa tai liian vähän rautaa. Kun rautaa on liian vähän, punasolut eivät kypsy normaalisti. Sen seurauksena punasoluista tulee tavallista pienempiä ja vaaleampia. Monesti rautalääkitys auttaa tähän. Joskus taas veren rautapitoisuus on liian suuri. Näin voi käydä, kun vaurioituneet punasolut rikkoutuvat ja niistä pääsee rautaa verenkiertoon. Vähitellen kaikki ruumiin elimet myrkyttyvät. Erityisen vakavaa on sydämen myrkyttyminen. Se johtaa lähes poikkeuksetta krooniseen sydämen vajaatoimintaan.

Kaiken sen selittämiseen, mitä punasolut tekevät elimistössämme, tarvittaisiin useita kirjoja, mutta on selvää, että niiden hämmästyttävä monimutkaisuus, jota kuvaillaan tässä vain osittain, kertoo elämän Suunnittelijan ja Luojan viisaudesta. Eräs tämän suuren ja älykkään Luojan palvojista sanoi muinoin: ”Hänessä meillä on elämä ja me liikumme ja olemme olemassa.” (Apostolien teot 17:28.)