Miten lisätä työturvallisuutta?

TYÖTERVEYTTÄ JA -TURVALLISUUTTA koskevasta lainsäädännöstä huolimatta työssä loukkaantuminen ja kuoleminen ovat edelleen suuri ongelma. On siis selvää, että työturvallisuutta ei voida taata vain lakien avulla. Työnantajien ja työntekijöiden on otettava vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta.

Siksi kaikkien työntekijöiden olisi viisasta kiinnittää huolellisesti huomiota työympäristöönsä ja työtapoihinsa. Esimerkiksi oletko pohtinut sitä, onko työpaikkasi todella turvallinen? Joudutko tekemisiin myrkyllisten aineiden kanssa? Jos joudut, oletko asianmukaisesti suojautunut? Tunnetko itsesi jatkuvasti  stressaantuneeksi? Rikkooko työaikataulusi lakisääteisiä työaikoja?

Vastaukset näihin kysymyksiin voivat kertoa paljon siitä, teetkö työtä turvallisissa olosuhteissa.

Tietoisuus vaaroista

Voi olla vaarallista yrittää pitää kiinni liian tiukasta työaikataulusta. Kun australialaisen Curtinin yliopiston professori Lawson Savery oli perehtynyt erään tutkijan kanssa 3,6 miljoonaa työntekijää ja 37200 työpaikkaa koskeneen tutkimuksen tuloksiin, hän julkaisi tutkimusraportin nimeltä ”Pitkät työpäivät: ovatko ne vaarallisia ja suostuvatko ihmiset niihin?” Vastaus molempiin kysymyksiin oli myönteinen.

Väsyneenä työntekijä on tehottomampi ja tekee enemmän virheitä. Professori Savery sanoi australialaisessa The Sun-Herald -lehdessä: ”Monet yhtiöt edistivät työnarkomaniaa ja etsivät aktiivisesti työnarkomaaneja ja palkitsivat heitä.” Seuraukset voivat olla tuhoisia. Tämä ongelma käy ehkä selvimmin ilmi kuljetusalalla, jolla kuljettajia saatetaan kannustaa ja jopa pakottaa ajamaan pitkään ilman taukoja, mikä on joissakin maissa vastoin lakia.

Vaaraa voivat aiheuttaa myös huonot työtottumukset, jos ihminen ei esimerkiksi pidä yllä järjestystä ja siisteyttä. Hajalleen lattialle jätetyt työkalut tai suojaamattomat sähköjohdot, joissa on jännite, aiheuttavat usein onnettomuuksia ja vaativat jopa ihmishenkiä. Samaa voidaan sanoa siitä, että varotoimet laiminlyödään käytettäessä koneita ja sähkökäyttöisiä työkaluja. Vammoja ja kuolemantapauksia voi aiheutua myös siitä, ettei puhdisteta läikkynyttä nestettä, varsinkin jos se on myrkyllistä. Monia tapaturmia on sattunut, kun työntekijät ovat liukastuneet öljyisellä tai märällä lattialla. Hyviin työtapoihin kuuluu siis ensinnäkin se, että ollaan siistejä ja järjestyksellisiä.

Monilla on kuitenkin taipumus laiminlyödä turvatoimia. Monthly Labor Review -lehti sanoo: ”Työpaine voi saada ajattelemaan, että kysynnän tyydyttämiseksi on tingittävä vaatimuksista.” Niinpä joku saattaa järkeillä jostakin turvallisuusmääräyksestä, ettei sen huomiotta jättämisestä ole koskaan aiheutunut ongelmia. Muuan kokenut tehtaanjohtaja sanoi tästä asiasta: ”Pahimpia asioita, mitä voi  tapahtua, on se, että ihminen laiminlyö turvallisuusmääräykset ja välttyy vahingolta!” Tämä johtaa liialliseen itsevarmuuteen ja huolettomuuteen, mistä seuraa lisää onnettomuuksia.

Tšernobylin ydinvoimalassa sattunutta räjähdystä on usein sanottu ”maailman pahimmaksi ydinonnettomuudeksi”. Mikä meni vikaan? Yhdessä onnettomuusraportissa kerrotaan tapauksista, joissa käyttötoimissa on oltu vastuuntunnottomia, sekä ”turvallisuusmääräysten toistuvasta ylenkatsomisesta”.

Työnantaja ja työntekijät voivat yhdessä nähdä ennalta mahdolliset turvallisuusriskit. Raamatun viisas sananlasku sanoo: ”Terävänäköinen on se, joka on nähnyt onnettomuuden ja sitten kätkeytyy.” (Sananlaskut 22:3.) Viisas tosiaan panee merkille mahdolliset vaaratilanteet ja etsii keinoja suojella itseään ja muita.

Tästä on hyötyä sekä työnantajalle että työntekijöille. Esimerkiksi kun muuan yhtiö suunnitteli toimitilansa uudelleen välttääkseen ”sairas talo -oireyhtymän”, se havaitsi, että ennen pitkää tuottavuus kasvoi ja henkilöstö oli huomattavasti tyytyväisempää. Lisäksi kävi ilmi, että sairaslomalla olevien määrä väheni. Toisten terveyden huomioon ottaminen ei ainoastaan tee työpaikan ilmapiiristä miellyttävämpää työnantajalle ja työntekijöille, vaan se on myös järkevää taloudellisesti, kuten edellä olevasta esimerkistä voi havaita.

Kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, myös väkivalta on levinnyt työpaikoille. Miten itseään voi suojella siltä?

Varotoimia

Vähäisenkin aggressiivisen käyttäytymisen on havaittu työpaikoilla kehittyvän vakavaksi ahdisteluksi. Harvard Business Review antaa ajatuksia herättävän neuvon: ”Työpaikkaväkivallan ehkäisemiseksi on hyvä tiedostaa, että pienet aggressiiviset teot muuttuvat usein suuremmiksi.”

Naisen tarkoitus ei ehkä ole vetää työtovereiden huomiota puoleensa, mutta jos hänen pukeutumistapansa, puheensa ja käytöksensä ei ole säädyllistä, toisille voi tulla sellainen vaikutelma, että hänellä on höllä moraali. Viime aikoina käytös, jonka tarkoitus ei ole ollut herättää sopimatonta huomiota, on toisinaan johtanut vakaviin ongelmiin, esimerkiksi työtoverin vaanimiseen, raiskauksiin tai jopa murhiin. Pane siis valppaasti merkille, miten asusi ja käytöksesi vaikuttavat toisiin. Noudata Raamatun neuvoa, joka kehottaa naisia kaunistamaan itseään ”huolitellulla puvulla, häveliäästi ja tervemielisesti” (1. Timoteukselle 2:9).

Monthly Labor Review -lehdessä mainitaan yksi mahdollinen vaara: ”Sellaisista työntekijöistä ollaan huolissaan, jotka työskentelevät iltaisin yksinään asumattomilla alueilla.” Mieti, onko viisasta panna itsensä alttiiksi niille vaaroille, joita usein liittyy yksinään työskentelyyn varsinkin myöhään illalla? Kannattaako tällaista riskiä ottaa rahallisen hyödyn vuoksi?

Meidän on myös hyvä pohtia, miten suhtaudumme, kun stressaantuneiden työtovereiden käytös on ärsyttävää ja vihamielistä. Miten laukaista tilanne, joka voi muuttua vaaralliseksi? Raamatun sananlasku neuvoo: ”Kun vastaus on lempeä, se kääntää pois vihastuksen, mutta tuskaa aiheuttava sana nostattaa suuttumuksen.” (Sananlaskut 15:1.) Jännitystä voi lievittää ja yhteenottoja välttää olemalla ystävällinen ja kunnioittava.

Nykypäivän stressaavassa työympäristössä ärsyttävä ja vihamielinen käyttäytyminen on yleistä. Vaikka se voi näyttää kohdistuvan meihin itseemme, kyse voi olla yksinkertaisesti siitä, että joku purkaa patoutunutta stressiään ja pettymystään. Me vain saatamme olla väärässä paikassa väärään aikaan. On siis tärkeää, miten reagoimme. Tilanne voi joko laueta tai paheta.

Toisaalta kyse voi myös olla todellisista näkemyseroista. Kirjassa Resolving Conflicts at Work tehdään hyödyllinen havainto: ”Kun syntyy ristiriita, – – me kommunikoimme vain harvoin syvällisellä tasolla, miltä meistä todella, rehellisesti puhuen tuntuu.” Mistä tämä voi johtua? Kirja jatkaa: ”Ristiriidat pyrkivät hämmentämään meitä ja hypnotisoimaan meidät, ja alamme uskoa, että taistelu on ainoa ratkaisu.”

 Mikä neuvoksi? KUUNTELE! Edellä lainattu kirja sanoo, että kun kuuntelemme niitä, joiden kanssa olemme eri mieltä, ”voimme luopua valmiudesta jatkaa taistelua ja voimme löytää ratkaisuja”. Tämän hyvän neuvon avulla erimielisyyksistä tai väärinymmärryksistä ei pääse kehittymään suuria yhteenottoja.

Turvallisuutta voidaan siis edistää käyttämällä tervettä järkeä. Tähän sisältyy paikallisten turvallisuusmääräysten tarkka noudattaminen. Näin toimimalla työpaikasta voi tulla paljon turvallisempi.

Voidaan myös sanoa, että suhteemme elämään, työhön ja vapaa-aikaan voi vaikuttaa työpaikan valintaamme ja näkemykseemme turvallisuudesta. Seuraavassa kirjoituksessa autetaan tekemään viisaita valintoja näillä alueilla.

[Kuva s. 5]

Puhdista öljytahrat huolellisesti

[Kuva s. 7]

Lempeä vastaus voi lievittää jännitystä