Tarkkailemme maailmaa

Likaista rahaa

”Paperiraha kuhisee bakteereja”, sanoo kanadalainen The Globe and Mail. Äskettäin tehty yhdysvaltalainen tutkimus paljasti, että lähes kaikkia liikkeellä olevia seteleitä saastuttavat esimerkiksi sellaiset pieneliöt kuin streptokokki, enterobakteeri ja pseudomonas. The Globe -lehden mukaan nämä pieneliöt ”voivat olla vaarallisia niille, joiden immuunijärjestelmä on heikko, kuten vanhuksille tai HIV-tartunnan saaneille”. Joissakin seteleissä on vieläkin vaarallisempia bakteereja. Tutkijat ehdottavat, että nyt on ehkä kirjaimellisen ”rahanpesun” aika. Japanissa kuluttajat voivat saada käteistä ”puhtaista pankkiautomaateista”, jotka ”jakavat 200 asteeseen kuumennettuja jenejä. Tässä lämpötilassa monet bakteerit kuolevat mutta raha ei pala.” Käsiteltyäsi rahaa ”pese kätesi!” neuvoo The Globe.

Vähemmän suolaa teille

Ranskan teille kylvetään joka talvi Terre sauvage -luontolehden mukaan 400000–1400000 tonnia suolaa lumen ja jään sulattamiseksi. ”Kaikesta tästä suolaamisesta aiheutuu ympäristöhaittoja, joita havaitaan vähitellen.” Maantiesuola kerääntyy maaperään, ja se voi saastuttaa kaivoja, pohjavettä, järviä ja lampia. Se tappaa hentoja kasveja 50 metrin säteellä suolatuista teistä ja syövyttää puiden juurten kärkiä. Kun juuret imevät sitä itseensä, se ehkäisee fotosynteesiä. Altistuessaan sille toistuvasti puut heikkenevät ja kuolevat. Eläimiä jää auton alle, kun ne tulevat tielle nuolemaan suolaa, tai ne kuolevat syötyään lyhyessä ajassa liikaa suolaa. Joissakin olosuhteissa suola voi myös myötävaikuttaa vaarallisen mustan jään syntymiseen. Autoilijat ovat yleensä varovaisia lumisilla teillä, mutta lumettomilla teillä monet ovat varomattomia tiedostamatta, että tällaista jäätä on saattanut syntyä. Viranomaiset suosittelevat: ”Suolataan paremmin, suolataan vähemmän.”

Pöllö huhuilee terveydestään

Lehtopöllö antaa huhuillessaan tietoa terveydentilastaan, sanoo The Economist -lehti. ”Stephen Redpath Britannian ekologia- ja hydrologiakeskuksesta tutki kollegoidensa kanssa Pohjois-Englannissa sijaitsevassa Kielderin metsässä 22:ta lehtopöllöä.” Tutkijat ”soittivat vieraan koiraspöllön äänitettyjä huutoja ja mittasivat, kuinka kauan tutkimuskohteena olevilta pöllöiltä kesti vastata haasteeseen”. Mitä enemmän pöllöillä oli verenkierrossaan loisia, sitä hitaammin ne vastasivat huutoon; ne joissa oli eniten loisia, vastasivat kaksi kertaa hitaammin kuin ne, joissa ei ollut loisia. Lisäksi kun pöllöillä oli loisia, niiden ääni oli matalampi kuin terveiden pöllöjen.

Lapsille lukeminen on palkitsevaa

Puolalainen Przyjaciółka-viikkolehti kertoo, että kun lapset näkevät isän ja äidin lukevan mielellään, he yrittävät jäljitellä näitä. Lehden mukaan tällaisena aikana, jolloin lapset katsovat yhä enemmän televisiota, kannattaa lukea jopa kaksivuotiaille lapsille sekä kiinnittää heidän huomionsa kuviin ja selittää niitä. Vanhemmat voivat esittää lapselle kysymyksiä nähdäkseen, ymmärtääkö hän sen, mitä hänelle on juuri luettu. Jos lapsi yhtäkkiä ikävystyy, lehti neuvoo elävöittämään lukemista havainnollisilla eleillä ja äänen korkeuden vaihtelulla. Vanhempia kannustetaan ottamaan selvää, mistä lapsi on kiinnostunut, ja puhumaan hänelle siitä. ”Kertokaa, mistä kirjoista piditte lapsena, ja ehdottakaa joitakin kiinnostavia kirjoja luettavaksi. – – Älkää lakatko lukemasta lapsillenne, vaikka he osaisivat itsekin lukea”, sanoo Przyjaciółka-lehti. ”Joskus riittää, että lukee kannustukseksi muutaman ensimmäisen sivun, ja lapsi jatkaa mielihyvin siitä eteenpäin.”

Vialliset makusilmut

Korva-, nenä- ja kurkkuspesialisti Hiroshi Tomita arvioi, että Japanissa menettää vuosittain makuaistinsa yli 140000 ihmistä, joiden joukossa on enemmän nuoria kuin koskaan ennen. Vaikka lääkkeet ja terveysongelmat voivat laukaista tämän häiriön, Tomita uskoo, että noin 30 prosenttia tapauksista liittyy siihen, että ihminen ei saa riittävästi sinkkiä, tärkeää hivenainetta, kertoo The Daily Yomiuri. ”Sinkki myötävaikuttaa merkittävästi uusien makureseptorien syntyyn, ja sen puute heikentää vähitellen niiden herkkyyttä.” Ongelman syntyyn vaikuttavat roska- ja valmisruokien  syöminen sekä ravinnon yksipuolisuus. Lehdessä selitetään, että ”lisäaineet, esimerkiksi fosfaatti, jota on monissa valmisruoissa, kuluttavat elimistön sinkkivarastoa ja estävät sinkkiä imeytymästä”. Tomita neuvoo niitä, joiden mielestä ruoka on mautonta, syömään elintarvikkeita, joissa on runsaasti sinkkiä, esimerkiksi ostereita, pikkukaloja ja maksaa. Monipuolinen ja terveellinen ravinto voi palauttaa makusilmuja, mutta jos vaikea tila jatkuu hoitamattomana yli puoli vuotta, mahdollisuudet ongelman korjaamiseen Tomitan mukaan vähenevät.

Moskeijoita nousee Yhdysvaltoihin kuin sieniä sateella

Muslimiväestön kasvusta Yhdysvalloissa kertoo se, että ”moskeijoiden määrä on lisääntynyt kuudessa vuodessa noin 25 prosenttia, yli 1200:aan”, sanoo The New York Times. Georgetownin yliopiston yhteydessä toimii muslimien ja kristittyjen välistä vuoropuhelua edistävä keskus (Center for Muslim-Christian Understanding), jonka johtaja John Esposito arvelee, että tällä haavaa muslimeja on ”noin neljästä kuuteen miljoonaa”. Neljä amerikkalaista islamilaisjärjestöä kustansi äskettäin tutkimuksen, jonka mukaan määrä voi olla suurempikin. Oli miten oli, Esposito sanoo, että kasvu jatkuu, ”koska muslimiperheitä muuttaa jatkuvasti maahan ja ne ovat suhteellisen suuria”. ”Muutamassa vuosikymmenessä islamista tulee toiseksi suurin uskonto Amerikassa.” Times-lehti sanoo, että moskeijoissa kävijöistä on ”ehdoton enemmistö miehiä”. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että muslimit ”edustivat monenlaisia etnisiä ryhmiä: kolmasosa on eteläaasialaisia, 30 prosenttia afroamerikkalaisia, 25 prosenttia arabeja”.

Sairaita asuntoja

”Alle vuoden vanhat Melbournen asunnot ylittivät 20-kertaisesti ne ohjearvot, jotka National Health and Medical Research Council on asettanut haihtuville orgaanisille yhdisteille”, sanoo New Scientist -tiedelehti. Yksi näistä kemikaaleista on formaldehydi, ”joka aiheuttaa ihoärsytystä ja mahdollisesti syöpää”. Sitä haihtuu ilmaan esimerkiksi lattialaudoista ja huonekaluista. Uusista matoista haihtuu styreeniä, jonka niin ikään epäillään aiheuttavan syöpää, ”kun taas maaleista ja liuotteista vapautuu monenlaisia myrkyllisiä yhdisteitä”, lehti selittää. ”Useimpien ihmisten terveydelle nämä kemikaalit eivät ole vakava uhka. Mutta ne voivat aiheuttaa päänsärkyä ja niistä voi olla vahinkoa pienelle ryhmälle erityisen herkkiä ihmisiä.”

Maailman johtava maidontuottaja

The Hindustan Times -lehti sanoo, että maailman suurin maidontuottaja on tätä nykyä Intia. ”Ympäristöasioihin keskittyvä [yhdysvaltalainen] Worldwatch-instituutti on ylistänyt Intian maitovallankumousta”, lehti kertoo. ”Vuodesta 1994 lähtien maito on ollut Intian tärkein maataloustuote, ja vuonna 1997 Intiasta tuli maailman suurin maidontuottaja, kun se ohitti Yhdysvallat.” Instituutin johtaja Lester Brown sanoo edellä mainitussa lehdessä: ”Huomattavaa on se, että se teki tämän hyödyntämällä rehuviljan sijasta maataloudessa syntyviä sivutuotteita ja viljelykasvien tähteitä. Intia kykeni kasvattamaan valkuaisainetarjontaa suuntaamatta ihmisravinnoksi tarkoitettua viljaa karjalle.”

Kuluttaminen tehty helpoksi

Pitkälle kehittyneen tekniikan ansiosta monet kanadalaiset viettävät aikaa tekemällä ostoksia ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa, kertoo Calgary Herald -lehti. ”Kuluttajat voivat tehdä hankintoja milloin tahansa Internetin, television ostoskanavien ja postimyynnin välityksellä tai he voivat ostaa hetken mielijohteesta luottokortilla.” Runsasta luottoa tarjoavat kortit kannustavat ihmisiä elämään yli varojensa. Joihinkin luottokortteihin liittyy lisäkannustimia. Calgaryn yliopistossa toimiva finanssitieteen professori Larry Wood sanoi: ”Ihmisillä saattaa olla riittävästi käteistä jonkin tavaran ostamiseen, mutta he käyttävät luottokorttia saadakseen jonkin palkinnon tai kerätäkseen pisteitä, ja käteisellä he ajattelevat maksavansa velan pois kuun lopussa. Sitten he kuluttavat käteisen, ja sen lisäksi heille jää maksettavaksi luottokorttivelka.” Wood kuitenkin uskoo, että ongelma on syvemmällä. Hänen mielestään kuluttajat yrittävät pitää yllä elintasoaan ja siksi ottavat mieluummin velkaa kuin vähentävät kulutusta. Kanadan tilastokeskuksen vuonna 1999 tekemän tutkimuksen mukaan kanadalaisilla oli luottokorttivelkaa yhteensä yli 14 miljardia dollaria (57 miljardia markkaa).