Äitiyden haasteeseen vastaaminen

Koska lapset kerran edustavat uutta sukupolvea, ne naiset, jotka heitä kasvattavat – heidän äitinsä – ansaitsevat varmasti muiden kunnioituksen, arvostuksen ja tuen. Vaikka nykymaailma suhtautuu äitiyteen ristiriitaisillakin tavoilla, Raamattu vakuuttaa, että lapset ovat siunaus Jumalalta ja he voivat tuottaa vanhemmille iloa (Psalmit 127:3–5). Raamattu ei kuitenkaan sulje silmiään äitien arjelta. Siinä kerrotaan monista äitiyden haasteista.

Kasvatukseen ja äitiyteen liittyvät vanhempien ratkaisut vaikuttavat syvällisesti ja kauaskantoisesti heidän lastensa elämään ja luonteeseen. Ratkaisut voivat merkitä suuria muutoksia vanhempien elämäntyylissä, joten ne täytyy tehdä harkitusti. Heidän täytyy punnita esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Käykö äiti töissä? Jos käy, niin kuinka paljon? Kuka huolehtii lapsista sillä aikaa? Vanhempien on viime kädessä toimittava sen mukaan, minkä he uskovat olevan lastensa parhaaksi ja mikä on oikein Jumalan edessä.

Äitien ei kuitenkaan tarvitse tuntea olevansa yksin etsiessään viisaita ratkaisuja. Heitä voivat lohduttaa suuresti Jesajan 40:11:n sanat, joista voidaan päätellä, että Jumala on erityisen kiinnostunut pikkulasten äitien tarpeista: hän ”ohjaa imettäviä varovasti”, huolehtivasti.  Jumala ilmaisee lämmintä kiinnostustaan Raamatun periaatteiden välityksellä, jotka voivat tehdä äitiydestä nautittavaa ja menestyksellistä.

❖ Ole järkevä. Kristittyjen pitäisi olla tunnettuja järkevyydestään (Filippiläisille 4:5). Kirjailija ja äiti Janet Penley oppi kokemuksesta tämän periaatteen arvon. ”Minulla oli äidiksi tullessani valtavat odotukset”, hän kertoo. ”Aioin olla kaikkien aikojen paras äiti. Luin kaikki alan kirjat ja kuuntelin kaikkia asiantuntijoita. Mutta menestyksen ja pätevyyden sijasta tunsinkin itseni lopulta riittämättömäksi ja rasittuneeksi.” Hän huomasi, että ”jos yrittää vastata muiden odotuksia ja mahduttaa itsensä johonkin ihannemuottiin, sitä vain masentuu ja huolestuu ja alkaa tuntea syyllisyyttä”.

❖ Yksinkertaista. ”Tämä järjettömän kiihkeä elämänrytmi uhkaa viedä lapsilta lapsuuden ja perheeltä onnen”, kirjoitti Newsweek-lehti. Monet äidit kaipaavatkin yksinkertaisempaa elämää. Tämän hyväksi on ensinnäkin mietittävä elämän arvojärjestystä ja kiinnitettävä huomiota ”tärkeämpiin asioihin”, muun muassa siihen, miten paljon lapset tarvitsevat aikaa ja henkilökohtaista huolenpitoa (Filippiläisille 1:10, 11). Toiseksi on eriteltävä omaa elämäntyyliä. On ehkä luovuttava jostakin sellaisesta toiminnasta tai omaisuudesta, joka ei ole todella välttämätöntä.

Mikä sinulle on elämässä kaikkein tärkeintä? Pitääkö sinun saada kaikki heti, vai voiko joitakin asioita lykätä siksi kunnes jotkin toiset tavoitteet on  saavutettu? Vähävarainen Carolyn kertoo omasta linjastaan: ”Pidän elämän yksinkertaisena ja leikkaan menoja.” Kolmen lapsen äiti Gloria muistelee: ”Meillä ei ollut varaa ostaa merkkivaatteita, mutta ompelin lapsille vaatteet itse ja sanoin heille, että nämä ne vasta olivat jotain, koska samanlaisia ei ollut kellään muulla.”

Jumalan sanassa sanotaan, että se, ”joka varjelee tarkkanäköisyyttä, tulee löytämään hyvää” (Sananlaskut 19:8). Tarkkanäköisyyttä tarvitaan, kun pitää seuloa sitä loputonta ajanvietteen, tavaran ja suuntausten paljoutta, johon äidit ja lapset ovat hukkua. Eteläafrikkalainen äiti Judith tuskailee: ”Meitä pommitetaan jatkuvasti uusilla tuotteilla, paremmalla tekniikalla ja lisäpalveluilla!” Saksalainen neljän lapsen äiti Angela selviytyy tästä noudattamalla seuraavaa periaatetta: ”Täytyy tehdä selväksi, mikä on itselle olennaista ja hyödyllistä, sekä auttaa lapsia tekemään samoin.”

 ❖ Muuta se minkä voit. ”Käytä tervettä järkeä”, neuvoo Raamattu (Sananlaskut 3:21, Contemporary English Version). Jos tätä nykyä käyt ansiotyössä kodin ulkopuolella, voisitte pohtia, riittäisikö miehen palkka perheen elättämiseen? Kysymykseen on helpompi vastata, kun laskee, kuinka paljon palkastasi todella jää käteen, kun siitä vähennetään verot, lastenhoitomaksut, työmatkakulut, vaatemenot, syöminen ulkona ja muut menot. Lisäksi miehen veroprosentti voi olla korkeampi, jos siihen vaikuttavat puolison ansiotulot. Saatatte yllättyä siitä, miten vähän jää ylimääräistä.

Jotkut työskentelevät lyhyempiä päiviä tai lähempänä kotia, jolloin palkka saattaa olla pienempi mutta lapsille jää enemmän aikaa. Jos päätät jäädä kotiin ja työsi on ollut sinulle tärkeää itsetunnon ja aikaansaamisen tunteen kannalta, mieti, miten voit tyydyttää nämä tärkeät tarpeet kotiäitinä.

❖ Pyydä apua. Jumalan sanassa osoitetaan yhä uudelleen, että ”avunhuuto” voi tuottaa tulosta (2. Mooseksen kirja 2:23, 24; Psalmit 34:15). Äidin avunhuudon tulisi saada aviomies auttamaan. Yhteistyön ansiosta voitte saada kotityöt jaettua siten, että aikaa jää yhteisille tavoitteille, kuten lasten kanssa olemiseen. Äidin tulisi mahdollisuuksien mukaan luoda myös tukiverkosto sukulaisista ja läheisistä ystävistä, jotka ovat kiinnostuneita samanlaisista asioista kuin hän ja joilla on samanlaisia tavoitteita kuin hänellä.

Monet äidit saavat arvokasta tukea paikallisesta kristillisestä seurakunnasta. Kolmen lapsen äiti María oivalsi, että ”läheinen kanssakäyminen seurakunnan kanssa” on yksi kanava, jonka välityksellä ”Jumala ilmaisee rakkautta ja sääliä meitä kohtaan ja osoittaa olevansa kiinnostunut meistä”.

❖ Järjestä aikaa rentoutumiseen. Jopa Jeesus, joka oli täydellinen ja elinvoimainen ihminen, kehotti opetuslapsiaan lähtemään ’syrjäiseen paikkaan levähtämään vähän’ (Markus 6:30–32). Onnistuminen äitinä riippuu taidosta säilyttää tasapaino vaativina aikoina. Lapset kyllä tarvitsevat äitiään, mutta he tarvitsevat hänet onnellisena ja tyytyväisenä. Äiti tarvitsee kohtuullisesti rentoutumista.

Edellä mainittu Angela on suunnitellut rentoutumistaan: ”Varaan itselleni rauhallista aikaa aamusta. Olen omissa oloissani ainakin puoli tuntia. Lisäksi miehelläni ja minulla on yksi tai kaksi iltaa viikossa, jolloin odotamme lasten puuhaavan jotain rauhallista jossain muualla talossa. Näin saamme hiukan kahdenkeskistä aikaa.”

❖ Pidä hengelliset asiat etusijalla. On havaittu, että äitiyden haasteet tuntuvat vaikeammilta, jos ei näe sen tarkoitusta eikä ole pannut asioita tärkeysjärjestykseen. Kristityt perheet ovat onnellisia, kun ne yhteistoiminnallisesti pitävät Jumalan tahdon ensi sijalla elämässään. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Jumalisesta antaumuksesta on hyötyä kaikkeen, koska se sisältää nykyisen ja tulevan elämän lupauksen.” (1. Timoteukselle 4:8.) Perhe on onnellinen, jos se elää jumalista antaumusta osoittaen ja noudattaa Raamatusta saatavaa Jumalan ohjausta. Vaikka Raamatun periaatteita noudattaisi vain yksi perheenjäsen, tilanne on parempi kuin jos kukaan ei noudattaisi.

Kokopäivätyössä käyvä kristitty äiti Adele on nähnyt, mitä hyötyä hengellismielisyydestä on. Hän kertoo: ”Meillä on Raamattuun perustuvissa julkaisuissa valtava määrä neuvoja ja tietoa, joiden perusteella tiedämme, mitä lapsemme kohtaavat elämässään ja miten voimme auttaa heitä. Vaivannäkö tuntuu mielekkäältä, kun näkee lasten osoittavan vastakaikua hengelliselle ohjaukselle. Kun huomaa heidän käytöksessään ja ajattelutavassaan pieniä edistysaskelia, tietää, että he omaksuvat opetustamme ja ponnistelumme tuottaa tulosta.” *

Äitiyden haasteista voi tosiaan selvitä menestyksellisesti. Jumala itse vakuuttaa lohduttavasti, että häneen luottavien uutterien ja uhrautuvien äitien ponnistelu ei ole turhaa. Äidit, jotka rakentavat häneen henkilökohtaisen suhteen, voivat saada huojennusta hänen lupauksestaan ”antaa väsyneelle voimaa” (Jesaja 40:29).

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 10]

Äidin vaikutus

Äidit saattavat joskus miettiä, kuinka suuri vaikutus heillä on lastensa elämään. Toisinaan ikätoverien, opettajien, viihdemaailman, videopelien ja musiikin vaikutus tuntuu olevan voimakkaampi.

Ajatellaanpa Mooseksen äitiä Jokebedia. Hän eli erittäin vaikeina aikoina, ja hänen mahdollisuutensa vaikuttaa poikansa elämään olivat rajalliset. Hän kuitenkin tarttui niihin tilaisuuksiin, joita hänellä oli, ohjatakseen poikansa kehitystä. Ensin hän rohkeaa uskoa osoittaen kieltäytyi antamasta Moosesta surmattavaksi. Jumala palkitsi hänen uskonsa paitsi suojelemalla lapsen myös vaikuttamalla olosuhteisiin niin, että Jokebed sai toimia pojan imettäjänä – ja äitinä. (2. Mooseksen kirja 1:15, 16; 2:1–10.)

On ilmeistä, että Jokebed muovasi poikansa persoonallisuutta. Se että Mooses aikuisena tunsi kuuluvansa heprealaisiin ja tunnusti heidän Jumalansa, vaikka hänellä oli siteet Egyptin kuningasperheeseen, todistaa hänen vanhempiensa vaikuttaneen häneen hänen kehitysvuosinaan (Heprealaisille 11:24–26).

Äitinä sinulla on luultavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lapseesi kuin Jokebedilla oli. Käytätkö hyväksesi ne muutamat nopeasti kiitävät lapsuusvuodet, jolloin voit antaa kauaskantoista jumalista opetusta? Vai annatko vallalla olevan kulttuurin vaikuttaa lapsesi kehitykseen hallitsevasti?

[Kuvat s. 10]

Jaa kotitöitä muille, varaa aikaa miehesi kanssa olemiseen ja pidä hengelliset asiat etusijalla