Ruoka turvallisemmaksi

ONKO syöminen vaarallista? Joidenkin tilastojen perusteella näin voisi päätellä. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan vuosittain noin 130 miljoonaa henkeä WHO:n eurooppalaisella alueella sairastuu ruoasta. Yksistään Britanniassa raportoitiin vuonna 1998 yli 100000 ruokamyrkytystä, jotka johtivat noin 200 kuolemantapaukseen. Yhdysvalloissa arviolta noin 76 miljoonaa henkeä sairastuu ruoasta vuosittain; heistä 325000 joutuu sairaalahoitoon ja 5000 kuolee.

Tarkkoja maailmanlaajuisia arvioita on vaikeampi saada. WHO kuitenkin raportoi, että vuonna 1998 noin 2,2 miljoonaa henkeä – joista 1,8 miljoonaa oli lapsia – kuoli ripulitauteihin. Raportissa sanotaan:  ”Suuri osa näistä sairastumisista johtuu ruoan ja juomaveden saastuneisuudesta.”

Luvut saattavat näyttää tyrmistyttäviltä. Mutta antavatko tilastot sinulle aihetta hätääntyä oman ruokasi turvallisuudesta? Luultavasti eivät. Esimerkiksi Australiassa ruoasta sairastuu vuosittain noin 4,2 miljoonaa henkeä, mikä on noin 11500 henkeä joka päivä. Se voi kuulostaa paljolta, mutta katsotaanpa tilannetta toisesta kulmasta. Australialaiset syövät vuosittain noin 20 miljardia ateriaa, joten niistä vajaa prosentin viideskymmenesosa aiheuttaa sairastumisen. Yhteen ateriaan liittyvä riski on siis todellisuudessa hyvin pieni.

Vaara on silti todellinen ja vakava. Miksi ruoka aiheuttaa sairauksia, ja miten riskiä voi pienentää?

Ruokaperäisten sairauksien syitä

Ruoka-aineiden välityksellä voi levitä huomattava määrä tauteja, erään lääketieteellisen julkaisun mukaan yli 200 (Emerging Infectious Diseases). Näiden tautien aiheuttajia ei kuitenkaan ole kovin paljon. Eräässä kansainvälisessä ravitsemusalan tietopalvelussa (International Food  Information Service) työskentelevä tri Iain Swadling sanoo, että ”todennäköisesti alle kaksi tusinaa” mikro-organismia aiheuttaa noin 90 prosenttia kaikista ruoan välityksellä tarttuvista sairauksista. Miten erilaiset tautien aiheuttajat – virukset, bakteerit, loiset, myrkyt ja muut – joutuvat ruokaan?

Tri Swadling luettelee viisi tavallisinta syytä ruoan saastumiseen: ”Saastuneiden ainesten käyttö ruoanlaitossa; ruoanlaittajat kantavat tai sairastavat tautia; puutteellinen säilytys ja aterian valmistaminen useita tunteja ennen sen nauttimista; taudinaiheuttaja tarttuu ruoka-aineesta toiseen valmistuksen aikana; ruoan riittämätön kypsennys tai uudelleenlämmitys.” Niin synkältä kuin tuo luettelo ehkä näyttääkin, siihen sisältyy jotain hyvääkin. Ruoasta sairastuminen on useimmiten helposti ehkäistävissä. Sivujen 8 ja 9 tekstiruudussa kerrotaan, mitä ruoan turvallisuuden hyväksi on tehtävissä.

Tasapainoisia valintoja

Ruokaan liittyvien riskien ja huolenaiheiden vuoksi jotkut päättävät ostaa, valmistaa ja syödä enemmän tuoreita elintarvikkeita. Jos tämä vaihtoehto sopii sinulle, etsi kotisi lähistöltä marketteja tai pikkukauppoja, joissa myydään tuoreita, käsittelemättömiä tuotteita. Eräässä kuluttajaoppaassa selitetään: ”Monet kuluttajat pyrkivät luomaan yhteyksiä tuottajiin – joko toreilla tai maatiloilla – voidakseen ostaa elintarvikkeita silloin, kun ne ovat parhaimmillaan, ja nähdäkseen, miten ja missä niitä oikein tuotetaan.” Tämä saattaa olla hyödyllistä, kun ostetaan lihatuotteita.

Samoin voi olla parasta ostaa paikallisia kauden tuotteita, sillä ne ovat luultavasti  kaikkein terveellisimpiä. On kuitenkin muistettava, että jos ottaa tämän tavakseen, menettää ympärivuotisen valikoiman monenmaalaisia hedelmiä ja vihanneksia.

Pitäisikö sinun siirtyä luomuruokaan? Se on jokaisen oma asia. Luomutuotteilla on paljon innostuneita kannattajia, joista osalla on varmaankin vaikuttimenaan epäluottamus elintarviketeollisuuden uusia tekniikoita kohtaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole sitä mieltä, että luomuviljely tarjoaisi turvallisempaa ruokaa.

Olivatpa mieltymyksesi millaisia tahansa, tutki huolellisesti, mitä ostat. ”Kuluttaja katsoo elintarvikkeissa vain hintaa”, pahoittelee muuan Die Zeit -viikkolehdessä lainattu asiantuntija. On hyvä olla hintatietoinen, mutta lue myös tuoteseloste. Länsimaissa arviolta lähes puolet ostajista ei malta lukea pakkauksiin merkittyä ravintosisältöä. Joissakin maissa tällaiset tiedot tosin ovat puutteellisia. Mutta jos haluat turvallista ruokaa, ota tuotteen aineksista selvää mahdollisuuksiesi mukaan.

Teetpä millaisia ruokavalioon liittyviä ratkaisuja tahansa, joudut todennäköisesti joustamaan silloin tällöin ja mukautumaan kotimaasi todellisuuteen. Monien ihmisten on meidän aikanamme yksinkertaisesti mahdotonta – liian kallista, liian aikaa vievää, liian monimutkaista – varmistautua siitä, että heidän ruokansa on kaikin puolin todistetusti turvallista.

Tuntuuko tämä sinusta hiukan kielteiseltä arviolta nykytilanteesta? Se on pelkästään realistinen. Hyvä puoli on kuitenkin se, että asiat muuttuvat pian parempaan.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 8, 9]

Käytännön toimia

▪ Pese. Muista pestä kädet saippualla ja lämpimällä vedellä ennen kunkin ruokalajin valmistamista. Pese ne aina sen jälkeen, kun olet käynyt WC:ssä, huolehtinut lapsen hygieniasta (kuten vaihtanut vaipan tai pyyhkinyt nenän) tai koskettanut eläintä, lemmikit mukaan luettuina. Tiskaa kaikki työvälineet, leikkuulaudat ja työskentelytasot kuumalla pesuainevedellä kunkin ruokalajin valmistamisen jälkeen, varsinkin käsiteltyäsi raakaa naudan- tai siipikarjan lihaa, kalaa tai äyriäisiä. Test-lehti suosittelee, että hedelmistä ja kasviksista huuhdellaan haalealla vedellä pois hyönteiset ja torjunta-aineiden jäämät. Monissa tapauksissa ruoka-aineen saa parhaiten puhtaaksi poistamalla siitä nahan, kuorimalla ja keittämällä. Poista lehtisalaatista ja kaalista uloimmat lehdet.

▪ Kypsennä läpikotaisin. Jos ruoka kuumenee sisältä yli 70 asteeseen lyhyeksikin aikaa, lähes kaikki bakteerit, virukset ja loiset kuolevat. Siipikarjan liha tulisi kuumentaa vähintään 75 asteeseen. Uudelleen lämmitettävä ruoka tulisi kuumentaa ainakin 70 asteeseen, eli sen tulee olla höyryävän kuumaa. Älä syö siipikarjan lihaa joka on sisältä punertavaa, kananmunia joiden keltuaiset tai valkuaiset ovat löysiä, tai kalaa joka on vielä läpikuultavaa eikä irtoa liuskamaisesti haarukalla koeteltaessa.

▪ Pidä tuotteet erillään toisistaan. Pidä raaka naudanliha, siipikarjan liha, kala ja äyriäiset aina erillään muista ruoka-aineista – ostosmatkalla, säilytyksessä ja ruoanlaitossa. Älä anna nesteen valua tai tippua niistä minkään muun ruoan päälle. Älä myöskään koskaan pane kypsennettyä ruokaa astiaan, jossa on ollut raakaa lihaa, kalaa tai lintua, ennen kuin astia on pesty kunnolla kuumalla pesuainevedellä.

▪ Säilytä ja jäähdytä ruoka oikealla tavalla. Jääkaappi voi estää vaarallisten bakteerien kasvun, mutta lämpötilan tulee silloin olla noin 4 astetta. Pakastimen lämpötilan tulisi olla noin –18 astetta. Pilaantuvat tuotteet saavat olla huoneenlämmössä korkeintaan kaksi tuntia. Jos nostat ruokaa pöytään ennen ateriointia, suojaa kaikki astiat kärpäsiltä.

▪ Ole varovainen syödessäsi ulkona. Erään arvion mukaan noin 60–80 prosenttia ruoan välityksellä leviävistä sairauksista saadaan joissakin teollisuusmaissa aterioista, jotka valmistetaan ja ostetaan kodin ulkopuolella. Varmistaudu siitä, että syöt ainoastaan sellaisissa ravintoloissa, jotka täyttävät viralliset normit. Tilaa kypsää lihaa. Jos ostat ruokaa mukaasi, syö ateria kahden tunnin kuluessa ostohetkestä. Jos aikaa kuluu enemmän, lämmitä ruoka uudelleen vähintään 70 asteeseen.

▪ Heitä pois kyseenalainen ruoka. Jos et ole varma, onko jokin tuote syötävää vai pilaantunutta, valitse turvallisempi vaihtoehto ja heitä se pois. On tietysti epäviisasta heittää pois hyvää ruokaa, mutta sairastuminen huonosta ruoasta voi tulla vielä kalliimmaksi.