Matkailu – maailmanlaajuinen elinkeino

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Bahamasta

MILLOIN viimeksi ajattelit olevasi loman tarpeessa? Ehkä sinusta tuntui, että sinun oli päästävä pakoon jokapäiväisiä paineita. Oletko koskaan viettänyt lomaa jossain kaukomailla? Ajattele, että niinkin äskettäin kuin runsas sata vuotta sitten suurin osa ihmisistä ei pitänyt säännöllisiä lomia. Lisäksi useimmat ihmiset viettivät suurimman osan elämästään muutaman sadan kilometrin säteellä syntymäkodistaan. Huvi- tai opiskelumatkat kaukaisiin paikkoihin olivat hyvin harvojen seikkailunhaluisten tai rikkaiden ihmisten etuoikeus. Mutta nykyään sadattuhannet ihmiset voivat matkustaa pitkin ja poikin kotimaataan tai jopa maapalloa. Mikä on saanut aikaan muutoksen?

Teollisen vallankumouksen jälkeen miljoonat ihmiset hakeutuivat työhön erilaisiin tehtaisiin ja palvelualoille. Ansiot kasvoivat, ja ihmisillä oli enemmän löysää rahaa. Tekniikka kehittyi valtavin askelin ja loi koneita, jotka alkoivat suorittaa suuren osan raskaasta työstä. Niinpä monille ihmisille jäi enemmän vapaa-aikaa. Kun joukkoliikenne näissä olosuhteissa halpeni 1900-luvun puolivälissä, turismi pääsi valloilleen. Sitten alettiin herättää halua matkailuun vastakeksittyjen joukkoviestimien välityksellä lähettämällä koteihin eri puolille maailmaa kuvia kaukaisista paikoista.

Tämä synnytti nopeasti paisuvan, maailmanlaajuisen matkailuelinkeinon. Maailman matkailujärjestö ennusti, että ulkomaille matkustavien ihmisten määrä kasvaisi 613 miljoonasta 1,6 miljardiin vuosina 1997–2020. Eikä laantumisen merkkejä ollut tuolloin näköpiirissä. Kysynnän kasvaessa kasvoi vastaavasti myös turistipalveluja järjestävien yritysten, lomakeskusten ja maiden määrä.

Monet maat tulevat matkailumarkkinoille

Parhaimmillaan matkailu hyödyttää kaikkia osapuolia. Kuluttaja pääsee pakoon normaalia elämänrytmiä, ja häntä hemmotellaan, viihdytetään tai opetetaan. Entä palvelujen tarjoajat? Kansainvälinen matkailu on kätevä tapa hankkia ulkomaan valuuttaa, jota useimmat maat tarvitsevat sellaisten tavaroiden ja palvelujen maksamiseen, joita niiden on tuotava ulkomailta.

Eräässä Maailman matkailujärjestön raportissa sanotaan: ”Kansainvälinen turismi on maailman suurin ulkomaanvaluutan hankintakeino, ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla monien maiden maksutaseeseen. Kansainvälisestä turismista ulkomaanvaluuttana saatava tulo nousi 423 miljardiin dollariin vuonna 1996, mikä ohitti öljytuotteista, moottoriajoneuvoista, televiestintälaitteista, tekstiileistä tai muista tuotteista tai palveluista saatavat vientitulot.” Samainen raportti sanoo, että ”turismi on maailman voimakkaimmin  kasvava ala” ja että se edustaa ”10:tä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta”. Ei ihme, että useimmat maat, jopa jotkin entisen Neuvostoliiton osat, ovat mukana kansainvälisillä matkailumarkkinoilla tai pyrkivät niille.

Valtion turismista saamat tulot käytetään infrastruktuurin parantamiseen, koulutustason nostamiseen ja pakottavien kansallisten tarpeiden tyydyttämiseen. Käytännöllisesti katsoen kaikki valtiot haluavat, että kansalaisilla on työtä. Matkailun synnyttämät työpaikat auttavat tyydyttämään tätä tarvetta.

Havainnollistetaanpa matkailun vaikutusta maan talouteen ja otetaan esimerkiksi Bahaman valtio. Se koostuu useista saarista, jotka ovat levittäytyneinä poikittaissuunnassa Meksikonlahden suulla Floridan ja Kuuban välissä. Näillä saarilla ei harjoiteta tehoviljelyä, eikä niillä ole juuri lainkaan teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Mutta niillä on lämmin ilmasto, turmeltumattomia trooppisia hiekkarantoja ja neljännesmiljoona ystävällistä ihmistä käsittävä pieni väestö ja ne sijaitsevat lähellä Yhdysvaltoja. Nämä ansiot ovat yhdessä synnyttäneet kukoistavan matkailuelinkeinon. Mitä sitten vaaditaan, jotta turisteille voitaisiin tarjota miellyttävä ja turvallinen loma?

Miten pitää lomailijat tyytyväisinä?

Kansainvälisen matkailun alkuaikoina ulkomailla käyminen oli niin harvinainen kokemus, että se itsessään tyydytti monia matkailijoita – matkoilla tuolloin koetuista hankaluuksista huolimatta. Mutta nykyään monet voivat joukkoviestinnän ansiosta tutustua kaukaisiin paikkoihin television välityksellä istuessaan mukavasti kotonaan. Lomanviettopaikkojen haasteena on tehdä varsinaisesta matkasta mieliinpainuva kokemus ja tarjota samalla vähintään kodin mukavuudet. Lisäksi koska monet turistit tekevät matkoja usein, lomakohteiden välillä vallitsee maailmanlaajuinen kilpailu.

Tämän vuoksi on syntynyt vaikuttavia nähtävyyksiä ja lomakeskuksia. Ajatellaanpa esimerkiksi erästä Bahamasaarilla olevaa hyvin suurta loistohotellia. ”Tämä alue on suunniteltu tuottamaan elämyksiä”, sanoo hotellin organisaation kehittämisestä vastaava Beverly Saunders. ”Mutta meidän tavoitteemme ovat korkeammalla. Haluamme, että vieraiden vuorovaikutus isäntien kanssa olisi niin ikään elämys.” Miten tällaiset lomakeskukset tyydyttävät vieraiden tarpeita?

Kulissien takana

”Kun 2300 huonetta käsittävä hotellimme on täynnä, meidän on ehkä huolehdittava 7500–8000 vieraan tarpeista”, sanoo Beverly. ”Tämä vaatii valtavasti suunnittelua. Kaikkien näiden vieraiden tarpeista huolehtiminen vaatii samanlaista organisointia kuin pienen kaupungin pyörittäminen, mutta haasteita on enemmän. Vieraille on oltava tarjolla ruokia, joita he ovat tottuneet syömään kotonaan. Jotta heidän kokemuksensa olisi kuitenkin mieliinpainuva, tarjolla on oltava myös eksoottisia ruokalajeja ja mahdollisuuksia virkistävään toimintaan. Monissa lomakeskuksissa ruokien ja juomien tarjoilussa on kiinni vähintään puolet palveluhenkilöstöstä.”

Silti I. K. Pradhan sanoo tutkielmassaan ”Turismin vaikutus Nepalin yhteiskuntaan ja kulttuuriin”, että ”kaikista niistä seikoista, jotka tuottavat matkustettaessa todellista mielihyvää ja nautintoa, mikään ei ole tärkeämpää kuin paikallisten ihmisten tapa kohdella vieraita sekä se, että nämä tuntevat olonsa turvalliseksi”.

Miten menestyvät turistikeskukset ympäri maailmaa pyrkivät maksimoimaan tyytyväisyyden näillä alueilla? ”Valmentamalla, kannustamalla toivottuun käyttäytymiseen ja oikaisemalla – pyrkimys tarjota kauttaaltaan tasokkaampaa palvelua on loputon”, vastasi  muuan henkilö, jonka vastuulla on erään Bahamasaarten johtavan lomakeskuksen työntekijöiden valmennus. ”Useimmat bahamalaiset ovat synnynnäisesti hyväluontoisia. On kuitenkin hyvin vaikea työtä tehdessään olla kaiken aikaa ulospäin suuntautunut ja miellyttävä ja hymyillä. Siksi me juurrutamme tarvetta kehittää kussakin tehtävässä sellaista ammattimaisuutta, joka on tunnusomaista lääkärille, asianajajalle tai vakuutusasiamiehelle. Me sovellamme tiukkoja kansainvälisiä normeja jokaiseen tehtävään, joka vaikuttaa koko matkailuelämykseen. Mitä kovemmin työskentelemme ryhmänä näiden normien saavuttamiseksi, sitä saumattomampi ja kauttaaltaan tasokkaampi suoritus on.”

Mitalin toinen puoli

Matkaillessa huomaa, että perusteellisesta suunnittelusta huolimatta on aina asioita, joita ei osaa ennakoida. Turistipalvelujen järjestäjillä on sama ongelma.

”Matkailuelinkeino voi hyödyttää kehittyvää yhteiskuntaamme monella tapaa”, toteaa aiemmin lainattu Pradhan. Hän kuitenkin huomauttaa, että ilman asianmukaisia toimenpiteitä ”voi ilmaantua korjaamattomia yhteiskunnallisia ongelmia”. Hän lisää: ”On oltava riittävän hyvin selvillä nykyaikaisen turismin vaikutuksista, ja niihin on valmistauduttava asianmukaisesti.” Mitä ongelmia hän tarkoitti?

”Melkeinpä kaikki suuria turistimääriä palvelevat kansat huomaavat, että turismi heikentää, vaikkakin tahattomasti, niiden perinnäisiä elämäntapoja. Joissakin paikoissa paikallinen kulttuuri on hävinnyt kokonaan.” Näin Bahaman matkailuministeriön korkea virkamies Cordell Thompson kuvailee yhtä turismin lieveilmiötä. Thompson puhuu ylpeänä siitä, miten hyödyllinen vaikutus turismilla on ollut hänen maahansa. Silti hän myöntää, että sellaisessa maassa eläminen, missä enemmistö tai suuri osa ihmisistä on lomailijoita, on aiheuttanut monia odottamattomia ongelmia.

Esimerkiksi jotkut, jotka ovat työnsä puolesta tekemisissä turistien kanssa, huomaavat lopulta kuvittelevansa virheellisesti, että vierailija on lomalla jatkuvasti. Paikallinen asukas saattaa yrittää jäljitellä tätä kuviteltua elämäntyyliä. Toisiin vaikutus ei ole samanlainen. Mutta kun he viettävät paljon vapaa-aikaa vierailijoiden huvittelupaikoissa, he lopulta luopuvat perinnäisestä elämäntyylistään. Toisinaan turisteille rakennetuista paikoista tulee niin suosittuja väestön keskuudessa, että paikat, joilla on ollut keskeinen sija väestön omassa kulttuurissa, lopulta kuihtuvat ja joissakin paikoissa kuolevat.

Monet suositut kansainväliset matkailukohteet ovat ristiriitaisessa tilanteessa. Ne ottavat kernaasti vastaan turistivirroista saatavat tulot. Toisaalta niiden rasitteina ovat ne yhteiskunnalliset ongelmat, joita turistien luvattomia haluja tyydyttämään syntyneet elinkeinot aiheuttavat.

Kestävä matkailu

Koska jotkin nykyaikaisen matkailun suurimmista hyödyistä aiheuttavat ilmiöitä, jotka uhkaavat koko matkailun jatkuvuutta, puhutaan yhä useammin ”kestävästä matkailusta”. Jotkut siis alkavat tajuta, että joistakin turismiin liittyvistä tuottoisista piirteistä saatava lyhytaikainen hyöty uhkaa ”tappaa kultamunia munivan kanan”. Joihinkin vaikeisiin kysymyksiin on kiinnitettävä huomiota, jotta tätä elinkeinoa voitaisiin jatkaa hamaan tulevaisuuteen.

Turismin vaikutus ympäristöön ja isäntämaan kulttuuriin sekä voittoa tavoittelevien lomakeskusten tavoitteiden ja isäntämaiden kansallisten päämäärien yhteen sovittaminen ovat joitakin niistä usein keskenään kilpailevista huolenaiheista, jotka on tulevaisuudessa suhteutettava toisiinsa. Viime kuukausina matkailualalta on vaatinut veronsa huoli turvallisuudesta, ja siihenkin on lopulta kiinnitettävä huomiota. Jää nähtäväksi, miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan turismin kasvuun.

Kun seuraavan kerran päätät irtautua arjesta ja rentoutua jossain kaukaisessa lomakohteessa, ehkä et pidäkään tätä maailmanlaajuista elinkeinoa, kansallista ja kansainvälistä matkailua, itsestään selvänä asiana.

 [Kokosivun kuva s. 15]