Tarkkailemme maailmaa

Villapaitoja pingviineille

Yli tuhat vapaaehtoisten eri puolilla maailmaa tekemää villapaitaa on lähetetty Tasmaniaan Australiaan. Ketkä niitä tulevat käyttämään? Sinipingviinit, noin kilon painoiset pienet linnut, jotka elävät alueella, jolla tapahtuu usein öljyvahinkoja. ”Kun ne sukivat itseään”, selittää kanadalainen National Post -lehti, ”ne nielevät höyheniinsä tarttunutta myrkyllistä öljyä. Jotta nämä öljyn kastelemat linnut eivät tekisi tätä, vapaaehtoiset panevat niiden päälle villapaidan – – [kunnes] linnut voidaan puhdistaa.” Lehti kertoo lisäksi, että villapaidat pitävät pingviinit lämpiminä. Luonnonsuojelua edistävän Tasmanian Conservation Trustin edustaja Jo Castle sanoi, että myös pohjoisen pallonpuoliskon merilintuja varten on tehty villapaitoja, mutta että kaavaa ”muutettiin eteläisen pallonpuoliskon pieniä pingviinejä varten”.

 Kiistaa ryystämisestä

Ryystääkö vai eikö ryystää, kas siinä pulma – ainakin Japanin suosittujen nuudelikeittoravintoloiden asiakkaille. Monista keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista japanilaisista pitkät nuudelit eli nauhamakaronit maistuvat paremmilta, jos ne ryystetään liemen mukana, kun ne ovat vielä kuumia. He ajattelevat, että äänekäs ryystäminen on normaalia ja että sillä tavalla voi osoittaa todella pitävänsä ateriasta. Mutta uudella japanilaisten sukupolvella on erilainen käsitys nuudelietiketistä. The Japan Times kertoo: ”Nuoret japanilaiset pelkäävät, että keittoa tippuu heidän silkkisolmiolleen ja [muodikkaille] vaatteilleen. Koska heille on opetettu länsimaisia tapoja ja länsimaisia ruokatottumuksia, he pahastuvat helposti, kun heidän ympärillään olevat ryystävät.” Ryystämistä koskevasta kiistasta on tullut Japanissa osa sukupolvien välistä kuilua, minkä vuoksi joistakuista iäkkäistä ihmisistä on noloa rikkoa hiljaisuus, kun he syövät nuudeleita julkisilla paikoilla. Eräässä laajalevikkisessä japanilaislehdessä asetuttiin vanhemman sukupolven puolelle ja valitettiin: ”Tuntuu todella yksinäiseltä, kun kukaan ei enää ryystä.”

Alkoholiin liittyviä vaaroja

”Vammat, työkyvyttömyys ja kuolemantapaukset, jotka ovat yhteydessä alkoholinkäyttöön, ovat lisääntyneet hälyttävästi nuorten ikäryhmissä viime vuosina”, kertoo brittiläinen lääkärilehti The Lancet. Euroopassa, missä alkoholia kulutetaan eniten maailmassa, alkoholi tappaa vuosittain 55000 nuorta. Kun brittiläisiltä, grönlantilaisilta, irlantilaisilta, suomalaisilta ja tanskalaisilta opiskelijoilta kysyttiin, millaisia ovat heidän juomatapansa, kolmannes haastatelluista myönsi olleensa humalassa edellisen kuukauden aikana ainakin kolme kertaa. Tutkimuksessa, joka koski sataatuhatta 15- ja 16-vuotiasta oppilasta 30:ssä Euroopan maassa, kävi ilmi, että nuorten alkoholinkäyttö on lisääntynyt eniten Liettuassa, Puolassa, Slovakian tasavallassa ja Sloveniassa. Lontoolaisen Independent-lehden mukaan Britannian Royal College of Physicians varoittaa, että ”pitkälle edennyttä maksakirroosia, jota esiintyy yleensä alkoholia runsaasti kuluttavilla 40–60-vuotiailla miehillä, todetaan nykyään” vähän yli 20-vuotiailla naisilla. Royal College of Physicians pitää alkoholia yhtenä Britannian kalleimmista kansanterveysongelmista.

Tyynenmeren poikki soutuveneellä

Eräs mies on soutanut yksinään Tyynenmeren poikki pienellä, osittain katetulla veneellä ilman purjeiden tai moottorin apua. Britti Jim Shekhdar lähti Perun rannikolta kesäkuussa 2000, kertoo Limassa ilmestyvä El Comercio -lehti. Seikkailunhaluinen merenkävijä otti mukaansa vedestä suolaa poistavan laitteen, radion ja neljä satelliittivastaanotinta sekä aurinkopaneelin niiden virtalähteeksi. Yhdeksän kuukautta myöhemmin, maaliskuussa 2001, tämä ”hulluksi merimieheksi” nimetty mies nousi maihin Australiassa kuljettuaan 8000 meripeninkulmaa. Matkan aikana hait hyökkäsivät hänen kimppuunsa kymmenen kertaa ja hän oli vähällä törmätä öljytankkeriin. Hänen viimeinen koettelemuksensa tuli viimeisenä päivänä, kun aallot kaatoivat hänen veneensä ja hänen täytyi uida jäljellä olevat sata metriä päästäkseen rannalla odottavien perheenjäsentensä luo.

Ystävällinen suhtautuminen potilaisiin

”Ystävällinen lääkäri, joka rauhoittaa potilasta, saa parempia tuloksia”, sanoo lontoolainen The Times. Kun Englannissa sijaitsevien Yorkin, Exeterin ja Leedsin yliopistojen tutkijat olivat eritelleet 25:tä tätä aihetta koskenutta tutkimusta, he tulivat seuraavaan tulokseen: ”Lääkäreiden, jotka yrittivät luoda lämpimän, ystävällisen suhteen potilaisiin ja jotka vakuuttivat potilaille, että he voisivat pian paremmin, havaittiin saavan parempia tuloksia kuin sellaiset lääkärit, jotka olivat potilaille puhuessaan yleisluonteisia, virallisia ja epävarmoja.” Eräässä ruotsalaistutkimuksessa kävi ilmi, että potilaat ”toipuivat nopeammin ja tunsivat olonsa tyytyväisemmiksi, kun heitä hoitava lääkäri vakuutti heille, että heidän vointinsa paranisi, kannusti heitä esittämään kysymyksiä ja käytti muutaman ylimääräisen minuutin heidän kanssaan”.

Säännöllisen liikunnan arvo

Monet yrittävät torjua lihavuuden, sepelvaltimotaudin ja muita istumatyöstä johtuvia terveysongelmia harjoittamalla voimakasta liikuntaa aika ajoin. Muuan äskeinen tutkimus kuitenkin osoitti, että säännöllisesti harjoitettu kohtuullinen liikunta edistää elimistön aineenvaihduntaa paremmin kuin ankarat harjoitukset, joihin ryhdytään silloin tällöin, kertoo saksalaislehti Süddeutsche Zeitung. Hollantilaistutkija tri Klaas Westerterp tutki minuutti minuutilta 30 vapaaehtoisen energian kulutusta. Tulokset osoittivat, että on tehokkaampaa lisätä fyysistä aktiivisuutta jokapäiväisessä elämässä kuin yrittää tasapainottaa toimettomuuden kausia harjoittamalla rajua liikuntaa pyrähdyksittäin. Raportissa ehdotetaan: ”Harrasta istumisen ja seisomisen vastapainoksi kohtuullista liikuntaa, esimerkiksi kävelyä tai pyöräilyä, mahdollisimman usein.”

Ranskan nopeat junat

Vuonna 1867 junamatka Pariisista sen eteläpuolella sijaitsevaan Marseilleen kesti yli 16 tuntia. Vielä 1960-luvulla se kesti seitsemän ja puoli tuntia. Mutta kesäkuussa 2001 Ranskan rautatielaitos avasi uuden huippunopean raideyhteyden näiden kaupunkien välille. Nyt matkaa voidaan tehdä yli 300 kilometrin tuntivauhdilla, ja tämä 740 kilometrin matka voi taittua vain kolmessa tunnissa. Eräällä 250 kilometrin mittaisella rataosuudella Lyonin eteläpuolella junat ylittävät yli 500 siltaa, kulkevat 17 kilometriä viehättäviä maasiltoja pitkin ja kiitävät lähes kahdeksan kilometriä pitkän tunnelin läpi. Ranskalaislehti Le Monde kertoo, että tarvittaessa voi molempiin suuntiin kulkea 20 junaa tunnissa turvallisuuden kannalta optimaalisissa oloissa, siis yksi juna joka kolmas minuutti.

Stressaantuneet lapset

”Lapsuus ei ole enää se ulkoleikkien, joutenolon ja levollisuuden klassinen kausi, joka se oli vuosia sitten”, sanoo meksikolainen El Universal -lehti. Tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että kymmenvuotias lapsi kokee nykyään samanlaista stressiä kuin 25-vuotias ihminen joutui kestämään vuonna 1950. Suuri osa tästä stressistä johtuu sellaisista oppitunneista ja muista toimista, joiden ansiosta vanhemmat toivovat lapsen tulevaisuuden olevan parempi. Ylimääräinen taakka vaikuttaa kuitenkin lehden mukaan lapsen terveyteen, lepoon ja kehitykseen. Lehdessä ehdotetaan, että vanhemmat arvioisivat uudelleen lasten sitoumuksia, jotta lapsille jäisi enemmän aikaa olla kotona. Mutta sen sijaan, että lapset viettäisivät koulun jälkeen aikaa katse liimautuneena televisio- tai tietokoneruutuun, ajatuksena on, että he menisivät ulos leikkimään muiden lasten kanssa, juoksisivat, pyöräilisivät, ratkoisivat arvoituksia tai piirtäisivät.

Meren lämpeneminen vaikuttaa kasveihin ja eläimiin

Tiedemiehet kävivät hiljattain etäisellä Heardinsaarella, 2500 meripeninkulman päässä Australiasta lounaaseen, ja havaitsivat hätkähdyttäviä muutoksia saaren kasvi- ja eläinkannoissa. ”Kuningaspingviini-, merikarhu- ja merimetsokannat ovat kasvaneet, ja alueilla, jotka olivat aiemmin jäätiköiden peitossa, kasvaa rehevää ruohoa”, kertoo West Australian -lehti. Biologi Eric Woehler sanoi, että vuonna 1957 saarella oli nähty vain kolme pesivää kuningaspingviinipariskuntaa. ”Nyt niitä on yli 25000”, hän toteaa. Woehler sanoo, että meriveden pintalämpötila on noussut noin kolme neljäsosaa astetta 50 viime vuoden aikana. Hän lisää: ”Vaikka se ei kuulostakaan paljolta, se on enemmän kuin tarpeeksi selittämään näkemämme muutokset.” Woehler arvioi, että saaren ilmasto voi tulla lopulta niin lämpimäksi, että jotkin kasvit ja eläimet eivät voi enää elää siellä.