Mitä olemme tekemässä ruoallemme?

RUOKA-AINEIDEN muunteleminen ei sinänsä ole uutta. Ihminen on ollut siinä taitava sukupolvien ajan. Tarkat jalostusmenetelmät ovat tuottaneet monia uusia kasvilajikkeita sekä karja- ja lammasrotuja. Yhdysvaltain lääkintöhallituksen edustajan mukaan ”käytännössä kaikkia myytäviä elintarvikkeita on muunneltu perinnäisin jalostusmenetelmin”.

Jalostaminen ei ole ainoa keino muuntaa ruokaa. Elintarviketeollisuus on kehitellyt monia käsittelymenetelmiä joko vahvistaakseen tai yhdenmukaistaakseen makua ja väriä sekä saadakseen ne säilymään. Ihmiset ovat tottuneet syömään ruokaa, jota on muunneltu tavalla tai toisella.

Silti yhä useammat kuluttajat ovat huolissaan siitä, mitä ruoalle ollaan nyt tekemässä. He pelkäävät, että käytössä olevat nykytekniikat vaarantavat ruoan turvallisuuden. Onko levottomuus aiheellista? Tarkastellaanpa kolmea aluetta, jotka ovat herättäneet huolta. *

Hormoneja ja antibiootteja

Siipikarjan, sikojen ja nautakarjan rehuun on joissakin paikoin lisätty 1950-luvulta lähtien pieniä määriä antibiootteja. Tarkoituksena on pienentää sairastumisriskiä, varsinkin siellä missä eläimiä pidetään yhdessä  ahtaissa tiloissa. Joissakin maissa rehuun lisätään myös hormoneja eläinten kasvun vauhdittamiseksi. Hormonien ja antibioottien väitetään suojelevan eläimiä tartunnoilta ja tekevän tehomaataloudesta kannattavampaa, mikä laskee kuluttajahintoja.

Kuulostaa järkevältä. Mutta onko näillä lisäaineilla ruokittujen eläinten liha jossain suhteessa vaarallista kuluttajalle? Eräässä Euroopan yhteisöjen talous- ja sosiaalikomitean raportissa esitettiin sellainen päätelmä, että antibiootit eivät ehkä tuhoa kaikkia bakteereja, jolloin nämä saattavat siirtyä edelleen kuluttajaan. ”Jotkin näistä bakteereista, kuten salmonella- ja kampylobakteerit, saattavat aiheuttaa ihmisille vakavia sairauksia ravintoketjun välityksellä”, siinä todettiin. Entä jos ravintoketjussa on bakteerien lisäksi myös antibioottien jäämiä? On herännyt pelko, että ihmisille vaaralliset taudinaiheuttajat voisivat tämän vuoksi muuttua vähitellen antibiooteille vastustuskykyisiksi.

Entä hormoneilla käsitelty liha? Müncheniläinen professori, tri Heinrich Karg sanoo: ”Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että hormoneja saaneiden eläinten liha ei ole vahingollista terveydelle, mikäli aineet annetaan ohjeiden mukaisesti.” Sanomalehti Die Woche kuitenkin kirjoitti, että ”tutkijat eivät ole 15 viime vuoden aikana päässeet yksimielisyyteen” tällaisten eläinten lihan turvallisuudesta. Ranskassa hormonien käyttöön on otettu tiukan kielteinen kanta. Kiista ei selvästi ole vielä läheskään loppuunkäsitelty.

Säteilytys

Sen jälkeen kun alan kokeilut alkoivat Ruotsissa vuonna 1916, ainakin 39 maata on hyväksynyt muun muassa perunoiden, maissin, hedelmien ja lihan altistamisen pienille säteilyannoksille. Säteiden sanotaan tuhoavan useimmat bakteerit, hyönteiset ja loiset, jolloin kuluttajan riski sairastua elintarvikkeiden välityksellä vähenee. Säteilytys myös parantaa tuotteen säilyvyyttä.

Asiantuntijoiden mukaan olisi tietysti ihanteellista, että nauttimamme ruoka olisi puhdasta ja tuoretta. Mutta kuka ehtii säännöllisesti valmistaa ruokaa tuoreista raaka-aineista? Test-lehden mukaan keskivertoihminen käyttää ”kymmenen minuuttia aamiaiseen ja viisitoista minuuttia lounaaseen ja päivälliseen”. Ei siksi ole yllättävää, että monet kuluttajat valitsevat mieluummin elintarvikkeita, jotka voi nauttia heti ja jotka säilyvät pitkään. Mutta ovatko säteilytetyt elintarvikkeet turvallisia?

Maailman terveysjärjestö julkaisi vuonna 1999 kansainvälisen asiantuntijaryhmän tekemän tutkimuksen. Ryhmä tuli siihen tulokseen, että säteilytetty ruoka ”on sekä turvallista että riittävän ravitsevaa”. Menetelmän kannattajat vertaavat sitä haavasiteiden sterilointiin – joka sekin tapahtuu säteilyttämällä – tai matkatavaroiden läpivalaisuun lentokentillä. Arvostelijat taas väittävät, että säteilytys heikentää elintarvikkeiden luonnollista ravintoarvoa ja siihen saattaa liittyä toistaiseksi tuntemattomia riskejä.

 Muuntogeeniset elintarvikkeet

Perinnöllisyystieteilijät ovat jo jonkin aikaa voineet siirtää eliön DNA:sta geenin toisen samaa lajia olevan eliön DNA:han. Nykyään voidaan kuitenkin mennä vielä paljon pitemmälle. Esimerkiksi mansikoita ja tomaatteja on muunneltu kalasta peräisin olevalla geenillä, joka on parantanut niiden kylmänsietoa.

Paljon on sanottu sekä muuntogeenisten elintarvikkeiden puolesta että niitä vastaan. * Puolestapuhujien mukaan tämäntyyppinen biotekniikka on paremmin ennustettavissa ja hallittavissa kuin perinnäiset kasvinjalostusmenetelmät ja sen avulla sadot suurenevat ja useammille ihmisille riittää ruokaa. Mutta onko geeniruoka turvallista syötävää?

Tätä kysymystä tutki työryhmä, johon kuului tiedemiehiä Englannin ja Yhdysvaltojen sekä Brasilian, Kiinan, Intian, Meksikon ja eräiden muiden kehitysmaiden tiedeakatemioista. Heidän raporttinsa julkaistiin heinäkuussa 2000, ja siinä sanottiin: ”Tähän mennessä on tuotettu yli 30 miljoonaa hehtaaria siirtogeenisiä ravintokasveja, eikä ihmisillä ole havaittu nimenomaan niiden tai niistä valmistettujen tuotteiden käytöstä johtuvia terveysongelmia.” Joissakin paikoissa muuntogeenisiä tuotteita pidetään yhtä turvallisina kuin tavanomaisia elintarvikkeita.

Toisaalla taas vallitsee yleinen epävarmuus. Muuntogeenisen ruoan epäilijöitä on Britanniassa, Itävallassa ja Ranskassa. Muuan hollantilainen poliitikko sanoi: ”Tietyntyyppisistä ruoista ei vain pidetä.” Arvostelijat viittaavat myös eettisiin kysymyksiin ja mahdollisiin ympäristöriskeihin.

Joidenkin tiedemiesten mielestä muuntogeenisen ruoan kehitys on vasta alkutaipaleellaan ja kokeita tulisi tehdä lisää kuluttajalle mahdollisesti aiheutuvien riskien varalta. Esimerkiksi Englannin lääkäriliiton näkemyksen mukaan geenimanipulaatio tarjoaa erittäin lupaavia näkymiä väestön kannalta. Silti eräät tärkeät alueet, kuten kysymys muuntogeenisen ruoan aiheuttamista allergisista reaktioista, vaativat liiton mukaan lisätutkimusta.

Tasapainoisia henkilökohtaisia ratkaisuja

Joissakin maissa jopa 80 prosenttia ruoasta on jalostettua. Lisäaineilla monesti vahvistetaan tai yhdenmukaistetaan makua ja väriä sekä parannetaan säilyvyyttä. Erään hakuteoksen mukaan ”monet nykyajan valmisteet, kuten vähäkaloriset tuotteet, pikkupurtavat ja valmisruoat, eivät olisi mahdollisia ilman lisäaineita”. Tällaisissa tuotteissa on myös todennäköisemmin muuntogeenisiä ainesosia.

Maailman maatalous on vuosikausia ollut riippuvainen menetelmistä, joita monet pitävät haitallisina. Myrkyllisten torjunta-aineiden käyttö on siitä vain yksi esimerkki. Lisäksi elintarviketeollisuus on jo jonkin  aikaa käyttänyt lisäaineita, jotka ovat saattaneet aiheuttaa allergisia reaktioita joillekin kuluttajille. Ovatko uudet tekniikat merkittävästi vaarallisempia kuin vanhat? Eivät edes asiantuntijat ole tästä yksimielisiä. Vastakkaisten näkökantojen puolella on painavia tieteellisiä raportteja, jotka näyttävät osaltaan jakavan mielipiteitä.

Monet ihmiset päättävät nykyään olla murehtimatta asiaa, koska he katsovat, että huipputekniikan avulla tuotettuja elintarvikkeita on vaikea välttää tai on olemassa vakavampiakin huolenaiheita. Toiset taas pitävät asiaa hyvinkin tärkeänä. Mitä voit tehdä, jos sinä ja perheesi ette oikein tiedä, mitä ajatella nykytekniikan keinoin monimutkaisesti jalostetuista elintarvikkeista? Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään joitakin käytännön toimia, joihin voit ryhtyä. Ensin saattaa kuitenkin olla viisasta varmistaa, että meillä on tasapainoinen näkemys asiasta.

Ruoan turvallisuus on hieman samanlainen kysymys kuin terveys. Täydellisyyteen ei toistaiseksi ole mahdollista päästä. Saksalaisen natur & kosmos -lehden mukaan ravitsemus on aina kompromissi jopa niillä ihmisillä, joiden tiedetään valitsevan ja valmistavan ruokansa äärimmäisen huolellisesti. Se mikä on yhdelle hyödyllistä, voi olla toiselle haitallista. Eikö siksi ole viisasta suhtautua asiaan tasapainoisesti ja välttää äärimmäisyyksiä?

Raamattu ei tietenkään sano, mitä ratkaisuja meidän pitäisi tehdä nykypäivän tekniikalla tuotettujen elintarvikkeiden suhteen. Se kuitenkin kertoo ominaisuudesta, joka auttaa tässä tilanteessa. Filippiläiskirjeen 4:5:ssä sanotaan: ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille.” Järkevyys voi auttaa meitä tekemään tasapainoisia ratkaisuja ja välttämään äärimmäisyyksiä. Se voi pidättää meitä sanelemasta toisille, miten heidän tulisi tässä asiassa toimia tai olla toimimatta. Se voi myös pitää meidät erossa hyödyttömistä, eripuraa synnyttävistä väittelyistä niiden kanssa, joilla on asiasta erilainen mielipide kuin meillä.

On kuitenkin myönnettävä, että monet ruokaan liittyvät riskit eivät ole kiistanalaisia. Mitä riskejä tähän ryhmään kuuluu, ja mihin varotoimiin voit ryhtyä?

[Alaviitteet]

[Kuva s. 4]

Vaikuttavatko karjalle syötetyt hormonit ja antibiootit ihmisiin?

[Kuva s. 6]

On viisasta lukea elintarvikkeiden pakkausmerkinnät huolellisesti

[Kuva s. 7]

On hyödyllistä ostaa säännöllisesti tuoreita elintarvikkeita