Tarkkailemme maailmaa

Vitkastelu ja terveys

”Vitkastelu voi johtaa sairastumiseen”, sanoo eräs tutkimusraportti, josta kerrotaan Vancouver Sun -lehdessä. Amerikan psykologinen yhdistys piti äskettäin Torontossa Kanadassa konferenssin, ja siellä kerrottiin 200:aa kanadalaista yliopiston opiskelijaa koskeneesta tutkimuksesta, jossa ilmeni, että ”vitkastelijat aiheuttivat kuhnailullaan itselleen niin paljon stressiä, että heillä oli enemmän stressiperäisiä sairauksia kuin muilla. – – Tenttipäivän lähestyessä vitkastelijat olivat hyvin stressaantuneita. Heidän huolettomuutensa tilalle tulivat useammin toistuvat päänsäryt, selkävaivat, flunssat, unihäiriöt ja allergiat. He kärsivät enemmän hengityselinten vaivoista, tulehduksista ja migreenistä.”

 Kalliota ylös kiipeävä kala!

Joukko brasilialaisia iktyologeja eli kalojen tutkijoita on havainnut, että eräs eteläamerikkalainen tetra suoriutuu rutiininomaisesti uskomattomalta tuntuvasta tehtävästä. Natural History -lehden mukaan se kiipeää vesiputouksen alla olevan märän, liukkaan, viisikerroksisen talon korkuisen kallioseinämän laelle. ”Tutkijat panivat merkille tämän vesiputousta ylös kiipeävän, neljä senttimetriä pitkän kalan kyvyt Itä-Brasiliassa sijaitsevan Espirito Santon vuolaissa, makeavetisissä virroissa.” Tetrat tarrautuivat kahdella suurella eväparillaan vesiputouksen juurella olevaan seinämään ja hivuttautuivat ylöspäin 15 metriä korkeaa kallioseinämää ”voimakkailla sivuttaisliikkeillä”. Kiivetessään ne lepäsivät säännöllisin väliajoin. ”Tiedemiehet ajattelevat, että tällainen käyttäytyminen pitää yllä syrjäisten ylänköjen populaatioita”, lehti kertoo. Tetrat eivät kuitenkaan ole ainoita kaloja, joilla on kyky kiivetä kalliota ylös. Tähän kykenevät myös trooppiset tokot ja jotkin imunuoliaisiin kuuluvat kalat.

Suolaa sietäviä tomaatteja

”Tutkijat ovat saaneet aikaan geneettisen muuntelun avulla ensimmäisen tomaatin, joka voi kasvaa suolaisessa vedessä. Tämä edistysaskel voi ratkaista yhden suurimmista maanviljelyn ongelmista”, sanoo washingtonpost.com. Suolaa sietävään tomaattiin on siirretty geeni kasvista, joka on sukua kaalille. Geenin ansiosta tomaattikasvi voi siirtää suolan varasto-onteloihin ja menestyä viljelymaassa, jonka merkitys olisi muutoin vähäinen.” Raportin mukaan ”siirtogeeninen tomaatti voi kasvaa maaperässä, jota kastellaan noin 50 kertaa tavallista suolaisemmalla vedellä”. Toiveena on, että tällaiset suolaa sietävät kasvit voisivat kasvaa maaperässä, jota sateet eivät säännöllisesti huuhdo. Raportissa lisätään, että ”siirtogeenisten tomaattien (tai muiden suolaa sietäviksi tehtävien viljelykasvien) avulla maaperä voitaisiin myös muuttaa viljelykelpoiseksi imemällä siitä suola pois”.

Itsemurhaa hautovat lapset

Itsemurhaa hautovien lasten puhelut lapsille tarkoitettuun brittiläiseen ChildLine-järjestön auttavaan puhelimeen kaksinkertaistuivat 346:sta 701:een vuosijaksojen 1990–91 ja 1998–99 välisenä aikana, kertoo lontoolainen The Guardian. ”Äärimmäinen epätoivo” johtuu ”koulukiusaamisesta, seksuaalisesta ja fyysisestä väkivallasta, perheenjäsenen kuolemasta ja kokeiden aiheuttamasta paineesta”. Järjestö sanoo, että ”yleinen käsitys, jonka mukaan itsemurhan yrittäminen on vain keino hakea huomiota, on vaarallinen. Sellainen luulo, että itsemurhasta puhuvat eivät tee sitä, on vailla todellisuuspohjaa. Monet itsemurhaa hautovista lapsista, jotka soittivat auttavaan puhelimeen, sanoivat, että vanhempien tai huoltajien ilmeinen välinpitämättömyys lisäsi ahdistusta.” Kun lapsi jää henkiin ensimmäisestä itsemurhayrityksestä, ”perheet ovat niin huojentuneita – – että ne olettavat ongelman poistuneen. Sitten murhenäytelmä toistuu”, usein muutaman kuukauden kuluessa ensimmäisestä yrityksestä. Tytöt yrittävät itsemurhaa neljä kertaa useammin kuin pojat, mutta pojat onnistuvat yrityksessään paljon todennäköisemmin. Useimmat tällaiset soittajat olivat 13–18-vuotiaita, mutta nuorimmat olivat vain kuusivuotiaita.

Hyttyspyydys

Muuan singaporelainen yritys valmistaa laitetta, jonka avulla hyttysiä voidaan tappaa ilman hyönteismyrkkyä. Kyseessä on vajaat 40 senttimetriä korkea musta muovilaatikko, joka ”levittää ympärilleen lämpöä ja hiilidioksidia paljolti samalla tavoin kuin ihmisruumis”, kertoo lontoolainen The Economist. Koska hyttyset löytävät uhrinsa suuntaamalla kohti ruumiista huokuvaa lämpöä ja hengityksessä olevaa hiilidioksidia, laite ”harhauttaa hyttyset kuvittelemaan, että niitä odottaa ateria”. Laatikko lämpiää sähköllä, ja se levittää hiilidioksidia pienestä säiliöstä. Kimaltelevat valot houkuttelevat hyönteisen laatikossa olevaan reikään, minkä jälkeen puhallin puhaltaa sen alapuolella olevaan vesiastiaan, johon se hukkuu. Laite voi pyydystää 1200 hyttystä yössä, ja se voidaan säätää siten, että se pyydystää yöllä liikkuvia Anopheles-hyttysiä, jotka levittävät malariaa, tai päivällä liikkuvia Aedes-hyttysiä, jotka levittävät kelta- ja denguekuumetta. Laitteessa on vielä se hyvä puoli, että se ei tapa harmittomia hyönteisiä, kuten perhosia.

Miehiä kannustetaan syömään kalaa

Miehille, jotka syövät runsaasti sellaista rasvaista kalaa kuin lohta, silliä ja makrillia, kehittyy kahdesta kolmeen kertaa epätodennäköisemmin eturauhassyöpä kuin miehille, jotka syövät kalaa harvoin, sanovat Tukholman Karoliinisen instituutin tutkijat. Tässä tutkimuksessa, joka kesti 30 vuotta ja johon osallistui 6272 miestä, otettiin huomioon erilaisia riskitekijöitä, kuten tupakointi. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että ”niin sanotut omega-3-rasvahapot [joita on erityisesti rasvaisessa kalassa] nähtävästi ehkäisevät eturauhassyövän kasvua”. Samat rasvahapot ”vähentävät myös sydänkohtauksen riskiä”, raportissa sanotaan. Siksi asiantuntijat kehottavat ihmisiä syömään kalaa ”kerran tai kaksi viikossa”.

Riisilese säästää puita

Pohjois-Perun tiilitehtaissa käytetään korvaavana polttoaineena riisileseitä, minkä ansiosta moni uhanalainen johanneksenleipäpuu jää kaatamatta polttopuuksi, kertoo Perun El Comercio -lehti. Viljelyssä tähteeksi jäävä riisilese, jota käyttää 21 tiilenvalmistajaa, on myös vähentänyt hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi kun uunien seinät on päällystetty hiekasta, savesta ja melassista tehdyllä tahnalla – mikä parantaa eristystä ja vähentää siten lämmönhukkaa – uunien hyötysuhdetta on voitu parantaa 15 prosenttia. Lisäksi on tehty kokeita, joissa riisileseen tuhkaa on pantu tiilimassaan siinä toivossa, että lopullinen tuote lujittuisi. Riisileseen käyttö ”vähentää myös saasteita ja jätteiden varastointiongelmia”, sanoo El Comercio.

Mielenterveys ja lapset

”Tilastot osoittavat, että joka viidennelle lapselle kehittyy jonkinlainen mielenterveysongelma 11. ikävuoteen mennessä”, sanoo montrealilainen The Gazette -lehti. ”Hyvä mielenterveys merkitsee sitä, että elämän sosiaalinen, fyysinen, hengellinen ja henkinen puoli ovat tasapainossa keskenään.” Sandy Bray, joka toimii yhteiskunnallisen kasvatuksen koordinaattorina Kanadan mielenterveysyhdistyksessä, on sitä mieltä, että meidän tulisi olla yhtä kiinnostuneita mielenterveydestä kuin fyysisestä terveydestä. Hän sanoo: ”Silloin kun asetamme jatkuvasti mielenterveyden tärkeysjärjestyksessä viimeiseksi, meillä on taipumus masentua, huolestua ja stressaantua.” Jotta vanhemmat voisivat pitää yllä lastensa henkistä terveyttä, heitä kehotetaan ehkäisemään ongelmia enemmän ennakolta järjestämällä aikaa perheelle ja syömällä aterioita yhdessä. On annettu myös muita neuvoja, joiden avulla jokainen voi säilyttää hyvän mielenterveyden. Tulee nukkua riittävästi, syödä hyvin, pitää yllä hyvää kuntoa, järjestää aikaa mielipuuhiin, viettää aikaa ystävien kanssa, nauraa, osallistua vapaaehtoistoimintaan, antaa ja ottaa vastaan kiitosta, kuunnella toisia tarkkaavaisesti ja välttää olemasta liian ankara itselleen tehtyään virheitä.

Ryöstökalastuksen kallis hinta

”Eräs tutkimus on osoittanut, että ihmiskunta on aiheuttanut merellisen apokalypsin, jonka suuruutta ei olisi ennalta voitu kuvitella ja jossa tuhannet lajit ovat kuolleet sukupuuttoon ryöstökalastuksen vuoksi”, sanoo lontoolainen The Times. Tutkimushankkeen mukaan ”ihmissuvun tehokkuus suurten merieläinten ja äyriäisten metsästyksessä on häirinnyt ravintoketjuja ja tuhonnut ekosysteemejä siinä määrin, että meret ovat muuttuneet lopullisesti”. Selonteossa mainitaan, että kun kapteeni John Smith saapui vuonna 1607 Yhdysvaltain itärannikolla sijaitsevalle Chesapeakenlahdelle, yli laidan pudonnut tykki ”näkyi selvästi yhdeksän metrin syvyydessä”. Tutkijoiden mukaan veden silloinen kirkkaus johtui suunnattomista simpukkariutoista, jotka ”suodattivat koko lahden vedet kolmessa päivässä, mikä piti kurissa pieneliö- ja leväkannat”. Tuolloin alueella oli runsaasti ”harmaavalaita, delfiinejä, manaatteja, amerikansaukkoja, merikilpikonnia, alligaattoreita ja suuria sampia”. Nykyään siellä on vain ”murto-osa niistä lajeista”, joita se kerran piti yllä.