Miltä tulevaisuus näyttää?

IHMINEN on vain osa laajempaa kokonaisuutta. Kaikilla maapallon eliöillä on oma paikkansa Jumalan niille antaman tehtävän mukaisesti. Monet seikat yhdistävät meitä ja ympärillämme olevia eliöitä, ennen kaikkea itse elämän ihme. Siksi monista tuntuu voimakkaasti siltä, että jotain menetetään, kun jokin eliö kuolee sukupuuttoon.

Tiedemies Anthony C. Janetos kirjoitti Consequences-lehdessä: ”Monet olisivat yhtä mieltä siitä, että meillä on yhteiskuntana moraalinen vastuu suojella tämän planeetan asuinkelpoisuutta ja huolehtia vastuuntuntoisesti sen biologisista rikkauksista ihmislajin nykyistä ja tulevaa hyvinvointia silmällä pitäen. Tämä vaatii sitä, että me ymmärrämme biodiversiteetin arvon – sen, mitä se antaa luonnolle ja miten me voimme käyttää sitä – ja sitoudumme säilyttämään sen.”

Mitä asian hyväksi tehdään?

Maailmanlaajuinen huoli elävien luonnonvarojen katoamisesta on tuonut hallitusten ja erilaisten elinten edustajat yhteen ja saanut heidät laatimaan biologista monimuotoisuutta koskevan sopimuksen. Tässä laajassa sopimuksessa tunnustetaan, että biodiversiteetin suojelu on kaikkien yhteinen huoli.

Biologit, ekologit ja muut tiedemiehet eri puolilta maailmaa ovat julistaneet vuosijakson 2001–02 kansainväliseksi biodiversiteetin havainnoimisvuodeksi (International Biodiversity Observation Year), jotta biodiversiteetistä  saataisiin parempi käsitys. Tätä hanketta johtava Coloradon yliopiston biologi Diana Wall sanoo: ”Biodiversiteetin tutkimisesta on monenlaista hyötyä, koska siten löydetään uusia geenejä ja kemiallisia aineita, joiden avulla voidaan valmistaa uusia lääkkeitä, parantaa satoja tai palauttaa ennalleen saastunutta maata.” Wall lisää: ”Mikä vielä tärkeämpää, on välttämätöntä saada selville, missä uudet lajit ovat, mikä on niiden tehtävä terveen ekosysteemin ylläpitämisessä ja miten me voimme suojella niitä, koska tällöin on käytettävissä tietoa, johon maaperää, jokia ja valtameriä koskevat ratkaisut voidaan perustaa.”

Tarvitaan perinpohjaisia muutoksia

Kiitettävää edistystä on kyllä tapahtunut, mutta pääasiassa on hoidettu oireita eikä syitä. Tutkijoiden mukaan ihmisellä ei ole enää runsaasti aikaa jäljellä. Pohdiskellessaan ”mahdollista biodiversiteetin katoamista” Philadelphian luonnontieteellisessä akatemiassa toimiva Ruth Patrick tuli siihen tulokseen, että ”ajalla on ratkaiseva merkitys – –. On äärimmäisen tärkeää ryhtyä tehokkaisiin ja pikaisiin toimiin.” Jotta sukupuuttoon kuoleminen loppuisi, ihmisen on heti paikalla muutettava tapaa, jolla hän kohtelee tätä planeettaa ja sen eliöitä. Pelkkä vahinkojen korjaaminen ei riitä. ”Biologisen monimuotoisuuden suojelemista koskevia ongelmia ei voi irrottaa suuremmista yhteiskunnalliseen – – kehitykseen liittyvistä kysymyksistä”, julistaa yhdysvaltalainen ympäristöntutkimuskeskus World Resources Institute.

Tähän tavoitteeseen päästään vain siten, että yhteiskunnassa tapahtuu perinpohjainen muutos. Kirjassa Caring for the Earth myönnetään, että vastuuntuntoinen asioiden hoito edellyttää ”useimmiten nykyisistä poikkeavia arvoja, talousjärjestelmiä ja yhteiskuntia”.

Raamattu osoittaa selvästi, etteivät ihmiset kykene tekemään tällaisia muutoksia. Jeremian 10:23 sanoo: ”Tiedän hyvin, oi Jehova, ettei ihmisen tie kuulu hänelle. Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” (Sananlaskut 20:24.) Tämä on totisesti käynyt ilmi kautta historian, ja koska ihminen on sivuuttanut tämän periaatteen, meitä ovat kohdanneet 2. Timoteuksen kirjeen 3:1–5:n mukaisesti ”kriittiset ajat, joista on vaikea selviytyä”. Nämä jakeet osoittavat lisäksi, että kriittiset ajat johtuvat ihmisten väärästä ajattelusta. Elleivät siis ihmiset muutu, kaikki ratkaisut kohtaamiimme ongelmiin ovat parhaimmillaankin tilapäisiä.

Maailmankuulu tutkija tri Jane Goodall sanoi eräässä haastattelussa, että ympäristön tuhoaminen ”on usein yhteydessä teollisuusmaiden taloudelliseen ahneuteen ja materialismiin”. Kasvitieteilijä Peter Raven, Yhdysvaltojen tiedeakatemian entinen sihteeri, varoitti, että ”tietämättömyys, välinpitämättömyys, köyhyys ja ahneus synnyttävät toisiinsa liittyviä ongelmia, jotka ovat vaarassa pahentaa maapallon tilaa radikaalisti”. On siis päästävä eroon muun muassa itsekkyydestä, ahneudesta, tietämättömyydestä, lyhytnäköisyydestä ja itsekeskeisyydestä.

Biodiversiteetin perimmäinen turva

Uskomattoman monimuotoisen elämän Luoja on ymmärrettävästi kiinnostunut luomistekojensa tulevaisuudesta. Raamattu kertoo, että Jumala ryhtyy pian toimiin saattaakseen ”turmioon ne, jotka turmelevat maata” (Ilmestys 11:18).

Palauttaako Jumala maapallolle sellaisia eliöitä, jotka ovat kuolleet sukupuuttoon siksi, että ihminen on turmellut maata? Jos Luoja niin haluaa, hän voi tulevaisuudessa luoda uudelleen sukupuuttoon kuolleita eläinlajeja. Sama pätee kasveihin. Mutta koska Raamatussa ei sanota niin, on epäviisasta rakennella teorioita tästä asiasta.

Jumalan hallinto takaa kuitenkin sen, että jokainen maapallolla oleva elollinen tulee olemaan siunattu. Psalmista sanoo: ”Riemuitkoon maa! Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoot maa ja sen luodut, humiskoot ilosta metsien puut.” (Psalmit 96:11, 12, vuoden 1992 kirkkoraamattu.)