Toivoa niveltulehdusta sairastaville

”NIVELTULEHDUS ei ole merkittävä kuolinsyy, kuten sydäntaudit tai syöpä”, sanoo tri Fatima Mili, ”mutta se vaikuttaa hyvin paljon elämän laatuun.” Niveltulehdus voi vaikuttaa kaikkiin elämän puoliin. Millaisia ongelmia niveltulehdusta sairastavat kohtaavat? Voiko niistä selviytyä?

Katia, * 28-vuotias italialaisnainen, sanoo: ”Olin 20-vuotias, kun minun todettiin sairastavan niveltulehdusta. Sen jälkeen koko elämäni on muuttunut. Kivun vuoksi minun on ollut pakko luopua työstäni ja kokoaikaisen sananpalveluksen urasta.” Kipu on kaikkien niveltulehdusta sairastavien yhteinen ongelma. Alan, 63-vuotias englantilaismies, sanoo: ”Kipua tuntuu aina jossain päin kehoa, vaikka se voikin olla lievää.” Haasteena on myös uupumus. 21-vuotias Sara sanoo: ”Vaikka voisikin  kestää kipua ja turvotusta, väsymys on sietämätöntä.”

Henkinen tuska

Japanilainen 61-vuotias Setsuko sanoo, että jatkuvan kivun kanssa taisteleminen voi ”kuluttaa ihmisen loppuun henkisesti”. Eikä ihme, sillä pelkkä kynään tai puhelimeen tarttuminen voi olla vaikeaa! 47-vuotias Kazumi valittaa: ”En kykene enää tekemään edes sellaisia tavallisia asioita, joita lapsikin voi tehdä.” 60-vuotias Janice, joka ei enää voi olla pitkään jalkojen päällä, sanoo: ”Minua lannistaa se, etten voi tehdä sellaista, mitä tein aiemmin.”

Tällaisten rajoitusten vuoksi ihminen voi turhautua ja alkaa ajatella kielteisesti itsestään. 27-vuotias Gaku, joka on Jehovan todistaja, sanoo: ”Tunnen itseni täysin arvottomaksi, koska en kykene osallistumaan täysin määrin evankelioimistyöhön enkä suorittamaan tehtäviä seurakunnassa.” Francesca, joka on taistellut niveltulehduksen kanssa kaksivuotiaasta lähtien, kertoo, että hän vajoaa ”yhä syvemmälle epätoivoon”. Epätoivo voi vaikuttaa haitallisesti hengellisyyteen. Joyce, eteläafrikkalainen Jehovan todistaja, myöntää, että hän alkoi jäädä pois kristillisistä kokouksista. ”En kestänyt nähdä ketään”, hän selittää.

Niveltulehdusta sairastava voi olla myös hyvin huolissaan tulevaisuudesta. Hän saattaa pelätä, että hänestä tulee liikuntakyvytön ja toisista riippuvainen tai että kukaan ei huolehdi hänestä tai että hän kaatuu ja luita menee poikki tai että hän ei kykene pitämään huolta perheestään. 52-vuotias Yoko myöntää: ”Kun näen, että epämuodostumia syntyy, pelkään niiden lisääntyvän.”

Myös perheenjäsenet voivat tuntea henkistä tuskaa, kun he näkevät päivittäin rakkaansa kärsivän. Joidenkin parien avioliittokin voi joutua kovalle koetukselle. Denise-niminen englantilaisnainen sanoo: ”Kun  olimme olleet 15 vuotta naimisissa, mieheni ilmoitti, ettei hän enää kestänyt niveltulehdustani. Hän jätti minut ja viisivuotiaan tyttäremme.”

Niveltulehdus asettaa tosiaankin valtavia haasteita sekä siitä kärsiville että heidän perheensä jäsenille. Monet ovat kuitenkin kestäneet sitä menestyksellisesti. Tarkastellaanpa miten.

Tiedä omat rajoituksesi

Niveltulehdusta sairastavan on tärkeää saada riittävästi lepoa; se tuo suurimman helpotuksen väsymykseen. Mutta tämä ei merkitse sitä, että pitäisi syrjäytyä elämästä. Timothy selittää: ”On pysyttävä toimeliaana, jotta niveltulehdus ei saisi henkistä yliotetta, sillä jos niin käy, sitä vain on kotona tekemättä mitään ja tuntee kipua.” Mayo Clinic -sairaalan reumatologi William Ginsburg sanoo: ”Sen välillä, milloin tekee liikaa ja milloin taas liian vähän, on hiuksenhieno ero. Toisinaan ihmisiä on kehotettava hidastamaan vauhtia ja kuuntelemaan omaa kehoaan.”

Tämä voi vaatia sitä, että on muutettava käsitystä omista rajoituksistaan. Eteläafrikkalainen Daphne kertoo: ”Minun on täytynyt olla realistinen ja tiedostaa se, etten ole menettänyt kykyäni tehdä joitakin asioita. Minun on vain tehtävä ne hitaammin. Sen sijaan että tuntisin itseni levottomaksi tai turhautuneeksi, teen vain vähän kerrallaan.”

On myös hyvä tutustua erilaisiin tarjolla oleviin apuvälineisiin ja ehkä keskustella niistä lääkärin tai lääkintävoimistelijan kanssa. Keiko sanoo: ”Olemme asentaneet taloomme porrashissin. Pyöreiden ovenripojen kääntäminen sattuu ranteisiini, joten vaihdoimme ne. Nyt voin avata kaikki ovet työntämällä niitä päälläni. Olemme asentaneet taloomme vipuhanat, jotta voisin tehdä ainakin jonkin verran kotitöitä.” Niveltulehduksesta kärsivä Gail kertoo: ”Auton- ja kodinavaimissani on pitkä varsi, jotta minun olisi helpompi kääntää niitä. Kampaani ja harjaani on liitetty pitkä jatkokappale, ja niiden kulmaa voi säätää, mikä helpottaa hiusten kampaamista ja harjaamista.”

Perheen tuki – ”voiman lähde”

Brasilialainen Carla sanoo: ”Aviomieheni tuella on ollut ratkaiseva merkitys. Se että hän tuli kanssani lääkäriin, antoi minulle rohkeutta. Otimme yhdessä selvää, miten sairaus vaikuttaa elimistööni, mitkä ovat sen oireita ja millaista hoitoa tarvitaan. Tunsin oloni paremmaksi, koska hän kykeni ymmärtämään, mitä kävin läpi.” Aviomiehet ja vaimot voivat antaa valtavasti voimaa ja tukea puolisolleen, kun he hyväksyvät hänen rajoituksensa ja ovat valmiita hankkimaan tietoa hänen sairaudestaan.

Esimerkiksi Bette otti siivoustöitä, kun hänen aviomiehensä täytyi niveltulehduksen vuoksi vähentää työtään rakennuksilla. Kazumin aviomies ei ainoastaan hoitanut Kazumia vaan teki myös ne kotityöt, joita hän ei kyennyt tekemään. Lisäksi hän valmensi heidän lapsiaan, niin että he saattoivat auttaa siinä, missä pystyivät. Kazumi sanoo: ”Aviomieheni on ollut voiman lähde. Ilman hänen apuaan tilani olisi paljon huonompi.”

Carol-nimisellä australialaisnaisella on sanottavana varoituksen sana: ”Älä sisällytä aikatauluusi liian paljon toimintaa. Riittämättömyyden tunteet hiipivät helposti mieleeni, jollen pysy perheen tahdissa.” Se että perhe tukee sairasta osoittaen ymmärtämystä ja huomaavaisuutta, voi olla hänelle voiman lähde.

Hengellinen apu

Katia sanoo: ”Kun ihminen kärsii tällaisesta sairaudesta, hän on vakuuttunut siitä, ettei kukaan tiedä, mitä hän joutuu  kokemaan. On siksi tärkeää kääntyä Jehova Jumalan puoleen ja tiedostaa, että hän todella ymmärtää fyysistä ja henkistä tilaamme (Psalmit 31:7). Hyvä suhde häneen on antanut minulle mielenrauhan, jonka ansiosta olen voinut elää lähestulkoon tyynesti sairauteni kanssa.” Raamatussa Jehovaa sanotaan sopivasti ”kaiken lohdutuksen Jumalaksi, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme” (2. Korinttilaisille 1:3, 4).

Jatkuvasta kivusta kärsivä voikin saada paljon lohtua rukouksesta. Kazumi kertoo: ”Niinä pitkinä öinä, joina en kivun vuoksi saa unta, olen vuodattanut itkien sydäntäni Jehovalle ja pyytänyt häneltä voimaa kivun kestämiseen ja viisautta kohdata kaikki vaikeuteni. Jehova on totisesti vastannut minulle.” Myös Francesca on kokenut Jumalan rakkaudellisen tuen. Hän sanoo: ”Olen nähnyt Filippiläiskirjeen 4:13:n sanojen täyttyvän: ’Kaikkeen minulla on voimaa hänen välityksellään, joka voimistaa minua.’”

Usein Jehova Jumala antaa tukea kristillisen seurakunnan välityksellä. Esimerkiksi Gail kertoo, millaista apua hän sai paikallisesta Jehovan todistajien seurakunnasta hengellisiltä veljiltään ja sisariltaan: ”Heidän rakkautensa ansiosta en masentunut.” Samoin, kun Keikolta kysyttiin, tuleeko hänelle mieleen jotain, mikä on ollut hyvää hänen elämässään, hän vastasi: ”Kyllä, kaikki se rakkaus ja myötätunto, jota saan jokaiselta seurakunnan jäseneltä!”

Jehovan todistajien seurakunnissa valvojat ottavat johdon tällaisen tuen antamisessa. Setsuko sanoo: ”En osaa ilmaista sanoin, miten suuri merkitys jonkin sairauden kanssa kamppailevalle on sillä, että vanhimmat kuuntelevat ja lohduttavat.” Mutta kuten niveltulehdusta sairastava Daniel muistuttaa, ”hengelliset veljemme ja sisaremme voivat auttaa meitä vain, jos annamme siihen tilaisuuden”. On siksi tärkeää, että sairas on yhteydessä toisiin kristittyihin ja yrittää parhaansa mukaan käydä seurakunnan kokouksissa (Heprealaisille 10:24, 25). Niissä he voivat saada sitä hengellistä rohkaisua, jota he tarvitsevat voidakseen kestää.

Kärsimykset loppuvat

Niveltulehdusta sairastavat ovat kiitollisia lääketieteelle niistä edistysaskeleista, joita tähän mennessä on otettu. Parhaimmatkaan hoidot eivät kuitenkaan yllä lähellekään todellista parannuskeinoa. Loppujen lopuksi sairas saa suurinta lohdutusta uskosta uutta maailmaa koskeviin Jumalan lupauksiin (Jesaja 33:24; Ilmestys 21:3, 4). * Tuossa maailmassa ”rampa hyppii – – kuin kauris” (Jesaja 35:6, vuoden 1992 kirkkoraamattu). Niveltulehdus ja muut ihmiskuntaa vaivaavat sairaudet ovat silloin iäksi poissa! Selkärankareumaa sairastava Peter sanoikin: ”Näen valoa sen synkän tunnelin päässä, jota kuljen.” Giuliana-niminen kristitty nainen sanoi samansuuntaisesti: ”Ajattelen jokaisesta ohi menevästä päivästä, että se on voitettu taistelu ja että minulla on yksi päivä vähemmän kestettävänä!” Olemme tosiaankin hyvin lähellä sitä aikaa, jolloin niveltulehdus ja kaikki muu, mikä aiheuttaa kärsimystä, on poissa!

[Alaviitteet]

[Kuvat s. 10]

On olemassa monia apuvälineitä, joiden ansiosta sairas voi elää tuotteliasta elämää

[Kuva s. 12]

Kristillisissä kokouksissa voi saada rakkaudellista tukea