Hääpäivä – onnellinen mutta vaativa

RAAMATTU osoittaa, että ensimmäisen vihkimisen suoritti Jehova Jumala, joka tuntee ihmiset paremmin kuin kukaan muu. Hän teki avioliiton yhteiskunnan perustaksi. (1. Mooseksen kirja 2:18–24.) Jumalan henkeytetyssä sanassa Raamatussa on periaatteita, jotka voivat olla avuksi häiden suunnittelussa.

Jeesus esimerkiksi sanoi, että kristittyjen tulee ’maksaa takaisin keisarille, mikä on keisarin’ (Matteus 22:21). Heidän on siis noudatettava maan lakia. Lain vaatimukset täyttävä avioliitto suojelee perhettä monin tavoin. Laki esimerkiksi määrittelee lapsiin liittyvät velvollisuudet (muun muassa elatus ja koulutus) sekä perintöoikeudet. Perheenjäsenten suojaksi on laadittu myös väkivaltaista kohtelua ja hyväksikäyttöä koskevia lakeja. *

Valmistelut

Mitä käytännön asioita pitäisi miettiä, kun pari on päättänyt avioitua ja mukautua Raamatun lakeihin ja periaatteisiin sekä maan lakeihin? Muun muassa sitä, milloin häät pidetään ja millaiset niistä halutaan.

”Saattaa olla, että morsiusparilla ei ole asioista aivan samaa näkemystä kuin heidän vanhemmillaan, ja heidän on vaikea päättää, toimiako täysin omien toiveiden mukaan vai noudattaako suvun perinteitä”, sanotaan tätä aihetta käsittelevässä kirjassa. Mikä neuvoksi? ”Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole. On vain kuunneltava tahdikkaasti, puhuttava ongelmista ja tehtävä myönnytyksiä. Tunteet ovat tuolloin kaikilla pinnalla, ja ennakkoharkinta ja ymmärtämys helpottavat valmistelutöitä huomattavasti.” (The Complete Wedding Organiser and Record.)

Rakastavat vanhemmat voivat tehdä paljon päivän onnistumisen hyväksi, mutta heidän tulisi vastustaa kiusausta painostaa paria toteuttamaan omia toivomuksiaan. Toisaalta morsiusparin tulisi kuunnella hyväntahtoisia neuvoja, vaikka he itse tekevätkin lopulliset päätökset. Punnitessaan eri ehdotuksia heidän on hyvä muistaa Raamatun neuvo: ”Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole edullista. Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei rakenna. Älköön kukaan etsikö omaa etuaan, vaan jatkuvasti toisen etua.” (1. Korinttilaisille 10:23, 24.)

 Valmisteluihin sisältyy monenlaista toimintaa kutsujen lähettämisestä itse tilaisuuden järjestämiseen. ”Mitä järjestyksellisemmin valmistelut tehdään ja mitä paremmin asioita ennakoidaan ja suunnitellaan, sitä vähemmän on väsymystä ja jännitystä”, kirjoittaa H. Bowman kirjassaan Marriage for Moderns. Hän kuitenkin varoittaa: ”Parhaassakin tapauksessa valmistelut voivat aiheuttaa väsymystä, ja on järkevää yrittää minimoida se.”

Monenlaiset hoidettavat asiat ja vieraat tulevat vaatimaan huomiota. Voisivatko ystävät tai perheenjäsenet auttaa? Voisivatko muut ottaa huolehtiakseen tehtävistä, joita morsiusparin ei välttämättä tarvitse hoitaa itse?

Kulut

On tärkeää laatia realistinen menoarvio. Ei ole järkevää eikä rakkaudellista odottaa, että morsiuspari tai heidän vanhempansa ottavat velkaa maksaakseen häät, jotka ylittävät heidän varansa. Monet sellaisetkin, joilla olisi varaa kalliimpiin häihin, päättävät pitää ne kohtuuden rajoissa. Varallisuudestaan riippumatta jotkin parit ovat havainneet hyödylliseksi tehdä listan arvioiduista ja todellisista kuluista. Saattaa olla hyödyllistä tehdä lista myös päivämääristä, joihin mennessä asiat täytyy hoitaa. Päivämäärien jättäminen muistin varaan aiheuttaa hyvin todennäköisesti stressiä.

Mitä häät tulevat maksamaan? Hinnat vaihtelevat eri paikoissa, mutta asuinpaikastasi riippumatta olisi viisasta miettiä, onko kaikkien suunnitelmien toteuttamiseen varaa ja ovatko ne tosiaan välttämättömiä. Hiljattain avioitunut Tina sanoi: ”Jotkin asiat näyttivät silloin välttämättömiltä mutta olivatkin lopulta tarpeettomia.” Jeesus neuvoi: ”Kuka teistä, joka haluaa rakentaa tornin, ei ensin istu laskemaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varaa tehdä se loppuun?” (Luukas 14:28.) Ellei ole varaa toteuttaa kaikkia toiveitaan, jostain on luovuttava. Ja vaikka käytettävissä olisikin hieman enemmän varoja, voi silti olla parempi pitää tilaisuus yksinkertaisena.

Eräillä häämessuilla Italiassa esitettiin keskimääräinen arvio tyypillisen italialaisen morsiamen menoista: meikki ja kampaus 500 euroa, luksusauton vuokraus 330 euroa, häävideo 660 euroa, hääalbumi (ilman valokuvia) 140–550 euroa, kukat 660 eurosta lähtien, juhla-ateria 50–100 euroa henkeä kohti, hääpuku 1300 eurosta ylöspäin. On ymmärrettävää, että näin tärkeästä tilaisuudesta halutaan tehdä ainutlaatuinen. Kaikkien päätösten tulisi kuitenkin heijastaa tasapainoa.

Siinä missä jotkut käyttävät häihin omaisuuden, toiset tyytyvät säästeliäisyyteen – tai heillä ei ole muuta vaihtoehtoa. ”Olimme molemmat tienraivaajia [kokoaikaisia evankelistoja], eikä meillä ollut rahaa, mutta ei se haitannut”, kertoi eräs nuori vaimo. ”Anoppi osti kankaan, josta eräs ystävä ompeli minulle puvun häälahjanaan. Mieheni kirjoitti kutsut käsin, ja eräs kristitty ystävä lainasi autoa. Juhlaa varten ostimme sen, mikä oli välttämätöntä, ja joku antoi viinit. Ei mitään ylellistä, mutta aivan tarpeeksi.” Erään sulhasen mukaan perheen ja ystävien antama käytännön apu ”vähentää kustannuksia huomattavasti”.

 Riippumatta taloudellisesta tilanteestaan kristityt parit haluavat välttää liiallisuuksiin menemistä, maailmallisuutta ja näyttämisen halua (1. Johanneksen kirje 2:15–17). Olisi todella ikävää, jos häiden kaltainen onnellinen juhla saisi jonkun toimimaan vastoin kohtuutta koskevia Raamatun periaatteita, jotka varoittavat syömästä ja juomasta liikaa tai tekemästä mitään sellaista, minkä vuoksi henkilöä ei voisi pitää ”nuhteettomana” (Sananlaskut 23:20, 21; 1. Timoteukselle 3:2).

Yleisenä tyylinä on yrittää tehdä häistä suuremmat ja paremmat kuin muilla. Älä lähde mukaan tällaiseen. Mietihän, millaiset ylelliset hunnut kahdella morsiamella oli eräässä maassa: toinen oli halkaisijaltaan 13 metriä ja painoi noin 220 kiloa, toinen oli 300 metriä pitkä ja sen kantamiseen tarvittiin 100 morsiusneitoa. Olisiko tällaisten näytösten jäljitteleminen sen Raamatun neuvon mukaista, joka kehottaa järkevyyteen? (Filippiläisille 4:5.)

Pitäisikö noudattaa perinteitä?

Hääperinteet vaihtelevat maan mukaan, minkä vuoksi niitä kaikkia on mahdotonta käsitellä tässä yhteydessä. Punnitessaan jonkin tavan ottamista mukaan hääparin on hyvä miettiä seuraavia kysymyksiä: Mikä sen merkitys on? Liittyykö se taikauskoiseen hyvän onnen tai hedelmällisyyden toivottamiseen, kuten riisin heittäminen vastanaineiden päälle liittyy? Liittyykö se väärään uskontoon tai muihin Raamatussa tuomittuihin tapoihin? Onko se kohtuuton tai rakkaudeton? Voisiko se hämmentää tai kompastuttaa toisia? Voisiko se herättää epäilyjä morsiusparin vaikuttimista? Osoittaako se huonoa makua? Jos mikä tahansa näistä näkökohdista epäilyttää, olisi parempi jättää kyseinen perinne pois ja ilmoittaa päätöksestä vieraillekin etukäteen, jos se on tarpeen.

Ilo ja voimakkaat tunteet

Tunteet voivat tuona suurena päivänä vaihdella valtavasta onnesta itkuun. ”Olin niin äärettömän iloinen – kaikki tuntui unelmien täyttymykseltä”, sanoo eräs nuori vaimo. Muuan tuore aviomies taas kertoo: ”Se oli sekä elämäni pahin että paras päivä. Appivanhempani itkivät vuolaasti, koska vein heiltä esikoistyttären, vaimoni itki nähdessään vanhempiensa itkevän, ja lopulta minäkin aloin itkeä, kun en enää kestänyt katsella sitä.”

Tällaisista reaktioista ei tarvitse pelästyä, sillä ne johtuvat jännityksestä. Ei liioin pitäisi yllättyä, jos perheenjäsenten ja jopa morsiusparin välit hiukan kiristyvät välillä. ”Kysehän on todennäköisesti ensimmäisestä yhdessä järjestetystä tärkeästä tilaisuudesta, ja jännitys vaikuttaa suhteeseen väistämättä jollain tavalla”, sanotaan eräässä käsikirjassa (The Complete Wedding Organiser and Record). ”Ei hyödytä menettää malttiaan, jos asiat eivät suju toiveiden mukaan. Neuvojen ja tuen pyytäminen tässä tilanteessa voi tehdä ihmeitä.”

Eräs nuori aviomies sanoi: ”Se mitä olisin arvostanut paljon ja minkä puuttumista olen aina harmitellut, oli neuvonantaja, jolle olisin voinut uskoutua ja kertoa syvimmistä tunteistani.” Kukapa sopisi tähän tehtävään paremmin kuin kypsä ystävä, sukulainen tai joku muu kristillisen seurakunnan kokenut jäsen?

Kun vanhemmat tajuavat lapsensa lentävän pesästä, he saattavat tuntea yhtaikaa iloa, ylpeyttä, haikeutta ja pelkoa. Heidän tulisi kuitenkin tunnustaa epäitsekkäästi, että lapsen on nyt aika ”jättää isänsä ja äitinsä”, liittyä puolisoonsa ja tulla ”yhdeksi lihaksi” tämän kanssa, kuten Luojan tarkoitus oli (1. Mooseksen kirja 2:24). Eräs äiti kertoi omasta reaktiostaan esikoispoikansa avioitumiseen: ”Surun kyynelten lisäksi vuodatin ilon kyyneleitä sen johdosta, että sain ihanan miniän.”

Jotta tilaisuudesta tulisi miellyttävä ja rakentava, vanhempien – samoin kuin morsiusparin – täytyy ilmaista kristillisiä ominaisuuksia, kuten yhteistoiminnallisuutta, rauhallisuutta, epäitsekkyyttä ja suvaitsevuutta (1. Korinttilaisille 13:4–8; Galatalaisille 5:22–24; Filippiläisille 2:2–4).

 Jotkut morsiamet pelkäävät, että hääpäivänä tapahtuu jotain kauheaa – autosta puhkeaa rengas ja pari myöhästyy vihkiäisistä, sää on surkea tai hääpuvulle tapahtuu jotain korjaamatonta viimeisellä minuutilla. Luultavasti mitään sellaista ei tapahdu. On kuitenkin hyvä olla realistinen. Kaikki ei voi sujua täydellisesti; vastoinkäymiset täytyy hyväksyä (Saarnaaja 9:11). Yritä säilyttää huumorintaju ja suhtaudu tilanteeseen myönteisesti. Jos sattuu kömmähdys, muista että tulevina vuosina saatat kertoa siitä nauraen. Älä anna pienten vahinkojen viedä hääjuhlalta iloa.

[Alaviite]

 [Huomioteksti s. 7]

”Jotkin asiat näyttivät silloin välttämättömiltä mutta olivatkin lopulta tarpeettomia.” (HILJATTAIN AVIOITUNUT TINA)

[Tekstiruutu/Kuvat s. 7]

ESIMERKKI MUISTILISTASTA VALMISTELUJA VARTEN *

Vähintään 6 kuukautta etukäteen

❑ Keskustele suunnitelmista tulevan puolison, appivanhempien ja vanhempien kanssa

❑ Päättäkää, millaiset häät järjestetään

❑ Laatikaa menoarvio

❑ Ottakaa selvää lain vaatimuksista

❑ Varatkaa hääpaikka

❑ Ottakaa yhteyttä vihkijään ja valokuvaajaan

4 kuukautta

❑ Valitkaa (nykyisistä vaatteistanne), hankkikaa tai ommelkaa häävaatteet

❑ Tilatkaa kukat

❑ Valitkaa ja tilatkaa kutsukortit

2 kuukautta

❑ Lähettäkää kutsut

❑ Hankkikaa sormukset

❑ Hankkikaa tarvittavat viralliset paperit

1 kuukausi

❑ Sovittakaa hääasuja

❑ Vahvistakaa jo tehdyt tilaukset ja sopimukset

❑ Kirjoittakaa kiitoskirjeet jo saaduista lahjoista

2 viikkoa

❑ Alkakaa siirtää henkilökohtaisia tavaroita uuteen asuntoon

1 viikko

❑ Varmistakaa, että kaikki avustajat tietävät, mitä heiltä odotetaan

❑ Sopikaa vuokrattujen tai lainattujen tavaroiden palauttamisesta

❑ Siirtäkää kaikki mahdollinen muiden hoidettavaksi

[Alaviite]

[Kuva s. 8]

”Minkä Jumala on sitonut yhteen, sitä älköön ihminen erottako”