Kuinka turvallista ruokamme on?

SYÖTKÖ sinä kolme ateriaa päivässä? Siinä tapauksessa olet 70-vuotiaana nauttinut yli 75000 ateriaa. Tyypillisen eurooppalaisen tapauksessa niihin on sisältynyt muun muassa noin 10000 kananmunaa, 5000 leipää, 100 perunasäkkiä, 6 naudankylkeä ja 2 lammasta. Onko tämän kaiken syöminen kova urakka? Ei ollenkaan. Hyvän ruokahalun toivottaminen kuulostaa meistä aina yhtä mieluisalta! Erään kokkikoulun johtaja jopa sanoi: ”Ruoka on elämän ydin.”

Pidämme useimmiten itsestään selvänä, että nauttimamme ruoka on terveellistä. Mutta jos yksikin noista 75000 ateriasta sisältäisi jotain vahingollista, voisimme sairastua vakavasti. Voimmeko olla varmoja, että se mitä panemme suuhumme, on vaaratonta? Yhä useammat ihmiset näyttävät nykypäivänä epäilevän sitä. Joissakin maissa ruoan turvallisuudesta on tullut suuri huolenaihe.

Syitä huoleen

Noin 15 prosenttia eurooppalaisista sairastuu ruoasta vuosittain. Esimerkiksi 1980-luvun alussa myrkyllinen ruokaöljy tappoi Espanjassa noin tuhat ihmistä ja 20000 henkeä sairastui siitä vakavasti. Vuonna 1999 belgialaiset tyrmistyivät kuullessaan, että muun muassa kananmunissa, siipikarjan lihassa, juustoissa ja voissa saattoi olla dioksiinimyrkkyä. Hiljattain Britanniassa kuluttajat kauhistuivat – ja lihantuotanto järkkyi – kun nautakarjaa sairastui hullun lehmän tautiin. Sitten puhkesi suu- ja sorkkatautiepidemia, jonka vuoksi jouduttiin teurastamaan ja hävittämään miljoonia lehmiä, lampaita, sikoja ja vuohia.

Niin vakavia kuin tällaiset riskit ovatkin, ihmisiä huolestuttavat muutkin ruokaan liittyvät seikat. Kuluttajia hämmentävät uudet tekniikat, joita nykyään käytetään elintarvikkeiden tuottamisessa ja jalostamisessa. Euroopan komissio kirjoitti vuonna 1998: ”Uudet tekniikat, kuten ruoka-aineiden säteilytys ja ravintokasvien geenimanipulaatio, ovat herättäneet paljon keskustelua.” Parantavatko uudet tieteelliset tekniikat ruokaamme, vai vahingoittavatko ne sitä? Mitä voimme tehdä oman ruokamme turvallisuuden hyväksi?