Terveellistä huvia kahden pyörän päällä
Terveellistä huvia kahden pyörän päällä
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA BRITANNIASTA
MIKÄ kulkuneuvo on useimpia muita kulkuneuvoja halvempi, monilla kaupunkialueilla autoa nopeampi, edistää terveyttä ja tuottaa iloa? Polkupyörä. Pyöräily on hyvää liikuntaa, jossa yhdistyy huvi ja hyöty. Tällaisena aikana, jolloin monet ovat kiinnostuneita terveydestään, pyöräily on vaihtoehto, jota kannattaa harkita.
Ensimmäisen polkupyörän tapaisen laitteen rakensi saksalainen keksijä vapaaherra Karl von Drais noin vuonna 1817. Tässä potkulautaa muistuttavassa yksinkertaisessa laitteessa, jota sanottiin ”draisiiniksi” tai juoksupyöräksi, oli kaksi pyörää, istuin ja ohjaustanko – mutta ei polkimia. Vuonna 1839 skotlantilainen seppä Kirkpatrick Macmillan keksi kaksipyöräisen laitteen, joka liikkui eteenpäin polkimien avulla, jotka oli liitetty tankojen välityksellä takapyörässä oleviin kampiin. Sitten seurasi käänne kaksipyöräisten kulkuneuvojen suosiossa. Ranskalainen Pierre Michaux ja hänen poikansa Ernest kiinnittivät polkimet etupyörässä oleviin kampiin ja tekivät niin sanotun velosipedin (latinan sanoista velox ’nopea’ ja
pedis ’jalka’), joka oli entistä nopeampi ja jota oli helpompi käsitellä.Nopeus kasvoi sitä mukaa kuin etupyörää suurennettiin. Englannissa kehitettiin niin sanottu korkeapyörä, jossa oli hyvin suuri etupyörä – läpimitaltaan puolitoista metriä – ja sen jyrkkänä vastakohtana pieni takapyörä.
Sitten seurasi polkupyörä, josta käytettiin nimeä safety, ”turvapyörä”. Se oli yhtä monipuolinen kuin korkeapyörä, mutta sen painopiste oli alempana ja sen pyörät olivat keskenään yhtä suuret tai ainakin lähes yhtä suuret. Viimein vuonna 1879 englantilainen Henry Lawson esitteli Pariisissa kojeen, jonka takapyörää pyöritettiin ketjun avulla. Tämä malli sai nimen bicyclette ’kaksipyöräinen’.
Useimmissa polkupyörissä on nykyään yhtä suuri etu- ja takapyörä. Perusmalli ei ole siis muuttunut merkittävästi. Nykyinen polkupyöräperhe, johon kuuluvat vakiopyörän lisäksi retki-, kilpa- ja maastopyörä, tarjoaa pyöräilijälle mukavaa menoa kahden kumirenkaisen kevyen pyörän päällä.
Terveellistä huvia
Äänetön, saasteeton, usein lyhyillä matkoilla moottoriajoneuvoja nopeampi polkupyörä on monissa maissa hyödyllinen kulkuneuvo. Afrikassa, Aasiassa ja muualla polkupyörillä kuljetetaan ajaen – tai työntäen – tavaroita torille. Ei ole epätavallista nähdä, että pyörän selässä on ajajan lisäksi muitakin, kuten sukulaisia tai ystäviä, jotka istuvat joko pyörän tangolla tai epämukavalla tavaratelineellä.
Länsimaissa, joissa autolla on henkilöliikenteessä etusija, kasvava huoli terveydestä ja halu päästä pois kaupunkielämän oravanpyörästä on nostanut pyöräilyn uudestaan suosioon. Valtaväylien viereen on ilmaantunut pyöräteitä. Esimerkiksi Britanniassa kuntien viranomaiset ylpeilevät sillä, että pyöräilijöitä varten on tehty kilometreittäin teitä.
Pyöräily voi olla terveellistä, jollei oteta lukuun mahdollista pakokaasusaastetta. Alan asiantuntija Adrian Davis sanoo, että se suojelee sydän- ja verisuonitaudeilta, jotka pitävät Britanniassa kärkisijaa ennenaikaiseen kuolemaan johtavien syiden luettelossa. Pyöräillessä ihmisen on ponnistettava voimiaan 60–85 prosenttia enimmäissuorituksestaan, kun taas kävellessä vain 45–50 prosenttia. Lisäksi raajoihin kohdistuva paine on pyöräilijällä hyvin vähäinen, joten luiden vaurioitumisen riski on pienempi kuin kadulla käveltäessä tai hölkättäessä.
Pyöräily edistää terveyttä myös antamalla hyvänolontunteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että se vapauttaa aivoissa endorfiineiksi kutsuttuja kemiallisia aineita, jotka voivat kohentaa mielialaa. Sen lisäksi, että pyöräily parantaa mielialaa, se parantaa varmasti myös ulkonäköä. ”Ajaessaan kohtuullista vauhtia pyöräilijä polttaa noin seitsemän kaloria minuutissa eli 200 kaloria puolessa tunnissa”, kertoo The Guardian -lehti. Siitä taas voi seurata hoikempi vyötärö ja kiinteämmät reidet.
Turvallista huvia
Autovaltaisissa maissa ollaan yhä enemmän huolissaan pyöräilijöiden turvallisuudesta. Pitäisikö esimerkiksi käyttää suojakypärää? Varotoimiin ryhtyminen on varmasti viisasta. Pelkkä kypärän käyttö ei kuitenkaan takaa pyöräilijän turvallisuutta. Kolumnisti Celia Hall nosti esiin tutkimuksen, joka koski 1700:aa eri ikäistä pyöräilijää, jotka kaikki käyttivät kypärää. Hätkähdyttävimpiä havaintoja oli se, että kypärän käyttö tuuditti pyöräilijät vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen. Kaiken lisäksi kuusi prosenttia heistä käytti vääränkokoista kypärää. Onnettomuustilanteessa tällainen kypärä kasvattaa
loukkaantumisriskiä 50 prosenttia. Jos käytät kypärää, pidä huoli siitä, että se on oikean kokoinen. Tarkista lapsesi kypärä säännöllisesti. Liian iso kypärä voi olla hengenvaarallinen.Autoilijat pitävät pyöräilijöitä yleensä haittana, ja nämä tahtovat jäädä heiltä huomaamatta. Huolehdi siksi siitä, että sinut on helppo havaita. Käytä turvavaatteita – kirkkaanvärisiä päivällä ja heijastavia illalla. Myös pyörän on näyttävä hyvin, pimeässäkin. Usein laki vaatii, että polkimissa on heijastimet ja että pyörässä on puhtaat etu- ja takavalot, mikä on varmasti viisasta. * Pidä huoli siitä, että valitsemasi turvavarustus täyttää maasi laissa annetut säännökset.
Turvallisuuden kannalta on tärkeää pitää hyvää huolta pyörästä. Tarkasta se ja puhdista ja huolla se säännöllisesti. Kaiken tämän lisäksi asuinalueellasi saattaa olla viisasta pyöräillä sivuteillä. Turvallisuus edellyttää kuitenkin vielä sitä, että ajaa oikeanlaisella pyörällä (ks. tekstiruutua ”Millainen pyörä sopii sinulle?”).
Kilpapyöräily
Joillekuille pyöräily on urheilumuoto. Kuuluisaan Ranskan ympäriajoon liittyneet viimeaikaiset skandaalit ovat yhdistäneet kilpapyöräilyn dopingiin ja vilppiin. Time-lehdessä oli kirjoitus, joka oli otsikoitu ”Paras lääkeaine voittakoon!”, ja siinä sanottiin, että kilpailu
joutui ”sekasorron valtaan”. Kaiken dopingista ja suorituskykyä parantavista aineista käytävän väittelyn keskellä tämän urheilulajin maine on kärsinyt pahan kolauksen.Viisaat pyöräilijät kiinnittävät tarkkaa huomiota siihen, kuinka paljon aikaa ja voimia he käyttävät liikuntamuotoonsa. Silloinkin kun pyöräily vetää puoleensa terveellisyytensä vuoksi, tasapainoiset ihmiset ymmärtävät, että liikunta on vain yksi elämän pituuteen ja terveellisyyteen vaikuttava tekijä. Kun seuraavan kerran nouset pyörän selkään, nauti joka tapauksessa tästä terveellisestä huvista kahden pyörän päällä.
[Alaviite]
^ kpl 15 Suomen laki vaatii, että polkupyörässä on oltava etu-, sivu-, poljin- ja takaheijastimet ja että pimeässä ja hämärässä on käytettävä eteenpäin näyttävää valaisinta.
[Tekstiruutu/Kuvat s. 21]
Millainen pyörä sopii sinulle?
Maastopyörässä on pieni, raskastekoinen runko, suora ohjaustanko ja leveät renkaat, joiden pito on hyvä epätasaisella pinnalla. Polkimet ovat korkeammalla kuin vakiopyörässä. Vaihteiden suuri määrä helpottaa ylämäkeen nousua.
Jos pyöräilet sekä kovilla tienpinnoilla että epätasaisessa maastossa, tarvitset hybridipyörän, joka on maastopyörän ja vakiopyörän välimuoto. Tässä pyörässä renkaat ovat hieman kapeammat ja polkimet hieman alempana kuin maastopyörässä. Vakiopyörässä ajoasento on pystympi ja vaihteita on vähemmän.
Valitsetpa minkä tahansa mallin, varmistu siitä, että se on oikean kokoinen. Kokeile sitä ensin. Säädä ohjaustanko, satula ja polkimet sinulle sopiviksi. Kun seisot hajareisin niin että yläputki kulkee haarojen välistä, sinun pitäisi kyetä asettaman jalat maahan (ks. yllä olevaa kuvaa).
Ajoasento on turvallisin ja mukavin, kun säädät satulan sellaiselle korkeudelle, että voit ojentaa jalkasi suoraksi kantapään ollessa polkimella ja polkimen ollessa lähinnä maata (ks. vasemmalla olevaa kuvaa). Yleensä ohjaustanko pitäisi säätää satulan korkeudelle. (Lähde: Which?-lehti.)
[Kuva s. 18, 19]
Korkeapyörä
[Lähdemerkintä]
Police Gazette, 1889
[Kuva s. 19]
Velosipedi
[Lähdemerkintä]
Miehet: A Pictorial Archive from Nineteenth-Century Sources/Dover Publications, Inc.
[Kuva s. 20]
Monissa maissa polkupyörillä kuljetetaan tavaraa
[Kuvat s. 20]
Joissakin maissa laki vaatii käyttämään kypärää