Maanjäristyksen anatomia

”OLEMME NIIN TOTTUNEITA ELÄMÄÄN TUKEVALLA MAANKAMARALLA, ETTÄ KUN SE ALKAA VAVAHDELLA, HÄKELLYMME PERIN POHJIN.” (”THE VIOLENT EARTH”)

”MAANJÄRISTYKSET ovat luonnon tuhoisimpia ja väkevimpiä voimia”, sanoo The World Book Encyclopedia. Tämä ei ole liioittelua, sillä voimakkaassa maanjäristyksessä voi vapautua 10000 kertaa enemmän energiaa kuin vapautui ensimmäisen atomipommin räjähdyksessä! Pelkoa lisää se, että maanjäristyksiä voi sattua missä ilmastossa tahansa, minä vuodenaikana tahansa ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Ja vaikka tiedemiehillä saattaa olla jonkinlainen käsitys siitä, missä voimakkaita järistyksiä todennäköisesti tapahtuu, he eivät osaa sanoa tarkkaan, milloin niitä tapahtuu.

Maanjäristykset johtuvat siitä, että maanpinnan alla olevat kivimassat siirtyvät uusiin asentoihin. Tällainen liikehdintä on jatkuvaa. Järistyksen synnyttämät aallot eivät useinkaan ole niin voimakkaita, että ne voitaisiin tuntea maanpinnalla, mutta ne voidaan havaita ja rekisteröidä seismografilla. * Joskus kallioperä rikkoutuu ja massat siirtyvät siinä määrin, että maanpinta vavahtelee rajusti.

Miksi maankuori on jatkuvassa liikkeessä? ”Selitys löytyy laattatektoniikasta, käsityksestä, joka on mullistanut geotieteellisen ajattelun”, sanoo muuan maanjäristyksistä tietoa keräävä yhdysvaltalainen laitos (National Earthquake Information Center). Se lisää: ”Tiedämme nykyään, että on olemassa seitsemän suurta maankuoren laattaa, jotka ovat vuorostaan jakautuneet useiksi pienemmiksi laatoiksi. Ne kaikki liikkuvat jatkuvasti toisiinsa nähden 10–130 millimetriä vuodessa.” Laitos sanoo, että useimmat maanjäristykset rajoittuvat kapeille vyöhykkeille, joista käy ilmi, missä laattojen rajat kulkevat. Näillä vyöhykkeillä sattuu 90 prosenttia suurista maanjäristyksistä.

Magnitudi ja intensiteetti

Maanjäristyksen voimakkuutta voidaan mitata joko sen magnitudin tai intensiteetin avulla. Charles Richter kehitti 1930-luvulla asteikon maanjäristysten magnitudin mittaamiseen. Sitä mukaa kuin seismografiasemien määrä kasvoi, kehitettiin Richterin ideaan perustuvia uusia asteikkoja. Esimerkiksi momenttimagnitudiasteikko  mittaa, kuinka paljon energiaa vapautuu järistyksen lähteessä.

Nämä asteikot eivät tietenkään aina kerro, kuinka paljon vahinkoa järistys aiheuttaa. Esimerkiksi Pohjois-Boliviassa sattui kesäkuussa 1994 maanjäristys, jonka magnitudi oli 8,2 mutta jossa käytettävissä olevien tietojen mukaan kuoli vain viisi ihmistä. Sitä vastoin Tangshanissa Kiinassa vuonna 1976 sattunut pienempi järistys, jonka magnitudi oli 8,0, tappoi satojatuhansia ihmisiä!

Magnitudista poiketen intensiteettirekisteröinti osoittaa, miten maanjäristys vaikuttaa ihmisiin, rakennuksiin ja ympäristöön. Se on ihmiselämän kannalta kuvailevampi järistysten voimakkuuden asteikko. Eiväthän järähtelyt itsessään yleensä vahingoita ihmisiä. Vammoihin ja kuolemantapauksiin on sen sijaan useimmiten syynä esimerkiksi seinien luhistuminen, kaasu- tai voimajohtojen rikkoutuminen ja esineiden putoaminen.

Yksi seismologien tavoitteista on kyetä varoittamaan maanjäristyksistä ajoissa. Maanjäristysten tutkimiseen ja tarkkailuun kehitellään parhaillaan digitaalista ohjelmaa (Advanced Seismic Research and Monitoring System). Televisiokanava CNN on kertonut, että tämän järjestelmän – sekä nopeamman tiedonhaun ja tehokkaampien sovellusohjelmien – avulla viranomaiset kykenevät heti määrittämään alueet, joilla maanjäristyksen aiheuttama vavahtelu on ollut voimakkainta. Tämän ansiosta viranomaisten on helpompi lähettää apua tuhoalueille.

On selvää, että maanjäristyksiin valmistautuminen voi vähentää loukkaantumisia ja omaisuusvahinkoja sekä ennen kaikkea pelastaa ihmishenkiä. Järistyksiä tapahtuu kuitenkin jatkuvasti, joten herää kysymys: miten ihmisiä on autettu selviytymään niiden jälkivaikutuksista?

[Alaviite]

[Taulukko s. 5]

(Ks. painettu julkaisu)

KUINKA PALJON MAANJÄRISTYKSIÄ TAPAHTUU?

Kuvaus Magnitudi Keskimäärin vuosittain

Erittäin suuria 8 tai voimakkaampi 1

Suuria 7–7,9 18

Melko suuria 6–6,9 120

Huomattavia 5–5,9 800

Melko pieniä 4–4,9 6200*

Pieniä 3–3,9 49000*

Hyvin pieniä <3,0 Magnitudit 2–3:

noin 1000 päivässä

Magnitudit 1–2:

noin 8000 päivässä

* Arvio.

[Lähdemerkintä]

Lähde: National Earthquake Information Center

Lupa: USGS/National Earthquake Information Center, USA

[Kuvien lähdemerkintä s. 5]

Seismogrammi sivuilla 4 ja 5: Berkeley Seismological Laboratory